Syksympi

Alkaa tuntua päivä päivältä syksymmältä.

Viime yönä oli jo täällä lounaisrannikollakin pakkasta.

Aamulla aurinko sulatteli kuuraa hortensian kukista.

Yritin kiireessä ottaa muutaman kuvan.

Ei tullut teräviä kuvia, makrokuvaajan ykkösharmi, tuuli,

heilutteli kukkaterttuja ;(

Keijunkukan lehdelläkin huurteet muuttuvat vesipisaroiksi

S u u r i  L e i p o m i s p ä i v ä

oli eilen

 Ystävän tilaamat karjalanpiirakat, 170 kappaletta.

Vähän jäi vielä itsellekin 

ja äidillekin vein muutaman,
kun tänään kävin hänen kanssaan kauppa- pankki- ja apteekkiasiolla.

Alkoi aivan kamalasti tehdä mieli uutta pullaa.

Koko kesänä en leiponutkaan yhtään kertaa oikeaa pullaa.

Ihanan rentouttavaa ja terapeuttista on upottaa sormet taikinaan.

Pullia riitti myös naapurille ja äidillekin,

joten kaikki eivät koituneet oman vyötärön turmioksi......

  

 ..kun kerran leipomaan aloin, tein myös kaksi annosta,  6 kappaletta, 

saaristolaisleipiä. 

Oman leipänsä sai  karjalanpiirakoita hakenut ystävä,

 naapurikin sai yhden, äidille vein pari leipää

ja meille itsellekin jäi vielä kaksi.

Toinen syötiin heti lämpimänä, tämä on n i i n  hyvää,

parempaa kuin mikään kakku!

Kannattaa kokeilla, todella helppo ja nopea tehdä,

aikaa pitää varata ainoastaan kohotukseen ja paistamiseen.

Mutta on kyllä sen arvoista!

Täällä on ohje.

Kynttilät ovat meillä lyhdyissä sisälläkin.

Meillä liikkuu kaikilla pöydillä ja tasoilla
 kärventymisvaarassa olevia kissanhäntiä,

joten lyhdyt ovat ainoa vaihtoehto.

Parasta syksyssä.

Onni ei enää halua olla metsäkissa,

vaan ryhtyy koti- ja sylikissaksi.
Kyllä hän kesänkin tässä lähistöllä oleskelee,
lähes joka päivä käy kiireesti ruokakupilla.
Mitään pidempiä kesälomareissuja hän ei tänä kesänä tehnyt.

Äsken juuri meillä oli puolen tunnin rapsutus-, kehräämis- ja puskemissessio.

Koko viime yön hän nukkui meidän sängyssä!
Nytkin jo odottelee siellä.

Tunnelmallista torstai-iltaa!

♥