perjantai 20. marraskuuta 2020

Ulkona sataa lunta


Lumisade ulkona, ehkä lumi pysyy maassa vielä huomiseen.
Hämärä saapuu jo varhain iltapäivällä.

Hämärässä voi muistella viime kesän valoisia hetkiä.
Tässäpä kuvia heinäkuulta!

Kukkia, sekä Kerttu ja Oskari.
Eikä sanoja tämän enempää.




























Oikein mukavaa viikonloppua!



Marja

Taateli-kookospiirakka


Tämäkin ohje on peräisin äitini reseptivihosta vuosien takaa.
Sopii hyvin joulun makumaailmaan on taatusti makea kinuskisen kuorrutuksen ansiosta!




TAATELI-KOOKOSPIIRAKKA

vuoka n. 33x33 cm 


250 gr kuivattuja pehmeitä taateleita 
3 dl vettä
180 gr sokeria
150 gr voita
2 munaa
375 gr Anni Helenan kakkujauhoja
2 tl soodaa
2 tl vaniljauutetta


kuorrutus: 

100 gr voita 
150 gr fariinisokeria 
0,75 dl kuohukermaa 
70 gr kookoshiutaleita


Mittaa vesi ja taatelit kattilaan ja keitä tasaiseksi kunnes taatelit pehmenevät. 
Hienonna taatelit sauvasekoittimella tasaiseksi massaksi. Anna jäähtyä. 
Vaahdota voi ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi. 
Lisää munat yksitellen joukkoon hyvin vatkaten. 
Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää ne taikinaan vuorotellen taateliseoksen kanssa. 


Kaada taikina leivinpaperoituun uunivuokaan 
ja kypsennä 175-asteisessa uunissa noin 30 minuuttia. 

Sulata tällä välin voi kuorrutusta varten kattilassa ja lisää muut aineet, anna kiehua muutama minuutti.

 
Ota piirakka uunista, levitä kuorrute ja paista piirakkaa vielä n. 5 minuuttia uunin ylimmällä tasolla. 


Leikkaa neliöiksi lämpimänä. 



Marja

Joulun hedelmäkakku


Jouluun kuuluu perinteisesti hedelmäkakku, jonka maku vain paranee ajan kanssa.
Sen voikin leipoa hyvissä ajoin ennen joulua.
Kakku kannattaa säilyttää vaikka folioon käärittynä jääkaapissa.

Tällä ohjeella olen jo monta vuotta tehnyt hedelmäkakun jouluksi.


Joulun HedelmäKakku 

2,4 l vuoka

250 gr voita 
250 gr sokeria 
5 munaa 
250 gr kuivattuja hedelmäkuutioita 
0,5 dl mantelirouhetta 
2 tl leivinjauhetta 
300 gr Anni-Helenan kakkujauhoja 
0,5 dl konjakkia, mantelilikööriä tai cointreauta



1.
Voitele ja jauhota kakkuvuoka.
Laita vuoka jääkaappiin siksi aikaa kun teet taikinan.

2.
Leikkaa kuivatut hedelmät pieniksi kuutioiksi.

3.
Sekoita leivinjauhe jauhoihin ja lisää hedelmäkuutiot jauhojen joukkoon.

4. 
Vaahdota pehmeä voi ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi.
Lisää kananmunat yksitellen hyvin vatkaten voi-sokerivaahtoon.
Lisää samalla vähän hienoja vehnäjauhoja, niin taikina ei juoksetu.

5.
Lisää seokseen jauhot hedelmineen sekä mantelirouhe.

6.
Sekoita taikinaan lopuksi 1/2 dl mantelilikööriä.

 7.
Kaada voideltuun, jauhotettuun kakkuvuokaan, tasoita pinta. 
Paista 175 asteessa n.1 tunti, pienennä lämpöä 
loppuvaiheessa 160 asteeseen. 
Kakun voi tässä vaiheessa peittää leivinpaperilla, jos pinta näyttää tummuvan liikaa.

Kokeile kakun kypsyyttä tikulla.
Anna kakun levätä vuoassa 15 min. ennen kumoamista.



Kakun pinnan voi halutessaan koristella valkosuklaaganachella ja koristerakeilla tai vaikka karpaloilla.
Kakku kannatta tehdä hyvissä ajoin ennen joulua, se on hyvin säilyva ja maku ehtii syventyä
Olen myös pakastanut koristellun kakun, koristeet ovat hyvin selvinneet pakastuksestakin. 


Marja

tiistai 13. lokakuuta 2020

Harvinaista herkkua

Kaikenkaista harvinaista herkkua.
Kai sekin jonkinlaista herkkua on, että saan aikaiseksi jotain tänne blogiinkin välillä.
Mitenkähän tämä blogin päivitys mahtaakaan sujua näin pitkän tauon jälkeen.....

Erityisen herkullinen on ollut tämä lämmin syksy, vielä ei ole ollut yhtään yöpakkasta ja ollaan jo lokakuun puolivälissä.

Kaikki syksyiset perennat ovat ehtineet tänä syksynä kukkia.

Syyskimikit (Actaea simplex) ovat niin ihania ja tuoksuvat huumaavasti.

Syyskimikkejä minulla on neljässä eri kukkapenkissä.

Tummalehtiset Brunettet ovat kasvattaneet monta kukkavanaa

Viime syksynä, kun vielä pääsi ja uskalsi matkustaa Ruotsiin, ostin Zetazilta tämän Chocoholicin, joka teki tänä vuonna yhden kukkavanan, Toinen, Pink Spike, ei vielä tänä vuonna kukkinut.
Vanhin kimikeistäni on Atropurpurea, siinäkin on muutama kukkavana, mutta se on innostunut kasvattamaan niin pitkät kukkavarret, että kukat keikkuvat parin metrin korkeudessa!

Katvio  (Kirengeshoma palmata) on Japanista kotoisin oleva perenna, jolla on erikoiset, vaahteramaiset lehdet ja nuokkuvat, keltaiset kellokukat. Katvio viihtyy puolivarjoisalla tai varjoisalla kasvupaikalla tuoreessa, kosteutta pidättävässä kasvulaustassa.

Tänä syksynä katviokin on ehtinyt aukaista kaikki kukkansa.
Melkein joka syksy se ehtii paleltua ennen kukintaa, se tosiaan paleltuu heti ensimmäisenä pakkasyönä.

Tähtiputket (Astrantia major) kukkivat jo toista kierrosta tänä vuonna.

Jättiverbena (Verbena bonariensis) on kukkinut jo monta kuukautta.
Yritän taas talvettaa sen, talvetus aikaistaa kukintaa monella viikolla verrattuna siihen, jos aloittaisi kasvatuksen kylvämällä tammikuussa siemeniä.
Viime talvenakin talvetus onnistui kuitenkin, vaikka luulin sen paleltuneen,
kun se joutui vahingossa liian kylmään talvetuspaikkaan.
Onneksi viime talvi oli niin leuto, eipä juuri ollut pakkaspäiviä.

Kelloköynnöksen taimet ostin kesäkuun alussa työpaikaltani.
Ne ovatkin tänä kesänä kukkineet jo kesäkuustä alkaen.
Näistäkin voisi ottaa pistokkaita ja yrittää talvettaa ne.
Katsotaan viitsinkö, kun puutarhalta saa kuitenkin keväällä muhkeat taimet.....


Helmipihlajalla (Sorbus koehneana) on upea syysväri.
Se on jo varistanut ison osan lehdistään ja mustarastaat ovat syöneet valkoiset marjat. 
Ei se haittaa kuitenkaan, mustarastaat ovat mukavia puutarhaseuralaisia ja niitä onkin tänä vuonna paljon tässä pihapiirissä.

Viikonloppuna siirsin pelakuut kasvihuoneesta talvehtimaan risuverstaalle.
Lämmintä olisi vielä riittänyt ja kasvihuoneessa on vielä toistaiseksi lämmitinkin kylmien öiden varalta, mutta siellä alkoi olla niin kosteaa, että harmaahome uhkasi levitä pelakuun kukkiin.
Samalla pestiin kasvihuone höyrypesurilla sisäpuolelta.
Nyt siellä ovat vielä muratti, rosmariini ja oliivipuu ja vähän ensimmäisiä syksyn kausikukkiakin.



Huonekuusi saa olla kasvarissa pakkasiin asti.
Tomaatti saa olla kasvihuoneessa siihen asti, kun tomaatit vielä punastuvat ja kypsyvät siellä.
Päivä siinä meni, että sain siirrettyä nuo pelakuut ja toinen päivä kasvarin pesussa ja desinfioinnissa.

Pihalla riittää vielä monenlaisia syystöitä, lavakauluskasvimaa on osittain vielä tyhjentämättä ja muutama perennakin on istuttamatta.
Kukkasipulit laitan maahan vasta marraskuun puolella, jos maa siihen mennessä viilenee riittävästi.
Talvivalkosipuleillakaan ei ole vielä kiire ja porkkanat ja tillit kylvin viimeksi joulun välipäivinä.
Katsotaan, tuleeko lunta tänä vuonna, ennen lumentuloa nekin olisi hyvä saada kylvettyä....


Mukavia lokakuisia päiviä Sinulle!




                                                                            Marja