tiistai 13. toukokuuta 2014

Nyt se avautui


Mysteerikukka on avautunut!
Saila edellisen postauksen kommenteissa jo tunnistikin tämän
bokharankurjenmiekaksi
Kyllä nyt pitäisi vihdoin ehtiä tilaamaan se Sailan uusi sipulikukkakirja,
voisi itsekin sen avulla tunnistaa omia istutuksiaan :)


Kirjopikarililjojen kevytmielinen kepeys kiehtoo aina vaan.
Joka päivä pitää ottaa muutama kuva.

Punaiset tarhakylmänkukat alkavat aueta



Vahingossa aikaansaadulla kevätkukkaniityllä kukkivat nyt parvitulppaanit!

Metsäalppikello (Soldana montanella)

Kasvihuonetyömaalla on tänään vihdoin tärytetty 
Virallisella tarkastajalla riittää valvomista

Aikaisemmassa postauksessa viismummoista kyseli pensasmustikoista.

Silloin en millään ehtinyt vastaamaan kommentteihin.
.......anteeksi, anteeksi.......
Näin keväällä vuorokaudessa on ihan liian vähän tunteja.
Lokakuussa voisi hyvin olla lyhyempiä vuorokausia,
jolloin ne tunnit voisi siirtää kevääseen....

No, mutta tässä vastausta, toivottavasti ei tule liian myöhään.

Kolmosvyöhykkeellä menestyvät hyvin suomalaiset Aino ja Alvar-lajikkeet (I-IV)
’Aino’ on rehevä, runsasversoinen ja rotevahko pensas. 
Siitä tulee noin 80–90 cm korkea ja runsaan metrin leveä. 
Marjat kypsyvät elokuun alusta lähtien 2–3 viikon aikana.
’Alvar’ on myös reheväkasvuinen, runsasversoinen ja noin metrin korkuinen pensas.
Ainoon ja ja Alvariin tulee suhteellisen pieniä, mutta makeita ja aromikkaita mustikoita.

Suurimarjaisempia ovat pohjoisamerikkalaiset ´North ´- jalosteet, vyöhykkeet I-III (IV).
’North Blue’ on 60–80 cm korkea. 
Se on itsepölytteinen, mutta toisen pölyttäjälajikkeen avulla saadaan noin 20 % isompi sato.
 Marjat ovat todella suuria.

’Northsky’ on matalin (30–45 cm) ja talvenkestävin amerikkalaisista lajikkeista.
  Itsepölytteinen. Marjat ovat melko pienet, kauniin siniset ja makeat. 
Vyöhykkeet I–V(VI).

’Patriot’ on korkeahko (100–120 cm) ja aikaisin kypsyvä 
pohjoisamerikkalainen pensasmustikka. 
Marjat ovat erittäin suuret, tummansiniset ja aromikkaat. Vyöhykkeet I-III.

Minun mustikkamaassani on 10 pensasta, eri lajikkeita.
Teimme niille aikanaan kohopenkin ja ympärille lammasverkosta aidan,
sillä pensasmustikat ovat jänisten mielestä parasta gourmetruokaa.
Pensasmustikat tarvitsevat happaman kasvualustan, rodo-havumultaa.
Paikka saisi olla mahdollisimman lämmin ja aurinkoinen.
Koska mustikat ovat pintajuurisia, on hyvä käyttää katekangasta tai haketta.
Katekangas pitää hyvin rikkaruohot kurissa ja säilyttää kosteuden.
Keväisin  lannoitetaan rodo-lannoitteella muutaman kerran.


Hyvää yötä!



Marja

25 kommenttia :

  1. Samat on hommat näköjään :D Hei, miten sulla pn menestynyt tuo metsäalppikello? Millaisessa paikassa se sulla on?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tiina; no niinpäs onkin, onkohan meillä harjakaisetkin samaan aikaan ;)
      Metsäalppikello on talon päädyn varjopenkissä, happaman maan kasvien, eli atsaleoiden ja pallohortensian seurassa. Siinä kohtaa vaan ei ole näin keväällä kovin varjoisaa, kun koivuissa ei ole vielä lehtiä. Niinpä metsäalppikellon lehdet ovat vähän ruskistuneet liiassa auringossa. Pitää ehkä kehitellä sille oma pikkuinen päivänvarjo kunnes koivuun tulee lehdet......

      Poista
  2. Mä olin missannut blogissasi ne jutut, joissa kuvasit tuon kurjenmiekan nousevia versoja, ja sä olit missannut mulla sen postauksen, jossa oli kuva versoista ;-) Tuo on meinaan niin erikoinen viuhkamainen tyyppi, että se on helppo tunnistaa heti kun se ponnistaa maasta. Ihana kasvi! Mullakin kukkii parhaillaan, aiemmin oli vain yksi kukkiva versoa, kun tuotakin on syöty. Onneksi se teki uusia kukkia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saila; no nyt on missailtu oikein kunnolla! Sitä ne nämä kevätkiireet teettävät, blogijutuille ei millään tahdo olla aikaa, vaikka juuri nyt olisi postausaiheita vaikka kuinka!
      Mutta tosiaan, oikein hauska on tuo kurjenmiekka!
      Ja nähtävästi maukaskin, ainakin joidenkin mielestä......

      Poista
  3. Hurmaava mysteerikukka ja punainen tarhankylmänkukka!!!

    VastaaPoista
  4. Viismummoista kiittää kauniisti tiedoista. Ei ollut tällä kertaa kiirettä, kun paikallisessa myymälässä oli vain 2 pensasmustikkaa, joista toisesta oli osa oksia poikki. Otin vain tuon toisen parempikuntoisen North Blue´n. Pitää etsiä lisää ensi viikolla vaikkapa Multasormesta. Lohdutukseksi sain sitten myös patioruusun ja myöhemmin nuorimman pojan perhe toi ruukkuruusun.( Olen aina toivonut lahjaksi marjakasveja tai havukasveja ). Ihastuttava tuo mysteerikukkasi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Viismummoista; no, hyvä! Mukavat muistamiset sait, vaikka mustikoita ei heti löytynytkään :)

      Poista
  5. Kurjenmiekka, jolla on komea nimi, kukka ja lehdistö! Ja miten valloittava kukkaniitty! Taidanpa laittaa sinulle illalla meiliä, jos vaikka ehdit jossain välissä lukaista :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Intianminttu; Mainio kurjenmiekka kaikenkaikkiaan! Tuo kukkaniitty on kyllä hauska :)
      Juu, ehdin jo lukaistakin......

      Poista
  6. Saila on näppärä sipulien tunnistaja :). Mukavaa kevät-kesää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Multasormi; ihan totta, Saila tietää paljon sipulikukista(kin)!
      Kiitos samoin!

      Poista
  7. Lumoavan kaunis mysteerikukka. Tuo punainen tarhakylmänkukka on myös kaunis.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kruunu Vuokko; ihastuttava on kyllä hän! Kylmnänkukat ovat kauniita niin nuppuina, kukkina kuin siemenhahtuvapalloinakin!

      Poista
  8. Hyvänen aika sentään, miten ihastuttava tuo kurjenmiekka on ♥ Aivan ihana.

    Samoin tykkään tarhakylmänkukista, kaikista, mutta punainen on kyllä eri hieno, samoin parvitulppani ja metsäalppikello. Meillä ei alppikello menestyisi, mutta kaunis se on.

    Ja kasvihuonetarina jatkuu :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. intopii; on kyllä aikas hieno!
      Metsäalppikellon löysin viime kesänä sattumalta Kauippilasta, iloinen yllätys oli, että hän oli vielä keväällä hengissä.....
      Kasvihuonetarina tuntuu jatkuvan vielä aika pitkään ennen kuin tulee valmista!

      Poista
  9. Wau mikä kurjenmiekka, tuon tahtoo tääkin:) upea kukka! Virallinen tarkastaja on kyllä niin virallisen näköinenkin hommassaan, meillä naapurin kisu kävi tarkistamassa onko meidän puutarhakeinu jo paikoillaan, ei vielä..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. anski; eikös olekin hieno! Virallisella tarkastajalla riittää nyt valvottavaa vähän joka puolella pihaa....

      Poista
  10. Viismummoista jälleen. Kysyin puhelimitse multasormesta/agrimarketista mustikoita. Heiilä on tuon North Bluen lisäksi Aino, Alwar ja Arto mustikkaa. Mielisin tuota Artoa, sanoivat isomarjaiseksi, mutta onkohan liiankin korkea. Ei helposti peity "näillä lumillä" mitä nyt on ollut. Onko sinulla Artosta kokemusta? Ainoa saamani mustikka alkoi kukkimaan jo. Lisäksi ajattelin otavani Ainon. Kokeilen mustikoita aikani kuluksi, sitten ne siirtyvät poikani pihalle, kuten jättivadelmanikin meni. Pojan piha on entistä suon reunamaa, siinä luulisi mustikoitten viihtyvän. Ainoa haitta on rusakot, jotka myöskin viihtyvät siellä. No, ensin paisti ja sitten piirakkaa...eikös.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä se Arto varmasti on ihan hyvä lajike, ainakin on suomalainen jaloste, joten luulisi kestävän vähälumisenakin talvena. Meillä ei ole ollut sitä työpaikallani myynnissä, joten ihan omakohtaista kokemusta ei minulla ole. Aino on minulla pysynyt melko matalana.
      Kannattaa tosiaan suojata talvella verkoilla rusakoilta, ne pistelevät varmasti muuten mustikat poskeensa.....

      Poista
  11. Kiitos vinkistä mihin siirtää parvitulppaanit. Kukkapenkissä ne jäävät muiden varjoon, mutta keskellä nurmikkoa - mikä ettei?!

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi ♥