keskiviikko 26. syyskuuta 2012

Makroviikko 73

Makroviikoilla on tarkoitus kuvata joka viikko jokin kohde LÄHELTÄ!
VIIKON AIHE:
MUSTAVALKOINEN

MYÖS TEEMAEXTRASSA KÄSITELLÄÄN SAMAA AIHETTA!








Ihanin mustavalkoinen viettää sadepäivää ja kehrää tuolla sohvannurkassa

täällä lisää mustavalkoista



Marja

perjantai 21. syyskuuta 2012

Onni on oma Onni


Se on, kuulkaas, syyspäiväntasaus huomenna!

"Syyspäiväntasaus on hetki, jolloin Aurinko siirtyy taivaanpallon pohjoiselta puoliskolta eteläiselle.
Tähän aikaan päivän ja yön pituudet ovat kaikkialla maapallolla suunnilleen yhtä pitkiä. 
Pohjoisnavalla alkaa puolen vuoden pituinen yö ja etelänavalla päivä."
Sanoo Ursa.
Tähtitieteen määritelmän mukaan syksy alkaa syyspäiväntasauksesta.
Kai se on uskottava.

Meidän reissumme aikana Onni oli törmäillyt jossain ja satuttanut oikean etutassunsa.
Torstaina se oli kuulemma ontunut aika pahasti, mutta lauantaina kun tulimme kotiin, 
tassu tuntui pettävän vain, kun se yritti juosta.
Vein sen kuitenkin maanantaina eläinlääkäriin.
Lääkärin mukaan hermo olkapäässä on venynyt, tassu on saattanut jäädä jonnekin kiinni,
 ja Onni on kiskonut itsensä väkisin irti.
Tähän vaivaan auttaa vain aika, hermo paranee itsestään muutamassa 
viikossa, koska se ei tunnu olevan kokonaan vaurioitunut.
Meidän mielestämme Onnin suussa vaikutti olevan myös jotain outoa ja lääkäri katsoi suuhunkin.
"Onko Onnilla ennen ollut oikea yläkulmahammas poikki?" kysyi lääkäri.
No ei ole. 
Samassa rytäkässä oli katkennut vielä hammaskin ja alaikenessä oli haava.
Lääkäri sanoi, että hampaan katkeaminen ei haittaa kissaa, eikä sen pitäisi tulla kipeäksi.
Hänen omalla kissallaankin on hammas joskus katkennut, eikä sille ole tehty mitään
 ja hyvin popsii kissa muroja menemään.
Onni sai vielä piikin kaksi viikkoa vaikuttavaa antibioottia, että haava suussa ei tulehdu.
Arvoitukseksi taitaa jäädä Onnin seikkailu, 
auton kanssa törmäämisestäkään ei luulisi selviävän näin vähin vammoin....

Lääkäri kysyi, pystyisinkö pitämään Onnin sisällä jonkin aikaa, että hermo saisi rauhassa parantua.
Lupasin yrittää.


Viikonlopun aikana Onni ei edes pyytänyt ulos.
Oli varmasti sen verran sairas olo.

 Maanantaina  tassu ei hänen mielestään enää vaivannut ja
ja Onnilla oli sohvan nurkassa e r i t t ä i n  t y l s ä ä.
En kuitenkaan avannut hänelle ovea.

Tiistaina hän naukui koko ajan oven takana,
 joten laitoin hänelle valjaat ja fleksin.
Onni on erittäin epäluuloinen oviaukossa.
Jos vielä joku näkee, että hän kulkee valjaissa!

 En sittenkään halua ulos!

Aamulla käytiin postilaatikolla kuitenkin.
Iltapäivällä mentiin uudelleen ulos. Onni oli päivän aikana kehitellyt strategian.
Hän sotki talutusnarun terassin tuolien ympäri ja kun irrottelin sitä, hän karkasi kuin rasvattu salama.
Kipeästä tassusta ei ollut tietoakaan, kun hän juoksi metsään.
Ei tullut takaisin.
Minä vietin unettoman yön, kun satoikin vielä.
Aamulla huutelin Onnia pihalla.
Onnia en löytänyt, mutta valjaat ja fleksi olivat takapihalla.
Onni oli luikerrellut itsensä irti.
Se vähän helpotti, tiesin, että hän ei ole metsässä kiinni jossain puun oksassa.
Illalla Onni tuli kotiin, hyppäsi kukkalaatikon ruusutyynylle ikkunan taa.
Sisällä hän halusi istua 3 tuntia sylissäni sohvalla ja yöksi tuli viereeni nukkumaan.
Taas päätin, että Onni pysyy loppuviikon sisällä.
Onni päätti toisin.
Aamulla kuudelta hän ilmoitti, että menee ulos.
En ollut kuulevinaan, mutta hän kynsi peittoani,
molemmin etutassuin.
En vieläkään taipunut, mutta Onni tuli seisomaan kasvojeni päälle
ja naukaisi suoraan korvaani, että
 HÄN MENEE NYT ULOS!
Onni pääsi ulos.
Hän on välillä ulkona muutaman tunnin ja tulee taas sisälle.
Nytkin nukkuu tuolla sohvalla.
Ei vapaata vangita voi.

Viimeiset kuvat pohjoisen reissusta

Päätesatamamme Nesna lähestyy

Napapiiri ohitettiin merellä

Sitten oltiinkin jo Nesnassa, kylä näkyy tuolla alhaalla.
Me olemme jo mantereella matkalla kohti Ruotsin rajaa.

Taas ohitettiin Napapiiri, tällä kertaa mantereella,
pohjoiseen mentiin vielä jonkin matkaa.

Avaraa on napapiirillä

Aika jyrkkä alamäki!

Ylhäällä tunturissa oli ihan kaunista ruskaa.
Lämpötila 3 astetta. Plussaa sentään.
Viima oli jäätävä.



Ruotsin puolella satoi.

Porot vähät välittivät autoista.




Oikein rattoisaa ja värikästä huomista syyspäiväntasauspäivää!

Nautitaan nyt tästä syksystä :)


Marja

keskiviikko 19. syyskuuta 2012

Hurtigruten: Sea eagle safari ja yksi haastevastaus


Anteeksi.
Tulee pitkä postaus!

Kuten tuolla aikaisemmissa postauksissa kerroin,
osallistuimme vain yhdelle järjestetylle retkelle risteilyn aikana.
Ristelyohjelmaa tutkiessani harmittelin, että mitään lintusafareja ei enää syyskuussa järjestetä.
Mieheni kävi info-tiskillä kyselemässä ja oli samalla varannut meille paikat merikotka-safarilta.
Onneksi varasi heti, sillä olisi voinut retki jäädä tekemättä, jos olisin tarkemmin alkanut harkita asiaa...
Minähän en mene Ruotsinlaivaa pienempään alukseen KOSKAAN.
Paatti, jolla tämä 2 tunnin retki tehtiin oli varsin paljon pienempi Ruotsinlaivaa!

Vähän ennen Lofooteille saapumista laivan viereen ajoi pieni alus,
luukku laivan kyljessä aukaistiin ja siinä siirryttiin vauhdissa pikku alukseen.
Kong Harald jatkoi matkaansa Svolväriin

Pikku aluksen mukana seurasi lokkiparvi

Aluksen tytöt tarjoilivat lokeille leipää, etteivät ne nappaisi merikotkille tarkoitettuja kaloja

Pulskassa kunnossa olivat lokit, varmasti ovat olleet jokaisella retkellä mukana.

Ensin käytiin Trollfjordenin vuonossa
Täällä vuoren rinteillä merikotkat asuvat

Kotkat leijailivat ensin korkealla taivaalla, mutta tulivat nappaamaan merestä sinne heitetyt kalat,
 kun tytöt kutsuivat niitä viheltämällä :)






Kuvaamisessa oli omat haasteensa, 
sillä pikkuinen alus keinui melkoisesti ja kotkat syöksyivat nappaamaan kalat salamavauhdilla.
Pysähdyimme useammassa eri kohdassa ja joka kerta paikalle tuli kaksi tai neljäkin kotkaa, 
joten varsin monilukuisesti niitä tuolla asustaa.

Niin lumoavia, mykistyttäviä ja komeita olivat merikotkat,
 että en muistanut edes pelätä tuossa pienessä paatissa.
Menisin milloin vain uudestaan ja uudestaan.....


Aluksi meri oli lähes tyyni ja aurinko paistoi, mutta edempänä näkyi jo sadepilviä

Ei aikaakaan, kun  sade saavutti meidät ja aallokko alkoi olla ihan mielenkiintoinen.

Puolisen tuntia kesti matka sateessa ja keinuvassa aallokossa

Todella mukavalta tuntui, kun alkoi näkyä Svolvärin ensimmäisiä taloja.



Retkialus satamassa

Olimme perillä klo 18.30, kuten pitikin ja Hurtigrutenin piti olla satamassa odottamassa.
Eipä ollut, se oli kolme varttia myöhässä.
Siellä odottelimme laivaa, lämmintä oli 7 astetta, vettä satoi ja tuuli.
Vaatteet läpimärkinä.
Siinä odotellessa katselimme sataman ympäristöä.
Torille on kukkamyyjä jättänyt kukat valmiiksi aamua varten.

Kukkakauppa oli vielä auki.
Aika kivat parvekeistutukset

Lofooteille pitää tulla vielä uudestaan.
Täältä järjestetään monenlaisia merikotka- valas- ja lintusafareita.
Hotellikin katsottiin jo valmiiksi.
Vihdoinkin!
Tuossa lipputankojen juurella on ilmeisesti joku sähkökaappi, 
jonka oveen on teipattu kaikki tarvittava satamainformaatio!

Mitäpä sitä sen kummempaa tarvitaankaan :)

Laivaan päästyä mentiin lämpimään suihkuun ja vaihdettiin kuivat vaatteet.
Seuraavana yönä keinuttikin aika mukavasti, 
kun jonkun trooppisen myrskyn jälkimainingit sattuivat sopivasti kohdalle!
Aamupäivällä oltiin kuitenkin aikataulun mukaisesti Nesnassa, jossa jäimme pois laivasta. 






Suvipihan  Mariettalta sain kivan haasteen:

Tarkoituksena on kuvata kodin ikkunan maisema nyt, seuraavan kerran kuukauden päästä ja sitten taas samana päivänä seuraavina kuukausina sekä muodostaa näistä kollaasi. Kun kymmenen kuvaa on otettu, onkin jo pian juhannus. 

Laitan vastauksen vielä tähän postauksen loppuun, sillä kävin juuri äsken kuvaamassa näkymän, 
joka näkyy ikkunasta, kun istun tässä tietokoneen ääressä. 
Kävin tosin ottamassa kuvan kuistilta, sillä kukaan(!) ei ole pessyt meidän ikkunoita! 

Koska haaste on niin mukava, kävin vielä kuvaamassa terassilta toisen näkymän, 
joka näkyy keittiön ikkunasta!
Vastaan siis kaksinkertaisesti tähän haasteeseen :)


En nyt laita tätä haastetta eteenpäin kenellekään erityisesti,
 mutta juuri sinä, joka olet jaksanut lukea tänne asti, 
ota haaste vastaan, jos se tuntuu sinusta kivalta!

♥ 

Marja