Puutarhapantterin kevätaskareet ja henkilökunnan eväsretki

Karjuva Puutarhapantteri?

Ei, kun hänellä on vähän tylsää ja haukotuttaa.

Eilen oli sisältä ikkunan läpi katsottuna oikein kaunis kevätpäivä.

Ulkona todellisuus taas paljastui, yöllä oli ollut 8 astetta pakkasta ja päivän aikanakin päästiin vain pari astetta plussan puolelle. Vilpoisuuden viimeisteli jäätävä tuuli.

Vähän kohmeisen oloisina pienet krookuksetkin värjöttelivät koko päivän.

Ruusan kevätkukkaniityllä ensimmäiset kukat ovat vähitellen avautumassa.

Puutarhapantterin tylsyyden karkoittajana parhaiten toimii kissanminttu.

Puskassa näkyy jo ilahduttavasti vihreitäkin versoja,

kauan ei tarvitse enää pureskella kuivuneita varsia.

Kissanminttu toimii aina, enää ei tunnu ollenkaan niin tylsältä.

Ainakin yhden homman voisi tänään vielä hoitaa.

Tammelan Kaunotar on ollut ihan liian pitkään vailla huomiota.

Palibin-syreeni on Onnin ehdoton lemppari, mutta myösTammelan kaunotar vaatii huolenpitoa.

Ensin pitää poistaa henkilökunnan virittelemät rungonsuojat.

Sen jälkeen lempeä, mutta määrätietoinen ote rungosta.

Puun halaaminen tuo mielenrauhaa.

Kuten rungosta näkyy, mielenrauhaa on etsitty ennenkin.......

Kasvihuoneeseen käytiin vielä viemässä uusi linnunpönttö odottamaan puuhun ripustamista, 

uudet perunanarsissit tuoksuivat huumaavan keväisiltä.

Näin moninaisten askareiden jälkeen saattoi mennä ansaitulle päivälevolle sohvan nurkkaan.

Pelargoni Picotee Pink

Normaalisti viihdyn tosi hyvin kotona, ihan yksinänikin ja aina on paljon tekemistä,

leipomista, käsitöitä, puutarhahommia. Käyn kerran tai korkeintaan kaksi kertaa viikossa

kaupungilla kaupassa.

Keväällä ja alkukesällä on vähän erilaista, lyhyt sosiaalinen jakso kausityössä puutarhalla.

Tänä vuonna jää nähtäväksi, miten kausityön kanssa käy...

Ei siis pitäisi olla mitään ongelmaa kotona olemisessa nytkään, kun mieskin on kotona etätyössä.

Ihmisen mieli on vaan kummallinen

Väkisin alkaa vähän ahdistaa, kun tietää, että on syytä pysytellä mahdollisimman

 paljon erillään muista ihmisistä.

Edes mitään syytä tai tarvetta ei ole lähteä ihmisten ilmoille. 

Meillä kuitenkin oma piha, jossa voi puuhailla, metsä alkaa tontin rajalta, 

kylätielläkin harvoin kukaan tulee vastaan, jos sinne lähtee kävelylle,

joten neljän seinän sisällä ei jouduta pysyttelemään.

Tilanne on oikeastaan ihan sama kuin normaalistikin.

Tein tammikuussa pelargonin pistokkaiden ennakkotilauksen Pelargonitaivaaseen.

Onneksi tehtiin ennakkotilaukset silloin tammikuussa.

Meillä on ollut tapana ostaa pelakuita Tukholman Puutarhamessuilta 

ja nyt kun niitä ei ole, oli onni, että tuli tuo tilaus tehtyä.

Alunperin Pelargonitaivaassa oli tarkoitus järjestää Pelargonipäivä viime lauantaina,

jolloin pistokkaat olisi saanut noutaa sieltä

Pelargonipäivä, kuten kaikki muutkin tilaisuudet peruttiin.

Puutarha oli kuitenkin avoinna lauantaina ja sunnuntaina.

Sovin Tiinan kanssa, että kävin noutamassa tilaukseni eilen Liedosta puutarhalta.

Päätettiin lähteä eväsretkelle.

Meillä oli eväät mukana ja kahvia termarissa.

Kahvitauolle ei menty huoltikselle, vaan ihan omassa autossa syötiin eväät.

Puutarhalla ei ollut samaan aikaan muita asiakkaita,

 ainoastaan Tiina ja puutarhakoira Raiku olivat paikalla.

Pelakuut odottivat valmiina laatikossa.

Kuvan etualalla ovat ostokseni, ehkä noin 20 uutta pelakuuvauvaa.

Huomenna lasken tarkemmin :)

Taustalla olevat ovat omia talvehtineita viimekesäisiä pelakuitani.

Samalla otettiin kyytiin Intianmintun tilauskin ja jätettiin se kotimatkan varrelle hänen alaovelleen.

Kirjavalehtisiä ostin useamman ja mielenkiintoisia perinnepelakuita....

Kotimatkalla poikettiin vielä pikaisesti Viherlassilassa.

Pihalta ostin kasvihuoneeseen muutaman narsissin, yhden uuden linnunpöntön ja

puutarhamultaa, kun oli tarjouksessa.

Viherlassilassa kävin sisällä maksamassa ostokset pikaisesti lähimaksulla.

Retken aikana pystyttiin hyvin pitämään etäisyyttä muihin ihmisiin,

 Tiina ja Viherlassilan kassa olivat ainoat ihmiset, jotka tavattiin.

Narsissit ovat vielä aika nupullisia, mutta pian ne kasvihuoneessa avautuvat.

Linnunpönttö ripustetaan puuhun ensi viikolla.

Kasotaan, mitä tintit tykkäävät tuollaisesta kotamallisesta pöntöstä,

siihen pitää vielä ennen ripustamista laittaa metallisuojus lentoaukon ympärille.

Meillä pyörii täällä sen verran runsaasti käpytikkoja, että tuo aukko olisi ilman metallisuojusta hyvin nopeasti laajennettu.

Aurinkoista uutta viikkoa,
mitä se sitten tuokin tullessaan

♥