Hämärtyvät illat, pitenevät varjot

Ällistyttävää.

Illalla kymmeneltä ei ulkona näe enää tehdä mitään!

Syksyä enteilee.

Huomenna on ennusteiden mukaan viimeinen hellepäivä.

Hyvä niin.

Saisi jo sataakin.

Sadettajat jo piti viikonloppuna viritellä paikoilleen.

Vielä on kuitenkin kaunista loppukesää jäljellä ja kesän jälkeen syksyn ihana ruska.

Elokuun kukkaloisto on parhaimmillaan juuri nyt.

Perhoset ovat joukolla saapuneet kukkien mesibaareihin

ja sudenkorentojen surina on taukoamaton.

Sudenkorennot eivät juurikaan malta pysähtyä kuin sekunnin sadasosiksi.

Tämä kaveri yritti maastoutua riippajapaninlehtikuuseen.

Syysleimut tuovat tuoksullaan mieleen mummulan.

 Kasvarin viereisen perennapenkin sain kuin sainkin perattua. 

 Uuvuttavasta helteestä ja pimeistä illoista huolimatta.

Syyslannoitteenkin jo levitin!

 Valkoalpit availevat nuppujaan.

Sommerwind-maanpeittoruusun nostin pystyyn, kun se peitti alleen ahomansikat.

Sommerwindin vieressä kukkii mantsuriankärhö.

Tuhti kukkakärpänen

Villanukkajäkkärä

Ruusumalvat

Päivän jaloängelmäkuva :)

Välillä vähän laajempaa näkymää pihalta,

ettei aina nitä pelkkiä lähikuvia.......

Tämän viikon ( ja viime viikonkin..) projekti.

(Eikä se puutarhavajakaan ole vielä läheskään valmis)

Tähän, kaadettujen koivujen tilalle tulee kahden Accolade-kirsikkapuun kirsikkapuisto.

Kirsikkapuut istutin jo kesäkuussa paikoilleen.

Alue reunustetaan muurikivimuurilla.

Tukilaudoitus on jo valmiina.

Tällä hetkellä työn alla ovat muurin pohjatyöt.

Sorakasa on ainakin riittävä tuossa vieressä.

Tärytin haettiin tänään, ehkä huomenna jo päästäisiin latomaan sitä muuria....

Kirsikkapuiden alle istutan pari purppuraheisiangervoa, joiden pitäsi olle hillittykasvuisempia kuin Diabolo-lajikkeen. Toivottavasti ovatkin!

Lisäksi erilaisia puolivarjon perennoja.

Siinä ne kaikki jo odottelevat ruukuissaan istuttamista.

Yhtä malttamattomina kuin minäkin.

Joka päivä on täytynyt niitä kastella kun ovat pienissä ruukuissaan.

Neljän ruusun ruusutarhassani on alkanut toinen kukintakierros!

Aicha

Ritausma

Aspirin

Sointu

Magical Fire-hortensia, kukkien pitäsi muuttua syksyä kohden tummanpunaisiksi!

Jaahas, nyt on keskiyö!
Hyvää yötä ja oikein suloista huomista hellepäivää!

♥

Trichius fasciatuksen aamutoimet

Täydellinen elokuinen päivä.
Aurinko paistaa kirkkaalta taivaalta.
Lämmintä parikymmentä astetta, juuri sopivasti.

Piti alunperin tällä viikolla lähteä mukaan miehen työmatkalle Ruotsin puolelle,
mutta miehelle ilmaantuikin enemmän työjuttuja kuin alunperin oli suunnitelmissa.
Minulle ei olisi jäänyt melkein ollenkaan aikaa puutarhamyymälöissä käymiseen.
Ne ovat ainoa syy, miksi ylipäänsä kannattaa Ruotsiin mennä.
Päätin jäädä kotiin, kun tästä viikosta ennustettiin jopa kesäisintä tähän mennessä.

Käydään niissä taimimyymälöissä sitten vähän myöhemmin, pohjoisen reissun paluumatkalla.

Puuhailu kotipihalla voittaa aina sen autossa istumisen ja hotellissa odottelun.

Aamulla, kun on vielä viileää, on on mukava perata kukkapenkkejä.
Kuumimpaan aikaan päivällä voi pitää siestaa sisällä ja kutoa sukkaa.....

Tämän aamun urakka oli kasvihuoneen viereisen perennapenkin siistiminen.
Vähän jäi perkaamista vielä illaksikin, vaikka ahkera yritin olla.
Työnjohto ja valvonta oli ainakin asianmukaisesti hoidossa.


Onni, pitkästä aikaa kuivana ja turkki pörheänä, kannusti kovasti.
Kunhan homma olisi valmis, mentäisiin sisälle syömään Luostari-juustoa ja luomumaitoa.
Onni ei oikein jaksaisi odottaa palvelua.

Ruusa otti muuten vaan tiukan linjan.


Kimalaiskuoriainen (Trichius fasciatus) oli taitanut torkkua yönsä punahatun nupulla.

Auringonsäteiden osuessa kukkaan hän alkoi temppuilla kukan terälehdillä.

Kuinka pitkälle terälehteä pitkin voi kömpiä, ennen kuin tipahtaa alas?

Ei tipahtanut.

Tulivat ne perhosetkin!

Aika pahan värinen on kallionauhus, vähän riipii tuo väri.

Mutta perhoset tykkäävät.

Punahatun baarikin kelpaa.

Kasvihuoneen perennapenkin oli vesiheinä vallannut aika tehokkaasti, 

onneksi ei muita rikkiksiä juuri löytynyt.

Vesiheinä on helppo perata.

Jalokurjenpolvi Rozanne kukkii tosi pitkään

Valkoalpit (Lysimachia clethroides) 

ovat hyvin viihtyneet ja levistyneet, jotenkin tässäkin penkissä alkaa tuntua ahtaalta.

Tai ehkä kaikki vaan on kasvanut tänä kesänä poikkeuksellisen rehevästi?

Valkokletra (Cletra alnifolia)

alkaa kukkia, ensimmäistä kertaa.
Tämän pitäisi olla oikein erityisen ihana.



Sommerwind ja mantsuriankärhö
Samassa penkissä kasvavat sinivaleunikot, kolmilehdet, koiranhampaat, kevätatsalea,
pari helmipensasta, ketoneilikkaa, villanukkajäkkärää, kieloja ja joitain sipulikukkia,
 jotka jo olen unohtanutkin......aika paljon kukkaisväkeä.
Kunhan saan illalla loputkin penkistä siistittyä, otan yhteiskuvan penkin asukkaista :)

Aurinkoisen kesäsään haittapuoli, kasteluhommia riittää.
Toistaiseksi olen kastellut vain kasvihuoneessa ja lavakauluskasvimaalla.

Kasvihuoneessa alkaa sato kypsyä

viidakkokurkku

sitruunakurkku

Lavakauluskasvimaalla tuoksuu

tuoksuherneet.....

......laventelit

kosmoskukkaa, zinnioita, krasseja.....

lehtikaalia

kesäkurpitsa tapiiri

Baby Bear- minikurpitsat, näistä pitäisi tulla oranssin värisiä.

Hmmm... toinen on vihreä ja toinen keltainen....

Persikka jatkaa kasvuaan ja kypsymistään.
Onneksi se on niin lehtien suojassa, että räkätit eivät ehkä huomaa sitä.
Puolet kirsikoista ne jo pistelivät poskeensa ja pensasmustikoille piti viritellä harso suojaksi.
Menisivät metsään syömään mustikoita!

Nyt on ilma sen verran viilennyt, että menen perkaamaan sen penkin loppuun.

Aurinkoista loppuviikkoa!

♥