keskiviikko 15. tammikuuta 2020

Hilpeää Tulppaanin päivää ja muita keväisiä ajatuksia!


Ihanat kevääntuojat!
Ruotsalaiset viettävät tänään tulppaanin päivää -Tulpanens dag-

Tulppaani on ansainnut oman päivänsä meillä Suomessakin, vaikka epävirallisesti!

Ruotsissa viljellään vuosittain n. 160 miljoonaa tulppaania, Suomessa n. 75 miljoonaa.
Suomessa viljellään n. 80% täällä myytävistä tulppaaneista.
Vähän ollaan jäljessä naapurimaasta, mutta on Ruotsissa enemmän asukkaitakin.
Nykyisten tulppaanien kantamuodot ovat kotoisin Turkista Himalajalle ulottuvalta vyöhykkeeltä.
Nykyään viljeltäviä tulppaanilajikkeita on maailmassa n. 6000 erilaista.


Tulppaani on kenties maailman tunnetuin kasvi.
Eurooppaan, Alankomaihin tulppaanit tulivat 1500-luvulla Turkin sulttaanin toimesta.
1630-luvulla Alankomaissa syntyi ns. hintakupla  jossa vastikään markkinoille tulleiden tulppaaninsipuleiden hinnat kohosivat ennätyslukemiin ja lopulta romahtivat.
 Korkeimmillaan tulppaanien hinnat olivat vuonna 1637.
 Yhden sipulin hinta saattoi olla korkeampi kuin kokonaisen kivitalon!


Viikon vanhanakin tulppaanit vielä hurmaavat maljakossa.


Keväistä tulppaanien kukintaa omassa puutarhassa odotellessa
hypistelen näitä hurmaavia siemenpusseja, jotka olivat maanantaina postilaatikossa!

Impectalta, Ruotsista, tilasin, toimitus ei kestänyt viikkoakaan.
Nyt täytyy laittaa laput silmille siemenhyllyköiden kohdalla puutarhamyymälöissä käydessä.
Nordiska Trädgårdar-messuilta löytyy aina jotain kuitenkin ja messuilla Cecilia Wingårdilta on ihan pakko ostaa muutama pussi tuoksuherneen siemeniä.
Tilasin pääasiassa hyväksi havaittuja ja niitä, joita pitää aina olla puutarhassa; kosmoskukkia, leijonankitoja, tzinniaa, astereita, viidakkokurkkua.
Kukkakimppuja ajatellen tilasin myös sudenporkkanaa ja jänönkorvaa, ne ovat mukavia täytekasveja kimppuihin.
Fenkolin otin tämän vuoden kokeiluun.
Tänä vuonna en kylvä jättiverbenaa, laiton syksyllä viimekesäiset juurakot maakellariin talvehtimaan
Jännittävää, lähtevätkö keväällä kasvuun...

Tämän uuden vuoden ja vuosikymmenen alku on ollut hyvin epätalvinen.
Lumesta ei tietoakaan ja lämpötilat ovat pääasiassa olleet plussan puolella.
Paljon aurinkoisia päiviä, mutta myös niitä lokakuisen oloisia sadepäiviä, muutama pakkaspäiväkin on väliin mahtunut.
Päivän valoisa aika on kuitenkin jo pidentynyt lupaavasti ja aamuinen aurinko saa kasvihuoneen kylpemään keväisessä valossa.


Merveille-ruusun viimevuotiset lehdet tammikuun auringossa



Helleborus x hybridus Luua Plum jouluruusu päätti kukkia tammikuussa.
Nämä Luua Plumit olen ostanut Vakka-Taimesta, Vesan suositeltua niitä kestävinä ja reheväkasvuisina. Aika ihania ovat.



 Valkoiset jouluruusut saattavat odotella myöhäisempää ajankohtaa kukkimiselleen.
Etualalla hakone-heinä, toivottavasti sekin taas keväällä vihertyy.

Helmililjat ovat jo innokkaina pinnnistelemässä kohti kevättä.....



Keväisen oloiset auringonsäteet heijastuvat ikkunoista.

Atsaleoissa on jo muhkeat silmut.


 Leppoisaa ja värikästä keskiviikkoiltaa!




Marja

sunnuntai 12. tammikuuta 2020

Kissoja, pihakierroksia, juurileipää ja haaste itselle

Monta asiaa taas tässä postauksessa.
Kannattaa varata eväät.......

"Yleisön pyynnöstä" ensin Kerttu ja Oskari.
He olleet meillä kohta kuukauden ja ovat kasvaneet mahdottoman kovaa vauhtia.
He ovat kotiutuneet oikein hyvin, eikä muiden kissojen kanssa ole tullut minkäänlaisia konflikteja.
He saavat koko ajan touhuta vapaasti täällä koko talossa silloin, kun olen itse kotona. Pitää vaan aina korjata isojen kissojen ruokakupit pois, sillä näillä on ihan tavaton ruokahalu, söisivät itsensä varmasti ähkyyn, ellen säännöstelisi heidän ruokiaan.
Yöllä ja silloin kun en ole kotona, he ovat omassa huoneessaan siltä varalta, jos sattuisivat keksimään, miten kissanluukku toimii.
Pitää viedä heidät saamaan rokotukset ennen kuin mennään ulkoilemaan, enkä sittenkään heitä ihan yksin ulos päästä.

 He ovat kovin touhukkaita, mutta kun olen tietokoneella he tulevat pöydälle viereen seuraamaan
ja kävelemään näppäimistölle tietenkin.
 Oskarilla on musta nenä
 Blogipäivitykset oikoluetaan moneen kertaan.

Kertun nenä on vaaleanpunainen

 Kun on päivä touhuttu, on turvallista ja lämmintä nukkua kaverin vieressä.
Aamupesulla, Oskari pesee raitalegginsejään ja Kerttu vahtii vieressä.



Sain joulun alla Puutarhassa-blogin Marialta hapanjuurileivän juuren.
Koska juurella pitää olla nimi, sai Marian Jenny-juuren jälkeläinen nimekseen Ilona.
Ostin Turussa käydessäni Leipävallankumous-kirjan.
Marian ja kirjan kirjan ohjeilla ryhdyin leipomaan.
Tässä ensimmäinen Ilonalla tekemäni leipä.
Ylipäätään ensimmäinen juurileipäni koskaan!


Maku oli taivaallinen, vaikka noissa viiltelyissä on vielä varaa kehittyä.
Aika hyvä ensimmäiseksi leiväksi kuitenkin.
Toisenkin leivän jo tein, mutta se tuli syötyä ennen kuin muistin kuvata!

KUUKAUDEN PUUTARHAKUVA-HAASTE

Between teki joulun aikoihin blogiinsa postauksen, jossa oli kuukausittain otettu kuva tietystä kohtaa hänen puutarhastaan. 
Hänen postauksestaan sain virikkeen haastaa itseni vastaavaan juttuun.
Minulla taitaa olla 12. blogivuosi meneillään, joten vastaavaan haasteeseen on tullut osallistuttua muutaman kerran aikaisemminkin. On ollut vuosikampaa, kevätkampaa ja mitähän vielä muita.....
Nyt kuitenkin päätin haastaa itseni ja kuvaan jokaisen kuukauden toisella viikolla näkymän
kuistilta kasvihuoneelle päin.
Tämä on se kohta pihasta, jossa vuodenaikojen  vaihtelu näkyy erityisesti.
Ja helppoa muutenkin, ei tarvitse kuin astua alimmalle rapulle :D
12.1.2020
 11.1.2020
Tänään ja eilen otetut kuvat, yön aikana muuttui näkymä näin paljon!

Ensi kuussa uusi kuva ja vuoden lopussa kokoan kaikki 12 kuvaa samaan postaukseen.
Haasta sinäkin itsesi kuvaamaan kuukauden puutarhakuva inspiroivasta paikasta puutarhassasi kerran kuukaudessa!


Ruusan kanssa ollaan kunnostauduttu ja tehty puutarhakierrokset eilen huurteisessa puutarhassa ja
tänään uudestaan huurteettomassa puutarhassa.
Tänään iltapäivällä oli suorastaan keväistä kun aurinko paistoi ja lämmintä oli yli 5 astetta.
Tänä vuonna onkin paistanut aurinko jo tosi monta kertaa menneeseen syksyyn verrattuna !

Ensin tämänpäiväiset kuvat


 Tämän kuvan ottamisen jälkeen otin nuo callunat ja valot pois tuosta kukkalaatikosta.
Heti tuli paljon keväisempi olo :)
Vihreät callunat saivat vielä jäädä siksi, koska ne ovat vihreitä ja ihan virkeitä vielä.
Voisi vaikka istuttaa ne maahan ja kokeilla lähtisivätkö ne keväällä kasvamaan.

 Cheriltä kesällä saatu viiniruuta voi erinomaisen hyvin lavakauluksessa!

 Viiniruutan vieressä laventeli on varsin vehreä

Saaripalstan Sailalta saadut Kaukasiankirahvinkukat ovat näin tomeria ja Sailalta saatu tähkähelmikkä voi myös oikein hyvin tuossa vieressä. 
Sitä en nyt kuvannut, kun se on verkon sisällä, ihan siltä varalta, etten vaan kitke sitä keväällä vahingossa pois! 

Tämän heinä ostin loppukesällä Viherlassilasta, saattaa olla joku siniheinä, pitää keväällä tarkistaa...

Sormustinkukan ruusukkeita on vähän joka puolella, vaikka syksyllä kitkin niitä pois sopimattomista paikoista. Nehän saisivat olla missä haluavat muuten, paitsi, jos alkavat tukahduttaa muita kasveja, niitä pitää vähän kitkeä.

Kissankäpälät ovat oikein vehreitä.
Tästä ympäriltä kitkin tänään rikkaruohoja ennen kuvaamista.
Lähtivät oikein hyvin irti. Hiekkainen maa ei ollut yhtään jäässä.
Viime vuonna tähän aikaan tässä oli lunta vyötäräöön asti.......
 
Jouluruusut kukkivat kasvihuoneessa, nekin voisi alkuviikolla istuttaa jo maahan.

Joulun jälkeen käytiin Turussa ja Flöristä sai hyasintteja lähes ilmaiseksi.
Nyt ne tuovat mukavasti kevättunnelmaa kasvihuoneeseen.
Muratit ovat edelleen pärjänneet kasvihuoneessa. 

 Tässä vaiheessa Ruusa lähti sisälle, joku raja ulkoilullakin sentään on!



 Eilinen kierros huurteisella pihalla 

 Ruusa miettii, että kannattaako sittenkään lähteä pidemmälle, etteivät tassut palele.

Alppipiikkiputki on hienostunut huurteisenakin.

 Hansaland-ruusussa on vielä muutama lehti jäljellä

 Mongolianvaahteran siemenkodat

 Helmiorapihlajan marjat

 Hortensia

Kuvan perusteella voisi luulla, että on kovinkin kylmää, 
mutta lämpötila oli juuri nousemassa nollan yläpuolelle.

No nyt tulivat ajankohtaiset asiat järjestykseen.
Seuraavassa postauksessa viime kesän juttuja, joita ei kesällä ehtinyt.

Onneksi on näitä avustajia, niin postausten teko sujuu kuin leikiten......


Marja

lauantai 11. tammikuuta 2020

Vanhan kertausta - Suvikummun vuosi 2019


Sain kuin sainkin aikaiseksi perinteiset kollaasit!
Aikaa se otti, erityisesti pikkuapulaisteni ansiosta.
Kerttu ja Oskari ovat innolla mukana varsinkin tietokonehommissa ja ylipäätään kaikessa.
Keväällä siirrytään opettelemaan piha-askareita, intoa heillä ainakin riittää!


 Viime vuoden tammikuussa oli ihan oikea talvi!
Lumitöissä oltiin harva se päivä ja jossain vaiheessa kun kävin pelastamassa Palibin-syreeniä lumitaakan alta, kahlasin vyötäröön asti ulottuvassa lumihangessa.
Lavakauluskasvimaa odotti lumipeittojen alla kevättä.
Loppukuussa käytiin Ruissalon kasviteteellisessä puutarhassa hakemassa viherterapiaa.
Siemenluetteloita selailin jo ahkerasti ja jättiverbenan siemenet pääsivät jo multaan.

 Helmikuussa jatkuivat lumityöt ja jos ei oltu pihalla lumitöissä, sisällä odottivat sukankutimet.
Kaikenlaisia kakkukokeiluja tein keittiön puolella. 
Kuukalenterin avulla tein kylvösuunnitelmia ja tein vähän ensimmäisiä kylvöjäkin.
Kasvihuoneiden katolta käytiin poistamassa lunta useamman kerran.
Loppukuussa hanget alkoivat jo lupaavasti huveta ja ostin kasvihuoneeseen ensimmäiset kevätkukkijat.
Pari kertaa käytiin kasvarissa iltapäiväkahveillakin.

Maaliskuussa näkyivät jo ensimmäiset pikkuiset piipottajat pälvipaikoissa,
pelakuut tekivät innokkaasti uutta kasvua risuverstaalla, leikkotulppaanit ja keväiset sipulikukat viihtyivät kasvihuoneessa ja mekin kävimme siellä päiväkahveilla aina kun vaan ehdimme.
Maaliskuun kohokohta oli matka Tukholman Nordiska Trädgårdar-messuille.
Siitä se kevät alkoi!

 Huhtikuun alussa oli parin päivän takatalvi, mutta sen jälkeen kevään pikku sipulikukat suorastaan riehaantuivat kukkimaan!
Kasvihuoneella tehtiin perusteellinen kevätsiivous.
Loppukuussa  koivuissa oli pienet hiirenkorvat ja ensimmäiset tulppaanitkin aukaisivat nuppunsa.
Minulla alkoivat työt puutarhalla.

 Lämpimän huhtikuun jälkeen toukokuu alkoi kylmänä ja sateisena, mutta niinhän aina vappuna!
Toukokuu jatkui kuivana ja lämpimänä, sadettimia tarvittiin puutarhassa.
Hedelmäpuut ja kaikki ihanat sipulikukat aloittivat kukintansa.
Töissä riitti kiirettä.

Sateettomuus jatkui kesäkuussakin, ihan yhtä kuumaa ei sentään ollut kuin edelliskesänä.
Ahkerasti kasteltiin aamuin illoin.
Ihanan kukkaisaa olikin pihalla.
Juhannuksen jälkeen alkoi loma ja aika kului omalla pihalla, lähinnä kitkemispuuhissa.

 Heinäkuun loppupuolella oli muutama kunnon hellepäiväkin, hyvä syy olla tekemättä mitään.
Paitsi sadettimia piti edelleen viritellä puutarhassa.
Pelakuut olivat parhaimmillan kasvihuoneessa.
Heinäkuussa parasta oli blogitapaaminen Vakka-Taimessa, taas kerran oli niin kivaa.

Elokuussa kukkivat kärhöt, hajuherneet, punahatutkin aloittelivat. 
 Luumu-, omena- ja kirsikkapuissa oli runsas sato, ihan liikaa!
Keitin ensimmäiset mehut talven varalle.
Elokuun kohokohta oli Raaseporin Pohjankurussa  Kotipuutarha-lehdenPuutarha Tahvoset Oy:n,  Kekkilän  ja Ruduksen järjestämä blogitapaaminen Tahvosten taimistolla.
Elokuun lopussa kävin ensimmäistä myös Mustilan taimipäivillä, sepä oli mukava ja antoisa tapahtuma! Monta kassillista kasveja kotiutui sieltäkin.

 Syyskuussa alkoi vähitellen näkyä ruskavärejä, 
 punahatut kukkivat edelleen ja perhosiakin näkyi vielä.
Syyskuun alussa oli naapurikylässä syysmarkkinat, joille osallistuin.
Mehunkeitto- ja leipomisurakka edelsi markkinoita.
Pihalla riitti istutuspuuhia Mustilan ja Vakka-Taimen-retkien jälkeen.
Markkinoiden jälkeen tehtiin pieni syysretki Tukholman puutarhamyymälöihin, samalla poikettiin Uppsalan kasvitieteellisessä puutarhassa.

 Lokakuussa ruska oli parhaimmillaan, muutamana aamuna yöpakkanen oli koristellut luonnon kuurapitseillä. Loppukuussa parina päivänä piha sai lumipeitteen, pääasiassa kuitenkin satoi vettä.
Aurinkoiset päivät olivat harvassa.

Marraskuussakin enimmäkseen satoi.
Pari lumista päivää välissä ja taas jatkui vesisade.
Alkukuussa peruukkipensas piti edelleen tiukasti kiinni lehdistään.
Pihalla ei enää voinut tehdä paljon mitään, joten villasukkia valmistui sohvan nurkassa ja kakkuja keittiössä....


Joulukuu jatkui samanlaisena kuin marraskuu, plus-asteita ja vesisadetta.
Joulukuussakin piipahti kahden päivän talvi.
Joulukuun alussa oli oman kylän joulumyyjäiset,
niihin valmistautumisessa vierähti pari viikkoa.
Helmipensaassa on yhä edelleen nuo vihreät lehdet tallella ja lavakauluskasvimaan
laatikoissa multa on pysynyt sulana. Joulukuun lopussa kylvin lavakauluksiin
tilliä, porkkanaa ja kukkien siemeniä. Tapaninpäivänä haravoitiin pihaa.
Joulukuun puolivälissä meille muutti kaksi uutta puutarhakissan alkua; Kerttu ja Oskari ♥

Sellainen oli Suvikummun vuosi 2019 tiivistettynä.


Mukavaa viikonloppua!



Marja