torstai 13. kesäkuuta 2013

Kesäsade

Kesäsade saapui illansuussa.
Tuulee ja vihmoo vettä.
Hämärääkin on jo.
Hyvä.
Ei tarvitse kastella istutuksia tänäänkään.

Ulos ei viitsi kameran kanssa lähteä.
Mutta ei hätää,
kasvihuoneesta, sateelta suojassa,
 löytyy vielä istuttamista odottavia kasveja.
Hurmaava karvanaama
Sinivaleunikko
Meconopsis betonicifolia
pääsee ensi viikolla samaan seuraan satumetsäpenkkiin
 tikankonttien, kolmilehtien, valkovarjohiipan ja jouluruusujen kanssa.


Tänä keväänä on tullut haalittua
ihan hirveän monta uutta pelakuuta!
Tukholman puutarhamessuilta ostin toistakymmentä
pientä pistokasta.
Ne ovat jo kasvaneet isoiksi,
mikä hämmästyttää minua suuresti.
Yleensä olen aina töpeksinyt pistokkaiden kanssa.
Nyt ne ovat kaikki hengissä ja kaikissa on nuppuja!

Honeywood Suzanne on jo aukaissut kukkansakin.

Pelakuupostauksia on odotettavissa, kunhan toisetkin avaavat nuppunsa
ja saan niille ulkoilupaikan tehtyä.....
 Honeywood Suzanne
vyöhykepelargoni, kääpiö,
vuodelta 1986

 
 Friesdorf
Vyöhykepelargoni, kääpiö,
vuodelta 1927
Tämän pikkuisen pelakuun löysin  huhtikuussa
Ulriksdalin puutarhan 50% alepöydästä.
Se on siitä asti kukkinut koko ajan.
Korkeutta sillä on n. 15 cm.
Pienessä miniruukussa asustaa.
Kastelun kanssa on oltava tarkkana,
multatila on niin pieni, että se kuivuu tosi nopeasti.

Emma
tulppaanipelakuu
vuodelta 2002,
Emman olen ostanut ihan täysikasvuisena työpaikaltani Vuorelasta.

Tarhakurjenpolvi
Geranium x magnificum


Tänä keväänä onnistuu kaikki!
Jo talvella ostin ja edelleen hengissä.
Mun oma oliivipuu.
Tää on niin ihana.
Pienet oliivit ja kaikki!

Tunnelmallista torstai-iltaa !

Marja

31 kommenttia :

  1. Mahtavaa että onnistuu :-)
    JALOKurjenpolvi! Se täytyy saada, siis miksi en ole vieläkään sellaista hankkinut? Tiinan blogissa rakastuin siihen syvästi jo viime kesänä, siis ja nyt on jo seuraava kesä! Siis!? Olen kyllä onnistunut hankkimaan pari muuta uutta kurjenpolvea ;-) Niitä ei voi olla liikaa, kertakaikkiaan.
    Nuo kääpiöt Susanna ja kaverinsa ovat hurmaavat <3 Ja hei, tajusin juuri yhden uuden paikan mihin voisin kokeilla sinivaleunikkoa - kolme edellistä kokeilua ovat epäonnistuneet, tosin yhdessä paikassa kasvi sinnitteli sentään kaksi kasvukautta ennen kuin heitti veivinsä. Mutta sehän ei tarkoita sitä, etteikö voisi taas kokeilla, kun uuden paikan keksii.
    Tässä postauksessa ei ollut kissaa, mutta sanon silti, että teidän kisut ovat vähintään yhtä hurmaavat kuin kääpiöpelakuut <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saila; juu, on se ;)
      Kurjenpolvia ei tosiaan voi olla liikaa. No ehkä joskus, kun oikein innostuvat leviämään... mutta ne kukat vaan ovat niin kauniita ja kuvauksellisia!
      Sitä tosiaan taitaa tulla vanhaksi, kun pelakuut alkavat tuntua aina vaan ihanimmilta!?
      Katsotaan, miten käy minun sinivaleunikon, mutta tänä kesänähän kaikki onnistuu....
      Kissoja ei nyt tullut postaukseen, kun oli niin märkä keli ja he eivät tulleet pihalle kastumaan. Sisällä en viitsinyt kuvata, vaikka täällä kuuluu kissankuorsausta tuossa ihan vieressä ja sohvallakin taitaa pari olla uneksimassa.

      Poista
  2. Pelkuunat eli pelargoniat, mitä ihanimpia kukkia. Keräsin itsekkin niitä taannoin, pääasiassa vaaleanpunaisia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kardemumma; pelakuut ovat vallan mainio keräilykohde. On sitten talvellakin jotain puuhaa, kun yrittää pitää ne hengissä ;)

      Poista
  3. kauniit pelakuut. Mä en onnistunut talvetuksessa :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Amalia; nuo ovat kyllä söpöjä :)
      Harmi, kun talvetuksesi epäonnistui, ovat penteleet vähän vaativaisia ;)

      Poista
  4. Kyllä on hienot kuvat ja kukat.
    Tuo Sinivaleunikko on aivan outo tuttavuus. Eipä silti luettelossasi ollut kovinkaan montaa tuttua kasvia:)
    Kauniita kylläkin ovat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hanne; kiitos!
      Sinivaleunikon taimia löytää sillon tällöin suomalaisistakin puutarhamyymälöistä.
      Aikanaan, kun asuimme Ruotsissa, ihailin niitä Enköpingin puistoissa. Nyt sitten ostin itsellenikin.(tai siis mies osti työmatkallaan Ruotsista)

      Poista
  5. Ihania kaikki! Upeaa että on oma oliivipuu :) ja sinivaleunikko! Siitä olen myös haaveillut, mutta en ole nyt nähnyt taimia missään myynnissä. Saatta kyllä olla liian vaikea kasvatettava minulle :) mutta äärettömän kaunis se on!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Linda; juu, on suorastaan ylellinen tunne omistaa oma oliivipuu ;)
      Istutan sinivaleunikkoni tikankonttien seuraan, toivottavasti pärjää siellä, täytyy vielä jostain selvittää millaisessa kasvualustassa se parhaiten viihtyisi....

      Poista
  6. Voi miten hieno osuma tuosta sinivaleunikosta!!!

    VastaaPoista
  7. Yhyyyyy, mun oliivini on vainaa. Se oli sellainen minipuu. Aluksi meillä meni oikein hyvin, kunnes kaikki lehdet käpertyivät ja kuivuivat. Nyt on vain runko jäljellä. Mutta jouduin kiduttamaan puuta sisätiloissa, veikkaanpa, että liian pitkään keskuslämmitysolosuhteissa. Sumuttelukuaan ei auttanut. Mutta tuo sinun puusi on aivan upea, oliivejakin vielä, WAU!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Intianminttu; voi surku sinun oliiviasi :(
      Tämä oliivi oli kevään kasvilampun alla kylvösten ja pikkutaimien seurana, nyt se on kasvihuoneessa.
      Ensi talven saa ehkä viettää risuverstaalla pelakuiden seurana, siellä on sopivan viileää ja voin järjestää kasvilamppuja sinne.

      Poista
  8. Ihana tuo sinivale unikon kurkistus tuolta nupusta. pelakuut aina ihania ja tuo oliivipuu upea! pikku hedelmineen.
    Oikein hyvää loppuviikkoa sinne kasvimaailmaasi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. mummeli; nyt täytyy aamuin illoin käydä seuraamassa nupun avautumista :)
      Mukavaa viikonloppua sinulle ja Himmulle myös!

      Poista
  9. Miten kauniita kukkia mutta tuo ylin on kyllä suosikkini-on ole ennen nähnytkään .Mukavaa viikonloppua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. RaijaAnnikki; kiitos! Sinivaleunikko tosiaan ei ole iahn sieltä yleisimmästä päästä pihakasveja :)

      Poista
  10. UPEA sinivaleunikko. Keväällä kylvämistäni siemenistä vain yksi on taimella ja odotan jännityksellä, mitä siitä tulee.
    Missä talvetat pelaguusi? Tuossa Suzannessa on upea väri.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. between; Nuo sinivaleunikot ovat kyllä vähän säseriä kaikenkaikkiaan...
      Pelakuut talvehtivat minun risuverstaallaani.

      Poista
  11. Miten kaunis tuo unikko. Varmasti upea kun availee tuon nuppunsa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saga; ihanan sininen on se. Kuva on luvassa avonaisestakin kukasta ;)

      Poista
  12. Nyt saisi minun puolestani sateet riittää ja aurinko taas näyttää itseään :)

    Aikamoinen pelakuukokoelma!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Katja; totta, nyt on saatu sadetta ihan omiksi tarpeiksi. Ehkä huomenna paistaa!
      Pelakuuhomma karkasi taas hanskasta.....

      Poista
  13. Upeat kukat! Missähän tuollainen pelakuukokoelma talvehtii?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Maarit; pelakuut talvehtivat minun risuverstaallaani, siellä saa lämmön pidettyä riittävän alhaisena, ikkunoitakin siellä on ja kasvilappuja voi ripustella tarvittaessa :)

      Poista
  14. Kyllä olet oikea pelakuu mestari!Ihania ovat ..minulla ei ole talvehtimiselle paikkaa harmi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Taina T; heh, katsotaan ensi keväänä montako pelakuuta on vielä hengissä....

      Poista
  15. Iihhanat unikko pampulat. Pelakuutkin loistaa näemmä sinulla. Kauniit kuvat vain assarit puuttuu. Rapsuja karvakereille ja sinulle tietysti.
    Viikonlopputerveisin Kaisa kompostinkäännöstä

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaisa; unikon pampulat ovat kyllä hauskan karvaisia :)
      Assarit näemmä pitävät välillä vapaapäiviä.....
      Mukavaa juhannuksen alusviikkoa sinne Pajupirttiin!

      Poista
  16. Aika mahtava tuo sinivaleunikko! Odotan kyllä kuvaa aukinaisenakin. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pelaguu; Upea sininen väri on tosiaan tällä kukalla.

      Poista

Kiitos kommentistasi ♥