Suuri istutusviikonloppu, osa 1

Suuri istutusviikonloppu oli jo puolitoista viikkoa sitten, nämä päivitykset nyt tulevat milloin sattuu, isommalla tai pienemällä viiveellä.
Syysmarkkinoiden ja pihapuuhien väliin ei oikein ole jäänyt aikaa blogin päivitykselle.
Viikonlopun syysmarkkinat onnistuivat oikein hyvin, aamuksi ennustettu sade saapui vasta 10 minuuttia markkinoiden päättymisen jälkeen.

Istutusviikonloppuna saatiin maahan kaikki Vakka-Taimesta, Tahvosilta ja Mustilan taimipäiviltä hankkimani kasvit.

Virallinen puutarhatyönjohtaja tarkkana kissanminttupuskassaan.

Tässä ensimmäisessa osassa ovat Vakka-Taimen ostokset ja ihan alkuun muutama kuva
kiehtovasta Vakka-Taimen puutarhasta.
Silloin kun kävimme siellä työkaverin kanssa, oli pitkästä aikaa sadepäivä.
Sateessa kaikki vaikutti entistäkin upeammalta ja salaperäiseltä satumetsältä.

Niin kiehtovaa ja mielenkiintoista loppukesälläkin!

Kotipihalla.

Tähän "allin kylpylän" viereiseen penkkiin vaihdoimme mullat ja laitoimme nuo reunakivet.

Kaikki muut kasvit valkokletraa lukuunottamatta otettiin ylös ja suurin osa niistä muutti muualle.

Vakka-Taimesta ostetuista kasveista istutin tähän penkkiin  keltavaleunikon.

Työkaverini löysi taimen ensin ja kyseli Vesalta tietoja kasvista.

Vesa kertoi keltavaleunikon ominaisuuksista niin hyvin, että totesin, että oli niin hyvä puhe,

 että minunkin pitää hakea itselleni oma. 

Vesa totesi, että oli sitten sopiva myyntipuhe, ei nimittäin parane kehua liikaa, se saattaa herättää epäilyksiä :)

"Keltavaleunikko pseudomeconopsis cambrica" lukee nimikyltissä.

Tämän pitäisi viihtyä aurinkoisemmalla ja kuivemmalla kasvupaikalla kuin komea(sini)valeunikon.

Kestävä pitäisi myös olla ja hyvä kukkimaan!

Siinä keltavaleunikko, takarivissa, kiven vieressä.

Tuohon penkkiin ei muita Vakka-Taimen ostoksia päätynytkään.

Seuraavaksi otettiin kasvit ylös tästä kirsikkapuistoa reunustavasta penkistä ja parannettiin kasvualustaa. Mullan koostumusta parannettiin turvemullalla ja lisättiin vähän eloperäistä

humusta, eli hevosenkakkakompostia. Silloin, kun nämä penkit perustettiin, niihin käytettiin "juurikasmultaa", jota tehdään sokerijuurikkaiden mukana sokeritehtaalle kulkeutuvasta maa-aineksesta. Se multa erittäin savista ja kovettuu ja tiivistyy talven aikana todella kovaksi.

Lisäsimme silloin heti turvetta ja hiekkaa mullan sekaan, mutta emme kuitenkaan riittävästi.

Muuten multa on todella hyvää, ravinteikasta ja kosteutta pidättävää.

Näissä meidän penkeissä on kastematoja todella paljon, osansa tekevät nekin maan kuohkeuttamisessa.

Tähän penkkiin istutin takaisin keijuängelmät ja muutaman kurjenpolven.

Loput ovatkin uusia hankintoja.

Vakka-Taimen ostoksista tähän penkkiin päätyi pari kasvia.

 Valkoruusuleinikki Adonis brevistyla

Harmikseni Adonikset eivät ole oikein viihtyneet minun pihallani.

Ostin Vakka-Taimesta taas kolme uutta ja kokeilen, miten ne viihtyisivät tässä kirsikkapuiston laidalla. Kasvualusta ainakin on kunnossa ja puolivarjoa tarjolla.

 Lilakalliokielo Polygonatum cirrhifolium aff.

Lilakiehkurakielon ajattelin ostaa, mutta tämäkin on kuulemma oikein hyvä :)

Varmasti onkin.

Talon päädyn puolivarjon penkissä viihtyvät kaikki kasvit.

Siinä on hyvää kasvualustaa melkein metrin syvyydeltä.

Olenkin siirtänyt sieltä pois tavis-kasveja. kuten särkyneitä sydämiä ja kuunliljoja, että

tilaa on tullut näille herkemmille ja vaativimmille yksilöille.

 Pallolumikki

Sanguinaria Canadensis 'Multiplex' 

Tämä kuva on viime keväältä, pallolumikin kukat aukeavat ensin, lehdistö kasvaa vasta kukinnan päätyttyä.

Juurakko on lähellä maan pintaa, leikatessa siitä valuu oranssista nestettä, siitä engl. nimi bloodroot, ruotsiksi blodört. 

Nämä kerrannaiskukkaiset ovat steriilejä, eivät siis tee siemeniä vaan leviävät vain juurakon avulla. Ihan hyvin tuo kasvusto on jo levinnytkin, mutta ostin kuitenkin pari uutta.

Siirsin  vanhat lumikit loppukesällä uuteen, toivottavasti parempaan paikkaan talon päädyn varjopenkkiin, ne kasvoivat liian paahteisessa paikassa. Laitoin nuo kasvituet kevättä ajatellen, että muistan vielä keväällläkin, mihin olen lumikit istuttanut.

Varsinainen aihe taannoiselle Vakka-Taimen reissulle olivat komeavaleunikot Meconopsis blue fertile group Lingholm.
Viime talvena kaikki sinivaleunikkoni kuolivat, kuulemma viime talvi oli jostain syystä niiden kannalta huono yleisestikin. Kasvihuoneen viereisessä penkissä, missä unikot kasvoivat, on yksi oikein komea siementaimi.
Nämä uudet päätin istuttaa tänne toiseen penkkiin ihan kokeilun vuoksi.

Aprikoosi Prunus armeniaca on omajuurinen, siemenlisätty, emolajike on Tsarskij

Ostin Vakka-Taimesta myös aprikoosipuun taimen. 
Aikaisemmin minulla oli persikkapuu, johon tuli ihan oikeasti persikoitakin, mutta se paleltui silloin kamalana tappotalvena muutama vuosi sitten.
Nyt ajattelin kokeilla välillä aprikoosia, jonka pitäsi olla vähän kestävämpi.
Yritin etsiä sille mahdollisimman suojaisan paikan.
Kasvihuoneen edustalla, Onnin kissanminttumaan vieressä on melko tuulensuojaisa ja aurinkoinen paikka. 
Toivotaan, että viihtyy siinä.
Vesa lupasi, että pikkupuun pitäisi jo ensi keväänä kukkia!

Ne olivat Vakka-Taimen ostokset, seuraavassa postauksessa
Tahvosten puutarharetken kasvihankinnat!

Tänään on ollut ihana syyskuun hellepäivä.
Perhosetkin ilmestyivät taas, punahatut eivät edelleenkään kiinnosta, mutta lavakauluskasvimaalla ne viihtyvät, jopa jättiverbenat kelpaavat!

♥

Leidit ruusutarhassa

Verkkaisesti näköjään päivittyy tämä minun blogini.

Ehkä vauhti tästä vähän paranee kesän edetessä.

En kuitenkaan ihan toimettomana ole ollut;

sain aikaiseksi kutsua ja houkuteltua "vanhat" blogikaverit

viime lauantaina taas tänne Raumalle.

Hyvänä houkuttimena toimii aina Vakka-Taimen retki :)

Sovin jo toukokuussa Vesa Muurisen kanssa, että tällä kertaa hän esittelisi meille ruusutarhansa,

sinne asti kun edellisillä kerroilla ei ole ehditty........

 Lauantaina puolen päivän aikoihin meitä kokoontui 11 innokasta puutarhabloggaajaa

Vakka-Taimen parkkipaikalle. Vesa tavattiin pihatiellä, josta on jonkun verran matkaa ruusutarhalle.

Ruusutarhalle ei ihan suorinta tietä kuitenkaan taivallettu, vaan matkan varrella Vesa ei voinut olla esittelemättä ja kertomatta erikoisista kasveista, Vesan into ja tietämys kasveista on niin kiehtovaa, että yhtään eivät haitanneet pienet mutkat ja sivupolut matkan varrella.

Aina välillä, kun mainittiin ruusutarha, niin sinnekin ehdittiin.

 Melko lähellä ruusutarhaa jo, tällä alueella ovat myytävänä olevat ruusun taimet.

 Vielä kuljettiin pähkinälehdon läpi


Ruusutarhassa!

Vaikka pimpinellaruusut olivat jo kukkineet,  neidon-, kartanon-, damaskon-, portlandinruusut ja monet muut olivat vielä lähes täydessä kukassa.

 Aivan hurmaavia, vähänkö pitäisi vielä saada muutama omallekin pihalle.
Joku ihana vaaleanpunainen ja oikein kerrottu.
Täytyy tutkia vielä, olen joka tapauksessa menossa vielä loppukesällä käymään Vakka-Taimessa.

Kierroksen jälkeen päästiin vielä tekemään ostoksia, ennakkoon s-postilla tilatut kasvit olivat jo odottamassa, mutta erilaisia heräteostoksia tehtiin varmaan vähintään saman verran!

Vakka-Taimessa aika kului kuin siivillä, runsaat neljä tuntia vietettiin siellä.

Illemmalla ehdittiin vielä tarkistamaan Suvikummun istutukset ja terassilla ruoan ääressä oli niin mukava jutella kissa- ja puutarhajuttuja!

Kiitos teille ihanat ystävät, kun tulitte!
Oli niin kiva tavata teidät kaikki.
Vesalla oikein iso kiitos taas kerrran mielenkiintoisesta päivästä!

Oli superhieno päivä!

♥