Mummun Pilkkumin Isänpäivä

Lokakuu ei ole jokakuu

 Päivät pienet pilvelliset, yöt pitkät ja pimeät.

Halla hanhen siiven alla, talvi joutsenen takana.

-vanha kansanruno-

Sellainen se lokakuu on ollut.

Niin pienet päivät, sateen piiskaamat.

Linnuille laitoin yhden auringonkukansiemen-automaatin.

Vähän iloa tinteille, kun kesänkin joutuivat ressukat sinnittelemään hyönteisten puutteessa.

Pihan väritys alkaa olla näiden kotkansiipien sävyinen.

Eilen aamulla oli ihan epäuskoinen olo.

Aurinko paistoi.

Auringosta saatiin nauttia koko päivä.

Pihalla päästiin vähän alkuun syystöiden kanssa.

Lehdet ovat suurimmaksi osaksi varisseet puista,

niitä ei päässyt haravoimaan, eikä silppuamaan ruohonleikkurilla,

vesi litisee edelleen nurmikolla saapastellessa.

Yksi oikein riemukas ilonaihekin löytyi, kerrankin tuulet ovat olleet sillä suunnalla,

että naapurin haavanlehdet ovat heidän omalla tontillaan!

Aurinkoisena lokakuun päivänä saa aurinkoisia kuvia!

 Illalla kokoonnuimme teehuoneeseen tomaattipiirakan ja vadelmajuustokakun

 siivittämin ajatuksin suunnittelemaan Mummin Pilkkumin Isänpäivälounasta.

Syysankeudesta ei ollut tietoakaan, päätimme järjestää jopa kaksi kattausta!

Pöydän voi varata alla olevasta numerosta :)

Norjan reissun kuvat ovat jo luonnoksena,
seuraavan postauksen yritän saada aikaiseksi siitä reissusta.
Juuri nyt keli näyttää melko kelvolliselta kukkasipulien maahan saamiseksi.
Tuuli vaikuttaa tosin melko navakalta, mutta eiköhän siellä pärjää,
aurinko ainakin paistaa!

Aurinkoisempaa tai ainakin vähäsateista alkanutta viikkoa!

♥