Syyskuu

Lempeän kesäisenä alkoi syyskuu, ei hassumpaa ollenkaan tällainen syksy!

Syyskuun ensimmäisenä päivänä puutarhassa vallitsi kesäinen tunnelma.

Jalokurjenpolvi Geranium 'Rozanne' ja Mantsuriankärhö kasvavat sulassa sovussa.

Mantsuriankärhö jo lopettelee kukintaansa, mutta Rozanne jatkaa aina pakkasiin asti.

Ruusut ovat innnostuneet kukkimaan toista kertaa tänä kesänä!

Rosa Pimpinellifolia Aicha

Aichakin on aloittanut toisen kukintakierroksen.

 Kukkanuput ovat keltaiset, avautuessaan puolikerrottu kukka muuttuu vähitellen valkoiseksi. 

 Rosa Alba Mme Plantier

Tämä neidonruusu on peräisin jo 1830-luvulta.

Nuput ovat punertavia, avautuessaan kukka on kermanvalkoinen, myöhemmin se muuttuu puhtaanvalkoiseksi.

Hmmm....kesällä nuo kukat olivat kyllä kerrotumpia ja valkoisempia...

Rosa rugosa Louise Bugnet

Itse suloisuus, noin metrin korkuiseksi kasvava,
koko kesän kukkiva ihanuus, joka ei tee juurivesoja.
Nuput ovat kirsikanpunaiset, avauduttuaan kerrottu kukka muuttuu valkoiseksi,
terälehtien reunoissa säilyy hävähdys punaista väriä.

Rosa Rugosa Ritausma 

Keskikesällä Ritausmalla oli hempeän vaaleanpunaiset, kerrotut, miedosti tuoksuvat kukat.

Nyt toisella kierroksella Ritausmankaan kukat eivät ole yhtä kerrotut kuin ekalla kierroksella.

Varret sillä ovat ihan hirveän piikkiset, ympäri vuoden!

Toinen kierros on menossa pikkkusyreeni Palibinillakin!

 Rosa pimpinellifolia 'Tove Jansson' ja peruukkipensas Cotinus coggygria Royal Purple

 Verikurjenpolvi Geranium sanguineum 'Max Frei' kukkii ahkerasti koko kesän

Tarhaviinikärhö Clematis viticella `Purpurea Plena Elegans` on kukkinut runsaasti himmeän viininpunaisin, voimakkaasti kerrotuin kukin  keskikesästä alkaen ja kukinta jatkuu yhä.

 Clematis 'Sen-no-Kaze'.

Nimi tarkoittaa suomeksi "tuhatta tuulta".

Istutin tämän kolme vuotta sitten, kun perustin kärhöpenkin.

Parina kesänä hänestä ei näkynyt merkkiäkään, mutta vihdoin tänä keväänä pinnistelikin maan pinnalle.  Hurmaavat valkoisen ja vaaleanvihreän sävyiset kerratut kukat, joissa on häivähdys vaaleanpunaista.

Yksivuotiset, keväällä kylvämäni tarhasalkoruusut ovat vasta nyt innostuneet kukkimaan.

Ihanan silkkiset kukat!

Orvokit ovat kylväytyneet ihan itse!

 

  Satoa saa kerätä vielä lavakauluskasvimaalta, kasvihuoneesta ja takapihan metsiköstäkin!

 Nämä sievät sienet tosin taitavat olla enemmän silmänruokaa.....

 Vaaleanpunainen mustasilmäsusanna innostui kukkimaan kunnolla vasta helteiden loputtua.

Tukholman messuilta keväällä ostettu  Årets Pelargon 2018 

zonalpelargon, Pelargonium x hortorum 'Picotee Pink',

taustalla Appleblossom ruusunnuppupelakuu, tummanpunalehtinen isokirjopeippi ja

kurkkii siellä maljaköynnöskin.

Kasvihuoneessa täysi kesä!

Paljon kaikenlaista puuhaa olisi pihalla, 

joten tänään olisi tarkoitus leipomisen ohella ehtiä vähän pihahommiinkin.

Syysaurinkoista sunnuntaita!

♥

Puutarharetki ja hienoisesti syksyn tuntua ilmassa

Mistä tietää, että kesä on kääntymässä kohti syksyä?

Hämärtyvät illat, aamukaste, kullankeltaiset viljapellot, puimurit pellolla,
kurjet kokoontuvat peltoaukeille, puutarhassa sato kypsyy.

Syksyn lähenemisen huomaa viimeistään silloin, kun Onni alkaa vietää yöt sisällä meidän sängyssä.
Silloin kesä on peruuttamattomasti ohi.


Viime sunnuntaina oli aihetta kasvarin syyskesäkekkereille, Onni vietti ensimmäisen yön sisällä.

Kylmäsavulohikuppikakkuja

Lakritsi-passion-vadelma-juustokakkua

 Rosa Ritausma

Loppusuven perinteisiin kuuluu Kivipellon Sailan kanssa vietettävä puutarhapäivä.
Yksi kesän juhlapäivistä, jolloin ajatuksissa on myös jo uusi kesä,
melkein kuin talvea ei välissä olisikaan.
Tänä vuonna meidän puutarhapäivämme oli viime maanantaina.

Päivän aikana ehdittiin käydä Vuorelassa ja Vakka-Taimessa.
Vakka-Taimessa käydään joka vuosi, toinen retkikohde saattaa vaihdellakin.

Saila ajeli aamusella meille.
Kun hän oli ensin vaihtanut kuulumiset Ruusan kanssa, lähdettiin käymään Vuorelassa.
 Siellä työkaverit pakkasivat tomaatteja rasioihin, mutta me kiertelimme Sailan kanssa koko alueen.

Kasvihuoneissa oli kesäkukkien sijaan talvivarastointia odottelevia perennoja.

Kattava perennavalikoima oli vielä myyntipöydilläkin; itsekin tulin ostaneeksi muutaman syysvuokon ja valkoisen punahatun. Vaikka mitään en tarvitse!

Välillä käytiin kaupungissa lounaalla ja jatkettiin matkaa Vakka-Taimeen.


Avoimin mielin, periaatteella mitään en tarvitse, mutta aina löytyy tilaa muutamalle kasville.....

Vesa ei tällä kertaa ollut itse paikalla, mutta ystävällisten Ullan ja Heidin avustuksella löysimme vaikka mitä, yhtä ja toista sellaistakin, mitä en etukäteen tiennyt tarvitsevani.





Kaksi kassillista taimia löytyi jälleen;
Pari savumustikkaa Vaccinum praestans, kiehkurakielo Polygonatum sibiricum,
valkokonnanmarja Actaea alba sekä kesällä aikaisemmin ostamieni kumpuneilikoiden
Dianthus freynii lisäksi vielä pari uutta.
Parkkipaikalta kasvihuoneille kävellessämme matkan varrella kasvavat kanadanhemlokit
Tsuga canadiensis olivat niin vastustamattomia, että sellaisenkin taimen tulin ostaneeksi.
Kun kerran Sailakin osti.
Päätettiin vielä, että koska ne olivat vielä niin pieniä, ne ovat toistaiseksi perennoja,
eivätkä ollenkaan havupuita....

Melko maltillisesti oltiin liikkeellä,
 auton takakontissa oli vielä tyhjää tilaa, vaikka siellä oli meidän molempien ostokset!


Kuvan oikeassa laidassa näkyvää Kanadanhemlokkia ei pystytty vastustamaan...


Polun varrella savumustikat olivat kypsyneet


Kumpuneilikkamätäs ♥


Polun varrella kukkivat myös posliinivuokot.
Omat posliinivuokkoni eivät taida jaksaa tänä syksynä avata kukkiaan,
minulla ne ovat ihan liian kuivassa ja aurinkoisessa paikassa.
Pitää siirtää heidät vielä nyt syksyllä.


Punapähkinän pähkinä


Tämän puun nimi jäi vielä arvoitukseksi.
Selvitetään se seuraavalla kerralla!


Illemmalla vielä kierreltiin meidän pihalla Viirun opastuksella
ja juotiin iltapäiväteet ja maisteltiin passionjuustokakkua,
samalla tehtiin retkisuunnitelmia ensi kesän varalle.

Oli niin paras päivä taas kerran!
Kiitos Saila ihanasta seurasta!

 Toinen alkusyksyyn kuuluva perinne ovat naapurikylän syysmarkkinat.

Niin ihanat markkinat kotiseutumuseon pihapiirissä.
Vain paikallisia myyjiä, joiden tuotteet ovat itse tehtyjä, kasvatettuja ja leivottuja.
Ei ensimmäistäkään markkinalaku- tai paellakojua, halpatuontivaatteista puhumattakaan,
vain itse kudottuja villasukkia löytyy näiltä markkinoilta!
Niinpä olenkin parin viime viikon ajan keitellyt mehuja ja hilloja, se urakka on nyt valmis.
Viikonloppuna ja ensi viikolla on leipomusten vuoro.

Markkinoiden jälkeen on vihdoin aikaa istuttaa kaikki hankkimani uudet kasvit.
 Tuhraantuu siinä pari päivää, kun Lepaaltakin tuli hankittua pari kassillista.....
Onneksi työnjohtaja on jo valmiina!

Aurinkoisia elokuun viimeisiä päiviä!

♥

Lepaan näyttelyssä ja vastaus edellisen postauksen kysymykseen

Viime lauantaina kävimme muutaman vuoden tauon jälkeen Lepaan puutarhanäyttelyssä.

Aikaisemmin, kun vielä viljelimme mansikkaa, 

siellä tuli käytyä vuosittain tutustumassa alan uutuuksiin.

Lepaan puutarha-, viher- ja kiinteistöalan ammattinäyttely järjestetään vuosittain 

Hämeen ammattikorkeakoulun Lepaan yksikön puistossa Hattulassa.

Vaikka tapahtuma on suunnattu pääasiassa puutarha- ja kiinteistöalan ammattilaisille,

on puutarhaopiston alueella runsaasti katsottavaa myös kotipuutarhureille.

Tänä vuonna näytteilleasettajia oli 191,  jokaiselle löytyi varmasti jotain kiinnostavaa. Kotipuutarhurikin pääsi tutustumaan kasviuutuuksiin, joita ensi keväänä on ostettavissa puutarhamyymälöissä.

Kaikenlaisia koneita oli vallan runsaasti, itse en kuulu kohderyhmään, joita koneet kiinostaisivat,

niinpä tästä postauksesta puuttuvat kaikki traktorin ja muiden vempainten kuvat!

Kotipuutarhurille riitti houkutuksia; Blomqvistin taimisto, Tommolan tila.,

Roogoja Talu oli tuonut paikalle kärhö- ja rypälenäyttelyn.

 Heillä oli myynnissä kärhöjen ja viiniköynnösten lisäksi myös ruusun taimia.

Kesäkukkien näytemaat olivat kerrassaan upeita, ja kasvimaalla salaatit täydellisen kauniita.

Ostoksiakin tein, mutta teen hankinnoistani erillisen postauksen,

sillä tästä näyttää taas tulevan maratonpostaus ilman ostosten esittelyäkin!

Nyt enimmäkseen kuvia ja tunnelmia, vähemmän sanoja!

 Blomqvistin taimisto oli heti sisäänkäynnin vieressä.

Onneksi heillä oli ilmainen kasviparkki, ostoksia ei tarvinnut raahata koko päivää mukana.

Piti vaan muistaa ottaa ne pois lähtiessä mukaan....

Syksyn hehkuvan väriset kausikukat

 Muutama perenna päätyi kestokassiin Tommolan tilan myyntipisteeltäkin

Miljoonakelloja ja verbenoita, ensi kevään uutuuksia

 Hurmaavat rautayrtit.

 Ehdin jo työnantajalleni ehdottaa, että näitä ainakin pitäisi ensi keväänä olla meilläkin myynnissä.....

 Helle Oy:n osastolla oli eri tomaatttilajikkeiden näyttely

 Koristeheinien suosio jatkuu

 

 Yrttienkin lajikevalikoima on suuri

 

 Isokirjopeippien suosio kesäistutuksissa on noususuunnassa

 Kesäkukkien näytemaat olivat upeat, kuivasta ja kuumasta kesästä huolimatta

 Siniviuhka sopii erinomaisesti myös kukkapenkkiin

 Pampaheinä ' Evitalle' on kuuma kesä sopinut

 Sinisarjat yhtä upeina kuin aina ennenkin

 Rungolliset verenpisarat, koristebataatti, isokirjopeippi, nukenkaulus

 Verenpisaroilla on ikää kertynyt, runko on vankka ja puumainen suorastaan.

 

 Kasvimaalla kaikki oli uskomattoman rehevää. kun miettii kesän sääolosuhteita.

Kasvimaan penkit on peitetty biohajoavalla maanpeitekankaalla, oliskohan katteen alla tihkuletkut,

enpä huomannut tarkistaa.

 Upeat säleikköomenapuut

Viimeiseksi säästimme Roogojan tilan osaston

 Pitkä pöytä täynnä rypäleitä ja kärhön kukkia

Pari kärhöä ostin nyt, kevättalvella tilaan lisää nettikaupasta....

Maratonin päätteeksi vastaus edellisen postauksen kysymykseen.

Kuvassa oleva kukka kuului munakoiso Solanum melongena 'Ophelia F1':lle.

Ophelia on minimunakoiso, hedelmän pitäisi olla kypsä, kun se on n. 8 cm mittainen.

Kaikille, jotka tiesitte oikean vastauksen, 10 pistettä ja papukaijamerkki!

Rattoisaa torstaita!

♥