perjantai 29. tammikuuta 2016

Puutarhastelijan herätyshaaste



Elämää Paratiisinpalasessa-blogin Laura haastoi puutarhabloggaajat:

"Lähdenpä kevätkauden bloggaamiseen haastamalla teidät kaikki, 
jotka haluatte osallistua Puutarhastelijan herästyshaasteeseen.
Sääntöjä on vain kaksi, ettei aloittaminen ole liian vaikeaa:
- Valitse kuvatiedostoistasi kaksi (tai useampi) viime kesän kansiota.
- Lataa kummastakin kansiosta blogiisi kuusi sattumanvaraista puutarha-aiheista kuvaa, 
ja kerro niistä jotakin.  Eli yhteensä 12 kuvaa.
 Halutessasi voit linkittää kuviin liittyviin kesämuistoihin blogissasi."


Ihana haaste, kun ulkona vihmoo räntää ja kevät tuntuu olevan vielä niin kaukana!
Helpotusta kevätkaipuuseen tuo siemenpussien rapistelu.
Sormet on jo saanut upottaa ensimmäisen kerran kylvömultaan.
Tulee se kevät!

Viime kesästä muistuvat ensimmäisenä mieleen kaikki mukavat
puutarharetket, puutarhabloggaajien tapaaminen Tampereella,
Takapenkin ladyjen excursiot Jyväskylään ja Vakka-Taimeen,
Vakka-Taimessa käytiin myös Kivipellon Sailan kanssa.
Matkat Ruotsin puutarhoille.
Sade.

Ajatuksenani oli etsiä sellaisia kuvia, joihin liittyy suuri tunne.
Kuva hetkestä, jolloin mielen valtasi onnentunne, sietämättömän ihana hetki,
 jonka toivoisi jatkuvan ikuisesti.
Oikeasti näitä pakahduttavan täydellisiä hetkiä olen kokenut vain muutaman;
tunturin laella tammikuussa auringon noustessa, pakkasta -29,
tai merikotkasafarilla Norjan kauneimmassa vuonossa,
 kun merikotka liitää alas vuorenrinteellä sijaisevalta pesältään,
toukokuussa Kauttuan koskilla tuomien kukkiessa...

Valitsemissani kuvissa on, jos ei ihan euforisia,
niin kuitenkin unohtumattomia hetkiä viime kesältä.


Viime keväänä en päässyt Tukholman puutarhamessuille kaikenlaisten yhteensattumien vuoksi.
Teimme kuitenkin oman retken Ruotsiin pari viikkoa messujen jälkeen.
Kävimme Ulriksdalissa ja Zetasilla.
Tukholmassa kevät oli vähän edellä meidän kevättämme.
Kauneimman aamun ikänä vietin Kungsträdgårdenilla Accolade-kirsikoiden alla.
Uskomattoman kaunista.


Ruusa, ihana pieni kissa, onnessaan kevätkukkaniityllä.


Aamu-aurinko herättelee valkoiset sinivuokot siilikuusen juurella.



Puutarha-aiheisten kuvien valinnassa tahtoo väkisin juuttua huhti-toukokuun kuviin!
Niin paljon kaikkea ihanaa, uutta ja vihreää.
Ensimmäiset raparperit.
Raparperipiirakka kuuluu niin kevääseen!


Fritillariat, ihanat ilta-auringossa.
Peipposen iloinen viserrys taustalla.


Pienet Fire of love-tulppaanit.
Olen istuttanut pääasiassa parvitulppaaneja ja muita pieniä tulppaanilajikkeita,
jotka viihtyvät useita vuosia ja leviävätkin.
Isot tulppaanit ovat kyllä ihania, mutta vähäen sellaisia yksivuotisia, tahtovat hävitä aika nopeasti.


Ruusutarhassa kukkivat viime kesänä kuitenkin nämä tulppaanit,
jotka olivat auetessaan keltaisia ja muuttuivat vähitellen punaisiksi.
Mielenkiinnolla odotan, kukkivatko vielä ensi keväänä.


Orvokit ja sateinen kesä.
Orvokit ovat jotenkin niin positiivia ja iloisia kukkia.
Hymyilevät sateellakin.


Oman kirsikkapuiston Accolade.
Kesällä rakennettiin kirsikkapuisto kodin sisäänkäynnin viereen.
Kaksi Accoladea, kirsikkasorvarinpensas, Kivipellon Sailalta sain helmipihlajan taimen,
kaksi pienikasvuista (toivottavasti) purppuraheisiangervoa, kaikkia ihania perennoja.
Syksyllä käytiin taas Ruotsissa, täällä, täällä ja täällä.
Tällä reissulla ostin monenlaisia ihania sipuleja.
Voi, kun odotan kirsikkapuiston heräämistä!


Kesäkuun puolelle vihdoin päästiin kuvissa,
Unelmatädyke.
 niin kaunis kukkiessaan, loppukesällä vähän ränsistyneen näköinen.
Oikein sympaattinen. vähän vaatimatonkin.
Tuo mieleen lapsuuden niittyjen villit nurmitädykkeet.


Kesällä kävin useammankin kerran Vakka-Taimessa.
Ruusu-päivänä Vesa Muurinen esitteli ruusuntarhansa ruusuja,
 kertoi niiden historiasta ja kasvatuksesta.
Mukava ja lämmin tunnelma oli siellä, välillä vähän satoi vettä,
 mutta innostunut ja asiantunteva esittelijä piti kuulijat tarkkaavaisina.
Ihastuin niin tähän Violaceaan, että ihan pakko oli saada omallekin pihalle.
Niin toivon, että selviää tämän talven yli!


Pionien kodissa käytiin heinäkuussa.
Vierailu siellä on aina yhtä unohtumaton!
Kuvan pioni on kotipihalta, vaikka en juuri nyt muistakaan nimeä....


Jalokurjenpolvi Rozanne, jaksaa kukkia koko kesän.
Kurjenpolvet ovat uusi keräilykohteeni, niin monimuotoisia, matalia, korkeita, kerrottuja,
ihania pastellisävyjä....

 Viime kesä oli vallan tavattoman hyvä mustikkakesä.
Takapihalta löytyivät piirakkamustikat.



Viimeinen kuva on Zetasilta syyskuussa.
Zetas on taas kohteena huhtikuussa, kun mennään puutarhamessuille, hotellikin on varattuna ihan Zetasin vierestä :)

Between omassa haastevastauksessan totesi, että häneltä katosi postauksen edetessä punainen lanka.
Niin taisi käydä minullekin, kateissa ovat niin vihreä kuin punainenkin lanka,
mutta ihanissa kesäisissä muistoissa kului hyvä tovi!

Kuviakin tuli taatusti enemmän kuin 12, en edes laskenut.
Mutta niin tässä aina käy.

Mukavaa Pihabongausviikonloppua!


Marja

31 kommenttia :

  1. Ruusa-pikkuinen kukkaniityllä ja kaikki muutkin ihanuudet! Onneksi tuo kauneus on ihan nurkan takana jo.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saila; aika toiveikas on taas olo, kun lumet sulavat vauhdilla!

      Poista
  2. Vastaukset
    1. Marru; kesää odotellessa, onneksi ovat kuva-arkistot :)

      Poista
  3. Ihania kuvia, ihania tunnelmia, sinulla on todellakin ollut upea kesä <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ruusunmekko; kiitos, oikein mukava oli kesä, uutta yhtä ihanaa odotellaan :)

      Poista
  4. Voi että tuo Tädyke ja Kirsikkapuu! Ihana on liian lievä sana kuvaamaan niitä!

    VastaaPoista
  5. Aivan mahtavia kuvia!!
    Kirsikkapuu on suosikkini!

    VastaaPoista
  6. Jokaisessa kuvassa oli tunnelataus, ajatus, hetki kauneudesta! Oli niin mukava tavata viime kesänä!! Kauniita kuvia jälleen! Jospa osaisi nauttia kesästä kuin Ruusa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saila; kesään sisältyy paljon enemmän tunteita kuin talveen, koskaan kesällä ei odota talvea, mutta talvella odottaa ihan malttamattomasti uutta kevättä!
      Jospa muistaisi ensi keväänä mennä Ruusan viereen kukkaniitylle aistimaan kevättä. Yritän muistaa :)
      Ensi kesänä tavataan taas :)

      Poista
  7. Oih ja aah!
    Kaikilla nämä herätyshaasteen kuvat ovat niin henkeäsalpaavia ja tunnelatausta täynnä. Kyllä on ollut ihana herätys! <3
    Minäkin haaveilen pääseväni tänä keväänä Tukholman puutarhamessuille ja Zetasiin, ei tiedä vaikka törmättäisiin siellä. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Riina; Onneksi kesäkuvista ei voi saada yliannostusta koskaan :)
      Toivottavasti nähdään Tukholmassa!

      Poista
  8. Upeita kesäkuvia. Kyllä näiden kuvien voimalla taas jaksaa kevättä ja kesää odotella.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Puutarhamyyrä; kiitos!
      Eiköhän näillä kuvilla muutama räntäpäivä selätetä!

      Poista
  9. Haaveissani istun kauniisti kukkivan kirsikkapuun alla...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. pioni; oikein mainio haavekuva, ehkä vielä vaaleanpunaista skumppaa lasiin....

      Poista
  10. Onpa kesäinen kuvasarja! Jotenkin tässä vaiheessa vuotta melkein uskomatonta, miten kaunista sitä voikin olla. Olen laiska puutarhan kuvaaja. Tuntuu, että jokainen yrtti on moneen kertaan kuvattu. Uusia ei juurikaan tule laitettua, niin kuvauskohteita ei silleenkään tule. Odotan kyllä mielenkiinnolla, josko seuraamiini blogeihin tulisi kesäpuutarhakuvia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tillariina; Kummasti sitä vaan joka kesä on yhtä innoissaan kuvaamassa niitä samoja kasveja aina uudestaan:D
      Vaikka toisaalta tulee sitä aina jotain uuttakin ja kasvit kasvavat ja muuttuvat, elleivät satu kuolemaan....

      Poista
  11. Ihania kesäisiä kuvia upeine muistoineen. Mukavaa viikonloppua tv Liisa

    VastaaPoista
  12. Ainakin täällä sykähdytti katsella näitä ihania kuvia. Tämähän on kuin jotain kiihdytysajoa ennen varsinaista kilpailua. On se vaan ihanaa, että kesä on taas edessä.
    Vähitellen alkaa uusia kasviehdotuksia kertyä talven tyhjillään lojuneeseen vinkkivihkoon. Accoladea olin viime keväänä ostamassa, mutta olivat parista myymälästä loppuneet ja juttu jäi siihen. Siis se ainakin on hommattava.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Between; kesäisiä kuvia katsellessa ajatukset tosiaan alkavat pyöriä keväässä ja kesän suunitelmissa.
      Accolade tosiaan pitää pihalla olla :)

      Poista
  13. Upea kesä, vaikka kylmänä alkoikin. Tuo Accolade vie kyllä jalat alta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Riittä Jylhä; se kylmyyskin jo vähitellen unohtuu ja Accolade kukkii viileydestä huolimatta!

      Poista
  14. Voi miten suloisia ovat nuo "Fire of love"-tulppaanit <3 Niitä täytyy minunkin saada. Suosin itsekin runsastuvia tulppaaneja, mutta istutan myös isokukkaisempia.

    Kauniita kuvia viime kaudelta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heidi-Maaria; ne ovat kyllä suloisia. Kyllä niihin isokukkaisiin aina syksyllä kuitenkin sortuu.....
      Kiitos :)

      Poista
  15. Tässä oli niin monta kommentoitavaa, että unohdinkin jo osan. Mutta aloitetaan nyt oleellisimmasta, eli OMA KIRSIKKATARHA. Mitä ihmettä, miten mahdollista, voiko sellaisiakin rakentaa?!? Toivottavasti se kukkii jo tänä keväänä kauniisti, ei malttaisi odottaa kuvia!

    Myös valkoiset sinivuokot ja siilikuusi -yhdistelmä pistivät huokailemaan.

    Täälläkin odotellaan tietoa mahdollisesta blogitapaamisesta - kalenteri on jo auki ja koko kesä avoinna :D

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi ♥