Näytetään tekstit, joissa on tunniste Glögi. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Glögi. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 17. lokakuuta 2018

Lokakuu - riemukas hehkuttaja




Tänä vuonna lokakuu ei ole käyttäytynyt nimensä mukaisesti.
Lämpimiä, aurinkoisia päiviä, viikonlopun lämpöennätykset, jotka eivät
kuitenkaan ole pelkästään positiivinen asia, vaan varoitus ilmastonmuutoksesta, joka tulevaisuudessa
aiheuttaa lokakuun hellepäivien lisäksi sademäärien huomattavaa kasvua, merenpinnan nousua puolella metrillä Suomenlahdella, myrskyjen lisääntymistä, tulvia ja harmaita talvia.



Ne harmaat, lumettomat talvet ovat täällä lounaisrannikolla jo pikemmin sääntö kuin poikkeus.
Uhkaavista tulevaisuuden näkymistä huolimatta on tämän syksyn väriloisto saanut mielen iloiseksi.
Väriterapiaa on tullut tankattua loppuvuoden harmaiden päivien varalle.
Kuivan ja kuuman kesän ansiosta täällä etelässäkin lokakuu on ollut pelkkää riemukasta värihehkua.
Kasvit aloittavat talveen valmistautumisen, kun valo vähenee ja lämpötilat laskevat, 
mutta myös kasvien perintötekijät vaikuttavat niiden vuosirytmiin.

Ruska syntyy, kun  kasvit ja lehtipuut aloittavat valmistautumisen talveen.
 Kasvit ja lehtipuut lopettavat yhteyttämisen, jolloin niiden lehtivihreä hajoaa 
ja vetäytyy varsiin, runkoihin ja juuristoon asti.
Vihreän alta paljastuu pääasiassa lehtien oranssinpunaista ja keltaista pigmenttiä, 
karotenoideja ja ksantofyllejä.
Osa kasveista värjäytyy syksyn tullen kirkkaanpunaiseksi tai sinipunaiseksi.


Kotipihan koristepuita ja -pensaista valitessa kannattaa muistaa myös niiden syysväritys,
usein hankinnan perusteena tahtoo olla vain keväinen upea kukinta.
Rusokirsikka (Prunus sargentii) on yksi parhaita, ihana vaaleanpunainen kukinta keväällä samanaikaisesti pronssivärisinä puhkeavin lehtin kanssa. Kesän mittaan lehdet muuttuvat tummanvihreiksi ja syysväri on näin upean leiskuva punainen.

Sunnuntain etelätuuli pudotti rusokirsikankin lehdet, yksi vielä sinnittelee.

Höyhenpensaan  (Fothergilla major) värivarastoista löytyy myös sinipunaista sävyä.
Keväällä pensas peittyy pörheisiin, valkoisiin kukintoihin.

Peruukkipensaan (Cotinus coggygria) lehdet ovat kesällä tummmanpunaiset, syksyn ruskaväri hehkuu punaisen eri sävyissä.

Keltamarjapihlaja (Sorbus aucuparia 'Xanthocarpa') ei tänä kesänä kukkinut, joten keltaisia marjojakaan ei nyt ole, mutta lehtien syysväri on upean punainen.

Tuurenpihlaja, (Sorbus 'Dodong') on erityisen suositeltava pihapuu,
Puun siemenet on tuonut Etelä-Koreaan kuuluvalta Ullungin saarelta tunnettu ruotsalainen kasvitieteilijä Tor Nitzelius vuonna 1976. Ullungin saaren sataman mukaan Dodongiksi nimetty pihlajalajike on kasvatettu näistä siemenistä.
Lähes eksoottisen oloiset suuret, mutta kuitenkin sirot lehdet ovat kesällä tumman vihreät ja saavat syksyllä hehkuvan oranssinkeltaisen värin.
Marjatkin olisivat oranssin punaiset, mutta tänä vuonna meidän pihalla eivät helmipihlajia lukuunottamatta kukkineet mitkään pihlajat.

Helmipihlaja (Sorbus koehneana) on erityisen erityinen. 
Olen saanut sen ystävältäni Kivipellon Sailalta. 
Ystäviltä saadut kasvit ovat aina merkityksellisempiä kuin muut kasvit.
Helmipihlajalla on pensasmainen kasvutapa, pienehköt sirot lehdet. Syksyisin hennot oksat taipuvat valkoisten marjojen painosta lehtien hehkuessa viininpunaisen värisävyissä.

Vielä yksi, erityisen iloinen hehkuttaja.
Mongolianvaahtera (Acer tataricum subsp. ginnala)
Mongolianvaahtera on oikeastaan pensaan ja pienen puun välimuoto, korkeutta sille voi tulla jopa 10 metriä, mutta se kestää myös hyvin leikkaamista.
Minulla se kasvaa monihaaraisena pensaana, enkä ole ainakaan vielä leikannut sitä, korkeutta alkaa olla kolmisen metriä tällä hetkellä.
Aurikoisella kasvupaikalla syysväri on erityisen leiskuva, minulla se kasvaa lähinnä puolivarjossa,
jossa värit ovat vähän hillitymmät.

Takapihan koristekirsikka (Prunus Accolade)hehkuu oranssin sävyissä,
 etupihan Accolade on vielä täysin vihreä!

Rosa Mme Plantier, keltaisia ja vihreitä lehtiä, kukkia ja kiulukoita.
Kaikkea samaan aikaan.

Muitakin kukkia pihalta vielä löytyy......

Sormustinkukka ja pikkugerberan siemenpallo.

Törmäkatkero

Kehäkukka

Linnut saivat myös etupihalle yhden siemenautomaatin

Saavat pärjätä siemenillä vielä jonkin aikaa, talitarjoilun aloitan myöhemmin.
Pihalla pyörii vielä niin monta harakkaa ja närheä, että talipötkylä olisi tuhottu alta aikayksikön.

Sunnuntain aamu oli kullankeltainen

Iltapäivään mennessä tuuli oli tanssittanut suurimman osan lehdistä maahan.

Oikein mainiota nurmikon lannoitusta, kunhan ruoholeikkurilla silppuaa pieneksi.

Onnin pesutuokio kultaisella lehtimatolla

Ruusa palaamassa postinhakureissulta, vaikka ei vielä suostukaan kantamaan lehteä kotiin.

Tarkkana pitää olla, ettei ainakaan talvi pääse yllättämään!

Sunnuntai-iltana oli tarkoitus viettää kasvihuoneessa kekkerit, kun oli saatu kukkasipulit maahan.
No, kukkasipuleita en ehtinytkään vielä istuttaa, kun kasvualustojen kunnostus veikin ennakoitua enemmän aikaa.

Kekkerit pidettiin siitä huolimatta, kun tarjoilut kuitenkin oli jo valmiina.
Pidettiin illan hämärtyessä ainakin glögikauden avajaiset.

Karpalokinuski-pavlovaa

Loimutettua lohta

Uutta Blossa-glögiä maisteltiin, sekä kylmänä, että kuumana.
Kun kävin sen ostamassa, myyjä kertoi, että se on hyvää myös kylmänä kuohuviiniin sekoitettuna. Ihan kelvollista oli niinkin, meillä tosin oli melko hapanta kuohuviiniä,
edellisen viikonlopun laivareissun hytin hintaan kuului myös kuohuviinipullo, 
jota ei laivalla tullut avattua....

Blossa-glögin vuoden 2018 kausimaku on di Limone. 
Sitruunaisessa glögissä maistuvat sitruunan lisäksi rosmariini, timjami ja basilika.
Kuumana oli oikein hyvää, vaikka kaukana perinteisestä glögin mausta.
Tätä voi kyllä käydä ostamassa toisenkin pullon.


Iloisia syyspäiviä!


Marja

maanantai 24. lokakuuta 2016

Nyt se alkaa

Glögiaika!

Syksyn ensimmäisen glögipullon avasimme sunnuntaina, kun oli saatu pihatyöt tehtyä.
Meidän glögiaika alkaa perinteisesti ruotsalaisella vuosikertaglögillä.


Punainen, variksenmarjainen, kevyen mustikkainen, joulumausteinen, hennon savuinen,
kuvaus Alkon sivuilta.
Blossa 16 on tehty valkoviinipohjaan, punainen väri tulee marjoista.
Tämän vuoden vuosikertaglögissä on palattu ruotsalaisille juurille, 
mausteena pohjoisten tunturialueiden variksenmarjaa,
 sekä joulun makuja, kanelia ja neilikkaa.
 Makeus tulee koivunmahlasta.
Kaunis pullo, metsänvihreää ja kultaa.

.
Ennen kuin avasimme oman glögipullomme, 
olin ehtinyt lukea mm. Sametti Hortensian ja muutaman muuunkin mielipiteen Blossa 16:sta.
Eivät he tykänneet!
Siinä jo iski paniikki, miten meidän glögikauden avajaisten nyt käy
 jos glögi on ihan kauhean makuista!?

Tilanteen saattaisi pelastaa puolukka-kinuskikakku jouluisilla mausteilla.

Mummun reseptillä leivotut joulupiparit olisivat takuuvarma pelastus tilanteeseen kuin tilanteeseen.
Minä niin rakastan joulupipareiden leipomista, lapsuuden ajalta asti tutut tuoksut ja muhkeat piparipossut. Vähän vielä kuitenkin panttaan aloittamista.

Norrlantilaisen puolukkakakun reseptin olen ottanut talteen yli 20 vuotta sitten jostain ruotsalaisesta lehdestä.

Päälle vielä paksu kinuskikerros.

Kuuma glögi ja kakku mukana suuntasimme kasvariin.
Lukuisia kynttilöitä sytytettiin tuomaan tunnelmaa.

Kakku on kuohkeaa ja mukavan kirpeää ja makeaa samalla kertaa.
Puolukat ja joulumausteet maistuvat.

Se glögi.
Alkuun tuntuu Blossalle tyypillinen vahva alkoholin maku.
Hetken kuluttua erottuu myös mustikan maku, miellyttävän mietona.
Ehkä se mustikkaisuus tulee variksenmarjasta, 
 molemmat ovat miedon makuisia ja maistuvatkin mielestäni aikalailla samanlaiselta.
Vähän erottuivat myös jouluiset mausteet.
Blossa 16 on sen voimakkaan alkoholin maun jälkeen miedon makuinen glögi.
Vain lievää mausteisuutta, josta minä tykkään.

Me siis tykättiin tästä!
Ihan olisi pystynyt juomaan ilman kakkuakin.
Tänään kävin ostamassa toisen pullon.


Tässä vielä kakun resepti.

NORRLANTILAINEN PUOLUKKAKAKKU

3 munaa
3 dl sokeria
3 dl kakkuvehnäjauhoja
1 tl kanelia
1 tl neilikkaa
1 tl soodaa
1 dl puolukkasurvosta
1 dl maitoa

Voitele ja korppujauhota n. 2 l. kakkuvuoka.
Vatkaa munat ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi.
Sekoita keskenään jauhot, sooda ja mausteet ja
sekoita muna-sokerivaahdon joukkoon
Lisää seokseen puolukkasurvos ja maito.
Kaada taikana vuokaan ja kypsennä 180 asteessa n. 50 minuuttia.
Kokeile kypsyyttä tikulla.
Anna kypsän kakun jäähtyä vuoassa muutama minuutti ennen kumoamista.

Valmiin kakun voi koristella haluamallaan tavalla tai  voi sen syödä ihan ilman päällysteitäkin.

Herkullista glögiaikaa!


Marja