Suvikumpu

lauantai 4. tammikuuta 2014

Suunnitelmia ja vaikka mitä!

Eilisellä Onnin kanssa tehdyllä pihakuvausreissulla ajatukset harhautuivat jo kevääseen.

Kelien puolesta voisi tehdä pihahommia nyt heti,
mutta tämänhetkisen polvirajoitteisuuden takia
voin tehdä pääasiassa pelkästään ajatustyötä.
Kotona ei sattunut olemaan ketään,
jolle olisin voinut delegoida sen fyysisen osuuden,
joten tyydyin tekemään pelkästään suunnitelmia.

Ilmatieteenlaitos onkin kuulemma peruuttanut Etelä-Suomen talven tältä vuodelta.
Termisen talven nimittän.
Termisen talven katsotaan alkaneen,
kun vuorokauden keskilämpötila laskee pysyvästi nollan asteen alapuolelle.
Talvena 2007–2008 terminen talvi alkoi etelärannikolla vasta maaliskuun 19. päivä
ja etelässä sisämaassa ystävänpäivänä.
Tuolloin etelärannikolla oli n. 2 viikon mittainen talvi,
kevät alkoi virallisesti 28.3.2008.

tammikuu 2011 tammikuu 2014

Piti sitten kaivaa arkistoista kuvia keväältä 2008.
Aika vähän oli ulkokuvia, erilaisia askartelukuvia löytyi.

Maaliskuun eka päivinä satoi lunta, mutta se ehti sulaa jo 5. päivään mennessä,
kun kävimme kaatamassa Mansikkapaikasta koivun risutöitä varten.

Maaliskuun lopussa satoi taas vähän lunta, mutta sekin suli nopeasti pois.

Huhtikuun puolivälissä yllätti taas takatalvi.

Maa oli kuitenkin roudaton, joten takatalvi ei kevään etenemistä haitannut!

Kun olen hyvä eksymään varsinaisesta aiheesta toiseen ja nyt jo kolmanteenkin,
niinpä etsiessäni kuvia keväältä 2008, löytyi sieltä Ruusan ja Onnin vauvakuvia.
Vastuttamattoman ihania jo silloin!

Onni ja Ruusa kävivät eka kertaa ulkona.
Jännittävän kokemuksen jälkeen väsytti niin.......

Mutta nyt lopultakin siihen varsinaiseen aiheeseen:

Etupihalla kaksi aluetta vaatii välittömiä toimia heti,
kun taimistot aukeavat!

Tämä penkki
on heti pihalle tultaessa ensimmäisenä näkökentässä.

Ollut hunningolla on ollut jo muutaman vuoden.

Tyypillistä.

Itse sitä ei ole "nähnyt", siihen on vaan niin tottunut.

Kesäisiä kuviakaan ei oikein löytynyt, uusia istutuksia vaan on tullut kuvattua.

Heti kun kevät koittaa, penkki rajataan muurikivillä ja sitä laajennetaan jonkin verran.

Nyt penkissä kasvavat

kääpiöstrobusmänty Pinus strobus radiata

. siilikuusi Picea abies ’Echiniformis’
ja

pallovalkokuusi Picea glauca 'Alberta Globe'

sekä puistoatsalea ´Ruususen uni´

Näitä en aio siirtää, enkä muutenkaan paljon häiritä.

Monenlaista muutakin asukkia löytyy;
laukkoja, jaloangervoa, kuunliljoja (paljon, pitäisi muutenkin jo jakaa),
peittokurjenpolvea, valkoista verikurjenpolvea, lewisiaa,
tiarellaa, ketoneilikkaa. karpaattienkelloa ja erilaisia sipulikukkia....

Vaikka kasveja on näinkin runsaasti,
koko penkki on jotenkin räjähtäneen oloinen.
Ihmekös tuo ettei ole edes valokuvia.

Selkiyttämistä vaatii ja ryhmään muutaman vähän kookkaamman havun
(ei kovin korkeita kuitenkaan, 2 m on ehdoton yläraja)

Oi kun kiva, saa pähkäillä, mikä olisi sopivin.
Kääpiöserbiankuusikin (picea omorika 'nana´) on ihan sievä.....

Perennoja siellä tulee olemaan edelleen havujen seurana,
pitää vaan selkiyttää ja valita eri aikoihin kukkivia.
Siellä voisi olla joku isompi kivikin.
Tai patsas ja valaisin.
Vieressä onkin ulkovalaisin,
josta saa helposti (luulisin) sähköt myös lisävalaisimiin.
Tulee siitä vielä hyvä.

Toinen alue on tämä rinne
lavakauluskasvimaan ja nurmikon välissä

Nurmikko tehtiin syksyllä aika myöhään,
joten tämä jäi vielä vaiheeseen.
Istutusalueen ja nurmikon väliin pitää keksiä joku reunasysteemi,
nyt siinä vilkkuu vielä hakkeen alla oleva maisemointikangas.
Alueella ovat jo yhden talven talvehtineet

Kääpiöhernesypressi

Chamaecyparis pisifera Filifera Nana

Kanadanhemlokin kääpiöversio

Tsuga canadensis 'Nana'
Nämä selvisivät viime talvesta oikein hyvin lumipeitteen alla,
pitäisiköhän alkaa harkita jotain havusuojausta,
jos kuitenkin tulee vielä pakkaspäiviä, kun sitä lumipeitettäkään ei ole.
Keväällä viimeistään ne vaativat suojaa, varsinkin jos maa tästä vielä routaantuu.

Harokataja

juniperus procumbens 'nana'
Harokataja on ihan lemppari,
todella kestävä, todella tiiviskasvuinen, kauniin siniharmaanvihreä.
Kasvuvyöhykkeeksi ilmoitetaan I-III.
Täällä Ib-vyöhykkeellä minulla on yksi yksilö menestynyt loistavasti
Tosi vaatimattomassa kasvupaikassa paahteessa risuverstaan seinustalla!

2 Sinilaakakatajaa

Juniperus horizontalis

Lamohietakirsikka

Prunus pumila var. depressa

Lamohietakirsikat istutin viime kevänä,
muutama kukkakin aukesi heti ensimmäisenä keväänä.
Hyvin kasvoivat kesän aikana, Ruusa esittelee.
Syysväri on upean punainen, vaikka kuvaa ei nyt olekaan.
Menestyy V-vyöhykkeellä asti, jopa paahteessa, kalkitussa kasvualustassa.
Vallan mainio maanpeitekasvi!

Jotain tällekin alueelle vielä pitää hankkia,
vaikka laakakatajat leviävät aika hyvin,
lisää lamohietakirsikkaa ja joku pieni kuusi, ehkä pesäkuusi?

Ja tuo taikinamarjapensasaita täytyy leikata heti keväällä,
(elleivät rusakot hoida hommaa)
se on tarkoitus pitää korkeintaan puolimetrisenä.

Iloa viikonloppuusi!
ja anteeksi pitkä ja sekava postaus....

♥

perjantai 3. tammikuuta 2014

Päiväni murmelina?

Aamulla heräsin taas toiveikkaana.

Tänään on pakko olla jo aurinkoinen poutapäivä.

Taas pettymys.

Sama kostea hämäryys jatkuu päivästä toiseen.
Edes päivien pitenemistä ei huomaa.

Alkaa tuntua siltä, että joka aamu herää uudestaan samaan marraskuiseen aamuun.

Vähän kuin uuden vuoden pyhinä telkusta tulleessa elokuvassa Päiväni Murmelina.

Siinä kyyninen ja itsekäs tv-toimittaja Phil joutuu tekemään juttua

pikkukaupungin vuotuisesta murmelijuhlasta.

Phil haluaa tehdä jutun äkkiä ja häipyä, mutta myrsky pakottaa hänet jäämään yöksi.

Aamulla hän tajuaa elävänsä jälleen juhlapäivää, ja sama toistuu uudelleen ja uudelleen.

Sillä erotuksella, että meillä ei ole lumesta tietoakaan.

Käytiin tänään kuitenkin Onnin kanssa vähän kuvaamaassa pihalla.

Piti tehdä postaus niistä kuvista,

mutta tarvitsin postaukseen lisäksi kuvia arkistoista.

Sieltä tulikin vastaan uskomattoman hurmaavia kevätkuvia.

Tuli ihan eri postaus.

Se toinen sitten ensi kerralla.

Viikonlopun virkistykseksi.
Synkkyyden torjuntaan.
Näistä kuvista ensimmäiset olen ottanut 21.4.13
ja nuo viimeiset ovat kesäkuun alkupuolelta.

Piristikö?

Hyvää viikonloppua!

Eilen sain ystävältäni tämän ihanan tulppaanikimpun.
Haluan jakaa sen kanssasi.

♥

keskiviikko 1. tammikuuta 2014

Helppoa kuin jäätelön teko

♥ Kauneimmat kiitokset teille kaikille Uuden Vuoden toivotuksista ♥

Tästä tuleekin oikein hyvä ja jännittävä vuosi

Muistan vuosien takaa yhden työkaverin, joka
aina uuden vuoden kynnyksellä iloisena odotti,
mitä kaikkea ihanaa ja jännittävää tulevana vuotena tapahtuisikaan!
Oikea asenne.

Vuoden ensimmäisen postauksen aiheena se,

mikä on mielessä aina:

r u o k a

Uuden Vuoden kahvipöydän raikas, vähän vielä jouluinenkin,

valkosuklaa-puolukkajuustokakku.

Kakun tein tyrnivalkosuklaakakun reseptillä,

vaihdoin vain tyrnihillon puolukkaan ja jätin kiilteen pois.

Pinnalle valkosuklaa-tuorejuustokuorrutusta, pipareita ja jäisiä karpaloita.

Karpalot ovat näyttävämpiäkuin puolukat ja säilyvät kuosissa useammankin päivän.

Ensi vuonna pitääkin muistaa tehdä pikkuisella muotilla pipareita koristelutarkoituksiin.

Tähän kakkuun leikkasin koristeet normipipareista.

Maailman helpoin ja herkullisin itsetehty jäätelö

syntyy näistä aineista:

Tarvitaan ainoastaan

0,5 l kermaa ja tölkillinen kondensoitua maitoa!

Makua voi muunnella loputtomasti erilaisilla marjoilla,

keksinmuruilla, suklaarouheella, suolapähkinöillä, lakritsilla,

salmiakilla, vaikka turkinpippurilla,

vain mielikuvitus ja omat makumieltymykset ovat rajana.

Jäätelö valmistuu siis näin:

Vatkaa kerma melko kovaksi vaahdoksi ja sekoita varovasti joukkoon kondensoitu maito.

Mausta haluamallasi tavalla.

Levitä seos kannelliseen pakastuksen kestävään rasiaan ja anna olla pakastimessa yön yli.
Tästä annoksesta tulee n. 1,5 litraa jäätelöä.

Jäätelö on todella sileää, tasaista, ihanan kermaista.

Seuraavana päivänä pääset herkuttelemaan.

Jäätelön kannattaa antaa pehmetä hetki huoneenlämmössä ennen tarjoilua.

Itse lisäsin seokseen n. 1 dl tummaa suklaarouhetta ja 1dl soseutettuja vadelmia.
Seuraavalla kerralla kokeilen tehdä FloraVispistä,
aidosta kermasta tulee erittäin tuhtia ja kermaista,
vaikkakin varsin herkullista.

Tänään meillä oli jälkkärinä

Manteli-päärynäpiirakkaa ja omatekemää vadelma-suklaajäätelöä.

Nam.

Piirakan tein tällä ohjeella, omenan tilalle laitoin päärynää.

Piirakka on aika makeaa,

jäätelön olisi tässä tapauksessa voinut maustaa vaikka sitruunalla tai Limoncellolla.

Aattoiltana meillä oli vakiintuneen perinteisesti kylmäsavulohipiirakkaa ja vuohenjuustosalaattia,
jossa mansikoiden oli sijaan näin talvella granaattiomenan siemeniä.
Skumppaa ei nyt ollut, Fanta-linjalla meni tämä Uuden Vuoden vastaanotto.

Siinäpä niitä herkkuja näin alkajaisiksi.

Uuden Vuoden kukat ovat valkoisia,

atsalea, amaryllis, jaloleinikkiä, syreeniä, kärhönkukkia.....

aavistus keväästä

vaikka kynttilätkin vielä palavat...

Uuden Vuoden aatto vietettiin siis kotona, elokuvia katsellen.
Kissat viettivät aaton sohvan alla,
paitsi Onni, joka kävi kiinnostuneena aina välillä ulkona
katselemassa naapurien rakettien räiskimiskilpavarustelua.
Onneksi lopettivat heti puolenyön jälkeen, että kisut pääsivät pois sohvan alta.

Yhdessä blogissa kommentoidessanii jo totesinkin,
että en olisi uskonut tätäkään sanovani,
mutta nyt saisi sataa jo lunta.
Ihan vähän vaan, vaikka 20 cm.
Saisivat kasvit vähän suojaa.
Tätä synkkää sadesäätä ei enää jaksaisi.
Kun tammikuussa ei kuitenkaan vielä tule kevät.

Meidän talo tammikuussa 2011

Kaikille teille, jotka kauhistuitte tuota lumikuvaa,
ettekä enää ikinä sen tähden tule blogiini,
laitan tähän alle äkkiä toisen kuvan!
Ja linkkejä kevätmessuille.