Leppoisaa äitienpäivän iltaa!
Puutarhalla uusi miljoonakello-lajike Burgundy
Hurmaava!
Kulunut viikko on ollut niin täysi tapahtumista.
Ihan pian mennään kasvariin nollaamaan viikon kiireet
kuohuviinin, mozzarellapitsan ja raparperipiirakan avulla.
Töissä on ollut varmasti kevään kiireisin viikko.
Helatorstain munkkikahveilla kävi taas ennätyksellisen runsaasti asiakkaita
ja lämmin sää on saanut kukkien ostajat muinakin päivinä liikkeelle sankoin joukoin.
Helatorstaina puutarhalla oli ihasteltavana myös Ali-Unkin tilan Ahvenanmaan lampaiden karitsoja.
Omalla pihalla sipulikukat ovat tosi huonosti heräilleet talven jälkeen.
Muutenkin tuntuu, että moni kasvi ei ole selvinnyt talvesta.
Helmipensaiden, valkoalpien, valkokletran ja persikkapuunkin selviämisestä olen vielä epävarma.
Äh, niin masentavaa, mietin jo koko blogin lopettamista ja poistamista,
mitä sitä puutarhablogia kannattaa pitää, kun kasvitkaan eivät selviä talvesta,
ja aikaa on aina liian vähän.
Onneksi töissä on kuitenkin niin kivaa ja jotain vielä kasvaa omalla pihallakin.
Ehkä optimismi taas pääsee voitolle......
Viikko alkoi soitolla eläinlääkärille.
Huomasin viime viikon lopulla Onnin rinnassa pienen karvattoman läiskän.
Viikonlopun aikana läiskä suurentui ja Onni nuoli sitä koko ajan.
Vähän tunnustelin sitä ja iho tuntui siitä kohtaa turvonneelta ja kuumalta.
Eläinlääkärille olisi päässyt iltapäivällä, mutta varasin ajan seuraavaksi aamuksi,
että ehdittäisiin käydä eläinlääkärillä ennen kuin menen töihin.
Kuten aina, eläinlääkärille lähtö oli tälläkin kertaa varsin vaiherikas,
mutta ajoissa oltiin paikalla kuitenkin.
Onni oli ilmeisesti metsästysreissullaan saanut pienen haavan,
josta bakteeri oli päässyt ihon alle.
Rinnassa oli varsin muhkea paise, joka nukutuksessa tyhjennettin ja puhdistettiin.
Rinnasta piti tietysti karvat ajella pois.
Siltä osin meillä on nyt skini-Onni vähän aikaa.
Onni sai pari viikkoa vaikuttavan antibiootti- ja kipulääkityksen.
Iltapäivän hän heräili tokkurastaan Teekkarin sängyssä.
Aamuun asti hänet olisi pitänyt pitää vielä sisällä,
mutta puolen yön aikoihin hänet oli pakko päästää ulos,
vaatimukset oven avaamisesta alkoivat käydä sen verran äänekkäiksi.
Aamulla Onni kuljeskeli pihalla, mutta hän oli erittäin närkästynyt eläinlääkärin reissusta.
Minä oli hänelle pelkkää ilmaa. Normaalisti, kun ollaan pihalla, Onni komentaa minut kasvihuoneeseen istumaan, että hän pääsee syliin rapsuteltavaksi.
Ei ollut puhetttakaan kasvariin menosta, vaikka kuinka yritin houkutella.
Onni meni aidan yli naapurin puolelle ottamaan mutakylpyjä.
Varmaan hän muisti, että eläinlääkäri sanoi, että haavan alue pitää pitää puhtaana.
Illalla hän jo suostui tulemaan kasvariin, mutta ei syliin kuitenkaan.
Perjantaihin mennessä hän oli onneksi jo täysin leppynyt
ja nyt on vietetty jo monta rapsutteluhetkeä.
Tällä viikolla mies aloitti uuden pihalaatoituksen tekemistä.
Tiistai-aamulla oli vanhat laatat poistettu ja tehty suojarakennelma koivujen juurella kasvaville kieloille!
Keskiviikkona oli miehen kaveri kaivureineen pihalla, onneksi olin itse silloin töissä.
Olisi ollut liian jännittävää katsottavaa minulle.
Miehen ottama on tämä kuva.
Päivän aikana he myös hakivat Turusta muuri- ja laattakivet, sekä murskaamolta pari kuormaa soraa.
Kasvarille johtavan laattapolun ja pionipenkin pohja,
maakaapelikin on jo paikoillaan.
Ruusalla on riittänyt työnjohtohommia.
Onni osallistuu myös työnjohtoon, minkä metsästyskiireiltään ehtii.
Keskiviikko-illalla jäätiin töiden jälkeen kuvailemaan taimistolle.
Perennat saatiin myyntipöydille helatorstaiksi!
Jaloakileija Aquilegia caerulea "Kristall"
Tarhakylmänkukka Pulsatilla vulgaris alba
Pikkukurjenmiekka Iris pumila Blue denim
Tarhavarjohiippa, Epimedium x rubrum
Purppurakeijunkukka Heuchera micrantha Palace purple
Tarhapioni Paeonia officinalis Rubra plena
Valeangervo Rodgersia henrici hybr.
Sinileimu Phlox divaricata
Seittimehitähti Sempervivum arachnoideum
Varjorikko Saxifraga umbrosa
Pikkutalvio Vinca minor
Kasvihuoneissa tilanne rehevöityy
Viiniköynnöksiä ja tomaatin taimia
Kotipihan pienet ilonaiheet
Kevätkukkaniitty on ainakin toistaiseksi selvinnyt pihamyllerryksessä!
Tarhakylmänkukat ovat kärsineet talvesta, mutta selvinneet kuitenkin
Irikset Ruususen unen juurella
Kevättähdet höyhenpensaan alla
Yksi mukulaleinikin kukka. Jee.
Lamohietakirsikan nuput
Kaikki summer skies-kurjenpolvet ovat hengissä!
Punakolmilehdet ja sinivaleunikot
Kissojen kukkapenkkiin piti laittaa lasikello kissanmintulle,
se olisi muuten rakastettu kuoliaaksi!
Harson alla raparperit kasvoivat kahdessa viikossa näin isoiksi.
Eilen illalla tein ensimmäiset piirakat.
Toisen itselle ja toisen äidille.
Illan varjoon himmeään menen nyt korkkaamaan sen kuohuviinin!
Aurinkoa viikkoosi!
.....ja kiitos kaikista edellisen postauksen ihanista kommenteista,
millään en ole ehtinyt vastailla.......
♥
Hienoja kuvia, vähän pelottaa että iskeekö vielä halla. Tottakai Onnin täytyy mullistella hiukan:-)
VastaaPoistaMenetyksiä tulee usein. Se on surkeaa. Mutta sinullahan on hengissä vaikka mitä.
VastaaPoistaJa taimistolla myös myynnissä vaikka mitä. Kyllä tuo työpaikka ottaa mittaa luonteen lujuudesta, että ei ole heti ostamassa kaikkea, mitä näkee.
Voi Onni reppanaa. Toivottavasti helpottaa pian olo. Se on kauheaa kun kissa mököttää. Pienenä meidän kissa mökötti kerran kaksi viikkoa kun pelastin kidutettavan päästäisen hänen kynsistään, tosi pitkävihainen katti. Älä sure niitä kasveja, nyt vaan uusia hankkimaan, ei lannistuta! On niin paljon kaikkea ihanaa silti ja tuosta polusta tulee ihana!
VastaaPoistaParanemista Onnille. Kissojen haavat ovat ikäviä kun lähes aina on seurauksena paise. Minullakin on kuollut vaikka mitä, ei näy lumikkeja, ei rusokirsikan lehtiä, ei kotkansiipeä(!) eikä mummolta saatuja belliksiä.
VastaaPoistaOnni onkin jo sopivasti pukeutunut mustaan uuden skini-lookin kunniaksi. Hyvä, että vaivan syy löytyi ja parantuminen on jo käynnissä. Onni näyttääkin jo ihan tyytyväiseltä itseltään.
VastaaPoistaTalvi näyttää olleen kasveille rankka. Osa on kärsinyt kovasti ja osan suhteen voi vain arvuutella, tulevatko laisinkaan. Aika myöhässä Jotkut ovat, vaikka on näin lämmintä.
Teillä onkin siellä aikamoiset myllerrykset meneillään. Hienoa tulee, siitä ei ole epäilystäkään.
Voi Onnia, onneksi huomasit paiseen ajoissa, nuo voivat äityä kivuliaiksi. Kissojen kahinoista aiheutuneet haavat ovat syviä ja tulehtuvat helposti. Meillä kissanminttu saa olla ihan rauhassa, mutta uusi rakkaus, rohtovirmajuuri, rakastetaan melkein hengiltä. Onneksi se on kova leviämään.
VastaaPoistaTalvi on selvästi ollut rankka monille perennoille, mutta jotkut kuolleeksi luulemani ovatkin heränneet henkiin vähitellen. Ikävä kyllä puutarhurointiin kuuluvat myös menetykset, sinulla ei kuitenkaan näytä olevan hätää, upeaa kukintaa pukkaa.
Kevään tulo on ollut monille perennoille liian nopea ja ne eivät ole ehtineet mukaan tähän äkilliseen keväthuumaan.
VastaaPoistaUskon vielä monien kasvien selvinneen talvesta, odotellaan ihan rauhassa. Sade tekisi nyt hyvää kaikelle kasvulle ja sitten vasta luonto täysillä puhkeaa uuteen loistoon.
Onni on aina yhtä komea, tosin tuo paljas nahka ei sitä kaikkein kauneinta katseltavaa ole. Tsemppiä Onni, kyllä se siitä ja hyvä kun sait vaivaasi apua. Meilläkin kissat ovat mököttäneet kun ihana lomaviikko maalla on taas kerran ohi ja tänne kaupunkiin piti tulla, harmi.
Niin harmitti Maijaa ja Penaa, että piti kotimatkalla ihan oksentaa ja Fanny pissasi poksiinsa eli näin meillä tosissaan kiukutellaan.
Mutta onneksi kissat eivät ole pitkävihaisia........
Onneksi Onni on jo paranemaan päin :) Täälläkin vain ihmettelen sydän kurkussa, että mitkä kukat ja pensaat ovat kestäneet talven yli, sillä tuntuu ettei kasvu lähde ollenkaan vauhtiin. Sinulla ei kuitenkaan tunnut siellä olevan niin suurta huolta, sillä hyvältä näyttää alkukin. Kiva nähdä, millainen polku sinulle syntyy. Terkuin Liisa
VastaaPoistaMielenkiintoiset myllerrykset teillä siellä meneillään.
VastaaPoistaVoi Onni-kissaa, nopeaa parantumista! Työnjohto on vaikeaa hommaa, mutta jonkun täytyy sekin hoitaa :)
VastaaPoistaOnneksi Onni sai nopeasti hoitoa ja on jo leppynytkin hoitoonviejälle:)
VastaaPoistaMeilläkin Muru tahtoo usein kasvihuoneeseen päiväunille ja rapsuteltavaksi.