torstai 20. syyskuuta 2018

Kauan ja hartaasti laadittu haastevastaus


Kauan ja hartaasti olen työstänyt tätä Intianmintulta saamaani haastetta.
Haaste ei kuitenkaan ollut ihan näin vaativa, 
päivät ovat vaan täyttyneet jos jonkinlaisista some-maailman ulkopuolisista aktiviteeteista.
 Yritän taas palailla tänne blogimaailmaan, vaikka vähän eksynyt olo tauon jälkeen onkin,
ehkä taas löydän paikkani....

Kiitos Intianmintulle haasteesta, kuten myös haasteen alullepanijalle Pauliinalle!

Haaste kuuluu seuraavasti:

Kerro vapaamuotoisesti millainen puutarhuri sinä olet. Olisi kiva, jos käsittelisit aihetta alla luettelemistani näkökulmista – tai sitten jollakin aivan muulla tavalla, joka kuvastaa juuri sinua.

Haasteeseen oli mahdollista vastata myös valitsemalla joku Pauliinan antamista valmiista vastausvaihtoehdoista.
Päädyin vastaamaan "omin sanoin"-vaihtoehdolla.
Höysteenä randomeja kuvia.



Näkökulmat:


Puutarhasuunnittelu
Ostokset
Työkalujen säilytys
Minä hyötytarhurina
Kitkeminen
Puutarhapuuhat
Puutarhan tyyli
Kasvivalikoima
Minä ja sää
Suhtautuminen vuodenaikoihin


Puutarhasuunnittelu

Meidän puutarhamme olemus ei perustu ammattilaisen tekemään pihasuunnitelmaan,
ei sitten alkuunkaan. 
Suunnitelmallisuutta kuitenkin löytyy; kun saan idean ja ajatuksen,
suunnittelen jonkun alueen aika tarkkaankin ja toivon että saan miehen mukaan totetuttamaan ajatukseni.
Esimerkkinä alueista lavakauluskasvimaa, jonne kuljetaan kärhöportista ja jonka taustalla on teehuone, tai lasikasvihuoneen alueeseen kuuluva metsäpuutarha.

Ostokset

Työn puolesta joudun koko kevään ja alkukesän alttiiksi kiusauksille.
Yleensä töistä tulee hankittua kiinnostavia pensas- ja perennauutuuksia,
kesäkukkkien suhteen yleensä pitäydyn hyväksi ja luotettaviksi havaituissa orvokeissa,
 pelakuissa ja miljoonakelloissa.  
Keväällä Tukholman puutarhamessuilla ja kesäisillä puutarharetkillä
tulee hankittua kaikenlaisia kasveja, joita vaan on pakko saada.
Vakka-Taimi on suorastaan ostosparatiisi ja aarreaitta.
Tykkään kokeilla, saanko menestymään erikoisempia ja arempiakin kasveja.
Haastetta pitää olla.
Voin myös ostaa kasveja hauskan nimen perusteella.
Budjetissa pitää silti pysyä.

Työkalujen säilytys

Työkaluilla on paikka muovikasvihuoneessa.
Ihan aina ne eivät pysy moitteettomassa järjestyksessä,
mutta sieltä kasvihuoneen hyllyiltä ne kuitenkin löytyvät.

Minä hyötytarhurina

Parikymmentä vuotta kasvatimme mansikkaa, vadelmaa ja valkosipuliakin myyntiin.
Siitä taitaa nyt olla viisi vuotta,  kun lopetimme mansikanviljelyn
 ja samalla loppui myös vadelman ja valkosipulin kasvatus.
Tuli hyötytarhurikiintiö täyteen. 
Nykyiset hyötyviljelmät ovat lavakauluskasvimaan laatikoissa,
vähän yrttejä, muutama valkosipuli, pari riviä porkkanaa ja mansikkaa.
Niinpä lavakaulusmaalla laatikot täyttyvät enimmäkseen kesäkukista.
Muovikasvihuoneessa kasvatan tomaatteja.
Pihalla on muutama omena- kirsikka- ja luumupuu ja jokunen marjapensas.
Nykyinen hyötytarhurointini menee siis estetiikka edellä.
Torilta saa tarvittavat kasvikset ja juurekset.


Kitkeminen

Jos on sopivan viileää ja tuulista, että itikat eivät ole kiusana, 
niin kitkeminen on ihan mukavaa ajankulua, 
vaikka ei nyt sentään mitenkään lempipuuhaani puutarhassa.
Käytän mahdollisuuksien mukaan katteita, että pääsisin vähemmällä kitkemisellä.


Puutarhapuuhat

Varsinkin kevääseen kuuluvat joka-aamuiset kierrokset puutarhassa,
mitä kaikkea uutta onkaan taas näkyvissä.
Sunnuntain kuohuviiniaamiaiset kasvarissa.
Kasvihuoneessa istuskelu ja uusien ideoiden kehittely.
Jossain välissä myös sitä kitkemistä ja istutttamista ja varsinkin tänä kesänä kastelua.
Puuhaa riittäisi vaikka kellon ympäri, mutta välillä pitää muistaa olla puuhailemaatta mitään!

Puutarhan tyyli

Tavoitteena on puutarha, jossa kasvit ja eläimet viihtyvät.

Puolivilli ja rento.


Kasvivalikoima

Onneksi meillä on iso tontti.
Kuten edellä totesin, tykkään kokeilla myös vaativampia kasveja.
Kasvivalikoima meidän pihalla taitaa kyllä olla melko monipuolinen.
Yritän kuitenkin pitää järjestystä yllä......

Minä ja sää

Nykyään en juurikaan pohdi säätä. Aamulla katsotaan ikkunasta, millainen päivä on tulossa.
Mansikanviljelijäaikoina tuli säänseuraamiskiintiökin täytettyä.
Keväisin vahdittiin yökaudet lämpömittaria, hallaharsoja oltiin levittämässä
monena yönä. Poiminta-aikaan seurattiin sade-ennusteita.

 Karel Capekin puutarhurin rukouksessa on kiteytettynä tärkeimmät.

Hyvä Jumala,
anna armostasi sadetta joka päivä
jos vain sopii,
keskiyöstä kello kolmeen,
ja kuten tiedät
hyvin hienoa ja lämmintä,
jotta se hyvin imeytyy maahan.

Ja anna auringon paistaa
koko päivän,
vaikka ei tietenkään liikaa,
eikä
Astilben, Gentianan, Hostan
eikä
Rhododendronin päälle.

Mutta varjele sateelta
Silene, Alysseum, Helianthemum,
laventeli ja muut,
jotka kuten äärettömässä viisaudessasi tiedät,
pitävät kuivuudesta,
ja joiden nimet
voin kirjoittaa paperille,
jos niin tahdot.

Ja anna aina paljon kastetta ja vähän tuulta,
runsaasti kastematoja,
mutta ei etanoita
eikä lehtitäitä eikä härmätauteja.

Ja jos sopii,
anna kerran viikossa
sataa lannoiteliuosta.
Amen.

Suhtautuminen vuodenaikoihin


Neljä vuodenaikaa ovat rikkaus.
Kevät on tietysti paras ja ihanin, täynnä odotusta ja toivoa.
Kesäkin on ihan mukava, kunhan ei ole liian kuuma.
Tykkään myös syksyn kirpeistä aamuista, aurinkoisista päivistä,
sadonkorjuusta, ruskan väreistä. 
Syksyllä saa myös jo unelmoida uudesta keväästä,
kun kätkee kukkasipuleita maahan.
Ellei olisi talvea, uusi kevätkään ei tuntuisi niin lumoavalta.
Talvella on aikaa tehdä suunnitelmia kevään varalle.
Talvella kuuluu olla lunta, mitä enemmän sen parempi.
Meillä sitä ikävä kyllä useimmiten ei ole,
 joten Lappiin on päästävä kokemaan talvi ennen kevättä.

Unelmaa olisi pitkä, lämmin syksy ja sen jälkeen lumitalvi.
Todellisuutta tuntuu olevan pitkä, pimeä ja märkä syksy,
joka jatkuu ja jatkuu, melkein kevääseen ja talvi jää välistä kokonaan pois.....

Mutta näilllä mennään, kun ei oikein muutakaan voi!

Hyvinkin viiveellä vastasin haasteeseen, joten tämä on jo varmasti kaikilla kiertänyt.
En haasta ketään erikseen, mutta tästä saa ottaa haasteen mukaan,
jos vielä et ole vastannut.



Marja


torstai 13. syyskuuta 2018

Taitekohdassa

Nytpä onkin mukavan vaihtelevaa.
Välillä on jo syksy ja hetken kuluttua sää on taas ihan kesäinen.

Kesäkukat ovat vielä melko kohtuullisessa kuosissa, syksyn kausikukkien hankinnalla ei vielä ole kiire. Pidetään kesää vielä hetki.

Sunnuntai-illan ja keskiviikkoaamun välillä meillä satoi näin paljon vettä.
Sademittari tuli täyteen!

Lupaavasti vaikuttaa siltä, että nyt tulevana viikonloppuna uskalletaan vihdoin loimuttaa lohta.
Edellisestä kerrasta onkin jo aikaa, toukokuussa viimeksi on tehty loimulohta,
 koko kesänä ei pihalle voinut tehdä avotulta!

Sunnuntaina aamupäivällä laitoin sadettimet lavakauluskasvimaalle ja pariin perennapenkkiin,
kävi sääliksi kasveja, jotka olivat nääntymäisillään.
Illalla alkanut sade tuli niin todelliseen tarpeeseen.

Viikonloppuna pitäisi olla taas kaunista säätä, silloin olisi hyvä istuttaa
muutamat maahan pääsyä odottavat ostokset.

Yhtään kukkasipulia en ole vielä ostanut, täällä on kaupoissa ollut melko laimeat valikoimat.
Pitäisi päästä vaikka Turkuun, siellä yleensä löytyy se pakko-saada-efekti.
Toisaalta maa on vielä ihan liian lämmin sipulien istuttamiselle joten kyllä tässä vielä ehtii.....

Viirun piti oikein vaania kasteluletkua.

Viime lauantaina olin naapurikylän syysmarkkinoilla.
Ihanat pienet paikallisten tuotteiden maalaismarkkinat.
Sää suosi, Rauma oli suorastaan Suomen lämpimin paikka lauantaina, +26,1 astetta.
Helle ei pelottanut asiakkaita, kauppa kävi oikein hyvin.
Villasukkien ostajiakin oli liikkeellä!









Yleensä myyntipöydän laittamisessa menee niin paljon aikaa, että en ehdi juurikaan kuvaamaan,
Tällä kertaa ehdin ottaa muutaman kuvan omasta myyntipöydästäni ennen markkinoiden alkua.

Kotipihalta saa nyt joko syksyisiä tai kesäisiä kuvia,
riippuen siitä, minne kameran suuntaa!

Lavakauluskasvimaalla on ruskan sävyjä

Keskiviikkoyön myrskytuuli pudotti viimeisetkin omenat

Paul Farges, aina yhtä ihana!

Fujimusume aukaisi ensimmäisen nuppunsa. 
Varsinainen vitkastelija, joka työnsi ensimmäisen versonkärjen maanpinnalle vasta heinäkuun alussa. Mutta hyvin ehtii kukkimaan kuitenkin.

Kuvakulma pihalle metsikön suunnasta.

Syysasteri on loppukesän kukkija, tänä vuonna sekin ehtii hyvin kukkimaan.

Ruusut saavat aikaan kesäfiiliksen

Louise Bugnet ♥
Ritausma


Aicha


Ruusujen vieressä pensasmustikka vaihtaa jo ruskaväreihin


Tänään minulla on vuoro iltapäivätanssien kahviossa,
niinpä eilinen päivä olikin taas vaihteeksi leipomispäivä.
Pullat leivon vasta nyt aamulla, että on tuoretta myytävää tanssijoille.

Intianmintulle kiitos haasteesta!
Oman itseni analysointi puutarhurina on työ alla.
Seuraavassa  postauksessa on luvassa valmis analyysi!

Iloista syksyä!

Marja

keskiviikko 5. syyskuuta 2018

Aamut ovat parhaita!

Syysaamut ovat lumoavan ihania!

Juuri niin, paraskin puhuja, tuumivat nyt kaikki minut paremmin tuntevat.
Olen niin aamu-uninen kuin vain voi olla. 
Illalla kyllä vastaavasti riittää toimintakykyä vaikka kuinka pitkälle.
Nykyinen kauhukuvani on, jos siitä kellojen siirtelystä nyt luovutaan,
että jäädään pysyvästi kesäaikaan! En tule selviämään talviaamuista!
Onneksi pimeimpänä talviaikana tarvitse lähteä aamulla töihin.


Eilen aamulla meille oli tulossa nuohooja (ja tulikin),
piti aamulla varhain esittää, että kyllä tässä jo hereillä on oltu useampi tunti.
Kun kerran piti jo seitsemältä herätä, lähdin pihalle kuvaamaan
syysaamun aurinkoisia juttuja.
Meillä paistoi aurinko heti aamusta, täällä rannikolla eivät ole säteilysumutkaan haitanneet aamuisin.

Puutarhassa kasvit olivat oikein reippaita vilpoisan ja kostean yön jälkeen.

Ensin kävelin kostean nurmikon poikki kärhöaidalle

  'Sen-no-Kaze' n kukka on pörhistynyt entisestään. Muutama uusi nuppukin on vielä avautumassa.

 
 `Purpurea Plena Elegans` kärhöjen aatelinen 1800-luvulta, olen niin hurmaantunut!
Tästä voi sanoa, että runsaskukkainen.



 Romantika on kukkinut ahkerasti koko kesän!

 Tämän kaunottaren nimi on taas kerran kadoksissa.
Nimilappu on jossain hyvässä tallessa. Välillä säilön niitä nimikylttejä
"hyvään talteen", mutta se on kärhöjen syytä. Ne voivat näköjään pitää välillä välivuosia,
etteivät tule ollenkaan edes maanpinnalle ja sitten taas seuraavana vuonna kukkivat muina kärhöinä.
Siinä välissä minä hukkaan nimet.

Tänä kesänä ehdin jo murehtia, että viime kesänä komeasti kukkinut Fujimusume on kuollut talven aikana, mutta se änkesi versonsa maanpinnalle vasta heinäkuussa.
Nyt siinä on jo nuput, pian saadaan Fujimusumen kuviakin tänne!

Lavakauluskasvimaan portissa kiipeilee lumikärhö 'Paul Farges'.
Tämä ei petä koskaan, kasvaa suorastaan silmissä alkukesän ja kukkii aina pakkasiin asti!

Lavakauluskasvimaalla

 
Harjateräsristikossa kiipeilevät Malabarinpinaatit.

Kehäkukat, arkiset ihanuudet

Lude oli yöpynyt Zinnian kukassa.
Oikein ilostuttavaa oli kohdata toinenkin aamu-uninen!

Kosmoskukka suuntasi kasvonsa aurinkoon

Vielä muutama unikko availee kukkiaan uuteen päivään.

Zinnialla on kukkia kukassa.

 Katsura valmistautuu syksyyn

 Mme Plantierilla on muhkeat kiulukat

 Louise Bugnet on niin ihana, että joka postauksessa pitää olla ainakin yksi kuva!

 Syysasterikin ehtii hyvin kukkia tänä vuonna!



 Tuulessa tanssahtelevat keijut. Keijuängelmä on loppukesän kukka.

 Pieni ja sievä hämykurjenpolven kukka.

Loppujen lopuksi aamuinen kierros puutarhassa oli oikein mukava.
Saatan ihan vapaaehtoisesti joku toinenkin aamu herätä vartavasten kuvaamaan aamuista puutarhaa.

Syyshelteet tuntuvat jatkuvan edelleen,
mukavaa hellekeskiviikkoa siis!

 ♥


Marja