Tänään on jo marraskuun toiseksi viimeinen päivä!
Edellisestä postauksesta on aikaa jo kaksi viikkoa.
Kahdessa viikossa ehtii tapahtua paljon.
Tuli talvi, yhdessä yössä satoi 20 cm lunta,
parin päivän kuluttua tulivat vesisateet ja talvi katosi yhtä nopeasti kuin tulikin.
Sää on nyt mitä uuvuttavin, taas muutamaan päivään päivä ei ole oikeastaan valjennut ollenkaan.
Kyllä niin pettynyt olen, kun lumi suli pois yhtä nopeasti kuin tulikin, yhdessä yössä.
Vesi tulvi kaupungissa katkaisten katuja ja saartaen taloja.
Meillä täällä kotona ei ollut tulvista tietoakaan, koti on mäen päällä,
eikä lähistöllä ole isompia ojia tai jokea.
Tiistaina käytiin ystävien luona Ypäjällä, matkalla koettiin niin Euran kuin Huittistenkin tulvat.
Juuri ennen lumisadetta kävin keräämässä lavakasvimaalta ison nipun persiljaa.
Huuhtelin niistä pois hämpyt ja muut pikkuöttiäiset ja laitoin persiljan pakastimeen.
Oli varmaankin tämän vuoden viimeinen sadonkorjuu.
Lumisateen jälkeen kauriit tunkeutuivat jostain aidan raosta lavakaulusmaalle
ja kaivoivat lumen alta loput persiljat.
Juuri ennen lumisadetta Ruusa ehti käydä pihalla hankkimassa ruohonkorren nieluunsa.
Eläinlääkärireissu siitä taas seurasi.
Kissan nielua ei pysty tähystämään ilman nukutusta,
joten Ruusa jäi eläinlääkäriin pariksi tunniksi.
Runsaan 10 cm ruoho oli nielusta löytynyt.
Lunastettiin Ruusa takaisin, 200,40€.
Rahalla taas selvittiin tästäkin.
Ihan ääneen esitin myös toiveen, että toivottovasti nyt sataisi lunta, että ruohot peittyvät.
Heti seuraavana yönä toive toteutuikin, harmillisesti talvi oli niin lyhytaikainen.
Ulos ei tällaisina päivinä huvita mennä ollenkaan,
keskiviikkona käytiin kuitenkin takapihan metsiköstä keräämässä vähän kranssitarpeita,
pimeys ehti silloinkin yllättää.
Vähän katseltiin Oskarin kanssa pihan tilannetta samalla.
Oskari kävi kartoittamassa tilannetta vähän korkeammalta,
mitään huolestuttavaa ei ilmeisesti kuitenkaan tullut näköpiiriin.
Iidänvarjohiippojen lumen alta paljastuneet lehdet hehkuvat taas joulunpunaisina.
Kielon marjat ovat kuin pieniä, hehkuvia lamppuja ruskeassa maastossa.
Vaaleanpunaisen Aili-herukan marjat olivat kesällä piilotelleet lehtien takana
ja niinpä ne jäivät poimimatta. Ehkä joku lintu ne vielä löytää.
Olen ostanut sisälle joulunodotuskukkia.
Ihan minikoisen joulutähden ja kaksi miniä valkoista tulilatvaa.
Muutaman amarylliksen sipulin olen myös istuttanut.
Amaryllikset ovat jo avanneet kukkansa, nähtävästi jouluksi on hankittava uudet amaryllikset,
nykyiset ehtivät lakastua ennen joulua.
Eniten nyt haluaisi vaipua talviunille ja herätä joskus helmikuussa.
Kun se ei onnistu, täytyy keksiä jotain sijaistoimintaa,
niinpä leivoin tänään toisen annoksen joulunodotuspipareita.
Ehkä se leipomisinnostus tässä vielä pikkuhiljaa heräilee.
Ihan lapsuudesta asti se kodissa leijuva tuoksu, kun mausteet kiehautetaan siirapissa,
kuuluu erottamattomasti joulunalusaikaan.
Olen leiponut jo aikaisemminkin yhden erän,
mutta ne on jo syöty, osa niistä tosin lähti Tampereelle.
Vähitellen pitäisi alkaa miettiä joululaatikoita.
Seuraavalla kauppareissulla täytyykin muistaa ostaa lantut, bataatit ja porkkanat valmiiksi.
Nyt riittää 5 kg:n pussit kutakin, kun en tänäkään vuonna osallistu myyjäisiin,
vain muutamille ystäville olen luvannut tehdä joululaatikot.
Kypsennän laatikot ja pakastan ne, niin saan kaikessa rauhassa tehdä, ilman kiirettä.
Sellaisia sattumuksia täällä parin viikon aikana ehti tapahtua.
Viihtyisää joulunalusaikaa Sinulle
♥
Marja
Kivasti tarinoit ja kuvasi ovat todella upeita!
VastaaPoistaanna; kiitos :)
PoistaOlipa teillä lunta! No oli täälläkin varmaan 10 cm. Uutisissa oli Raumalta tosiaan melkoisia tulvanäkymiä. Itse olen niin iloinen, kun puutarha tuli esiin ja on taas ihanan vihreää. Tänään paistoi jopa aurinko! Kunpa sielläkin, niin saisit aurinkoisemman mielen, heti se vaikuttaa.
VastaaPoistaVoi että tuota piparitaikinakuvaa – heti alkoi tehdä niin hirveästi mieli piparitaikinaa!
Ai niin ja piti vielä kommentoida, että ihan kuin Oskari tuolla tähystäisi eniten mammansa puuhia ;-)
PoistaSaila; sitä lunta oli tosiaan kauhean paljon ja kova homma kaikessa kolaamisessa. Ja sitten se suli kuitenkin itsekseen pois! Kauriit tulivat heti kaivelemaan kaikkea mahdollista vihreää lumen alta, vaikka ne vihreät olivat saaneet olla rauhassa siihen asti.
PoistaTäällä ei ole kyllä vähään aikaan aurinkoa näkynyt, ehkä ensi viikolla.....
Piparitaikina on kyllä parempaa kuin valmiit piparit :D
Oskari on aina iloinen kun mennään pihalle, hyppelee innoissaan ja seuraa, mitä tehdään. Ruusa ja Onni taas kulkevat perässä ja yrittävät komentaa koko ajan, että pitää mennä sisälle. Ehkä heitä huolestuttaa, että ruoka-aika menee ohi ja ollaan vaan pihalla.
Paljon ehtii parissa viikossa tapahtua! Talvi tuli ja meni täälläkin, tänään satoi taas lunta. Sais jo jäädä maahan.
VastaaPoistapioni; kaikenlaista mahtui pariin viikkoon, sellainen pieni talven tuntu olisi mukava. Muutama aste pakkasta ja 5 cm lunta riittäisi hyvin.
PoistaParissa viikossa kyllä tapahtuu jos on tapahtuakseen, mutta tuo säiden muutokset olivat ihan huippua! Hiljalleen joulua kohti, laatikoita olen tehnyt jo vähän ja ne on syötykin, leivo en paljoa - piti, mutta isäntä tuumasi, että kenelle leivot, kun meillä ei oikein olen syöjiä, torttuja teen kuitenkin ja niitä inkiväärivinokkaita, niistä tykkään!
VastaaPoistaTeidän kisut ovat kyllä niin ihania!
Mukavaa ensimmäistä Adventtia!
Täälläkin on ollut pari tuollaista minitalvea plussakelin ja mustan maan välissä. Perjantai-iltana satoi lunta melkein parikymmentä senttiä, lauantaina oli oikein mukava pikkupakkanen ja niin ihanan valoisaakin. Nyt on seitsemän astetta lämmintä eikä lumesta näy jälkeäkään. Kyllä saisi jo talvi alkaa tulla ja nämä märät kelit olla ohi tältä vuodelta.
VastaaPoistaVoi Ruusa-parkaa! Saisi tosiaan tulla jo teillekin lunta peittämään houkuttelevia heinänkorsia. Ei ole kivaa tehdä eläinlääkärireissuja.
Hyvää joulunodotusta!