maanantai 20. tammikuuta 2014

Elämysmatka

Aina ei tarvitse lähteä kauas.
Kävimme Eurassa äidin nimppareilla.
Samalla käytiin kameraa ulkoiluttamassa Kauttuan koskilla.
Pukeuduttiin kaikkein lämpimimpiin Lapinreissuvaatteisiin,
ei tullut kylmä ollenkaan tällä elämysmatkalla,
olemus sitävastoin oli varsin kankea ja pönäkkä.....

Muutama koskikarakin sukelteli koskessa ja teki iloisia lentopyrähdyksiä välillä.
Eivät malttaneet jäädä poseeraamaan kameralle.


Kuohuva koski, kunnon pakkanen.
Muuta ei tarvita satumaiseman syntyyn.
Tammikuun aurinko teki maisemasta täydellisen

Talvi on niin kaunis.
Vaikka kevät on mielessä joka päivä ja siemenpussit pitää inventoida lähes päivittäin,
ovat meidän neljä vuodenaikaamme valtava rikkaus!


Kuvakulmien valinta oli tällä kertaa yksinkertaista.
Toistaiseksi on kielletty kyykistyminen ja polvilleen meneminen.
(ei silti, ei tulisi edes mieleen tehdä kumpaakaan, vaikka ei olisi kielletykään)
Tavallisia pönötysasennossa näpsittyjä kuvia siis.



Kruunu Vuokolle, Betweenille ja Pirkolle
kiitos haasteista ja tunnustuksista.
Ne ovat työn alla, postaus on vielä luonnoksena,
eiköhän sekin tästä valmistu kohtapuoliin.....

Aurinkoisia ja kirpakan kauniita tammikuun loppupäiviä sinulle!




Marja

perjantai 17. tammikuuta 2014

vuodenaikoja ja tunnustuksia

kaari3
muisti minua tällä  mukavalla tunnustuksella

Kiitos ♥


Tunnustuksen mukana on seuraava ohje:
- Jos otat tunnustuksen vastaan, tee siitä blogiteksti ja laita kuva myös blogisi sivupalkkiin.
- Valitse yllä mainittuun blogitekstiin yksi mielestäsi hyvä itse ottamasi kuva joka vuodenajalta ja kerro, miksi pidät niistä.
- Lähetä tunnustus kahdelle aktiiviselle luontoblogin pitäjälle ja mainitse heidät blogissasi.
- Laita kommentilla tähän tekstiin, keille tunnustuksen lähetit.”

Haluan antaa tämän tunnustuksen
Intianmintulle, olet varmaan jo saanutkin tämän, mutta olet ansannut useammankin :)
Nämä kuvat ovat tärkeitä ja kauniita minulle.
Kuvissa olevat hetket ja tunnelmat ovat olleet niin huikeita ja onnellisia,
että olisi toivonut niiden jatkuvan ikuisesti.
Kuvia katsomalla voin palata näihin hetkiin aina uudestaan.....
-talvi-
Tammikuinen hetki Kuertunturin huipulla auringon noustessa.
Aivan huikaiseva onnentunne, jotain näin kaunista voi kokea vain Lapissa.

-kevät-
Kevään airut
Olimme Teekkarin kanssa Kauttuan koskilla kuvaamassa
huhtikuun puolivälissä v. 2010.
Kuivuneiden lehtien välistä kömpi talvihorroksestaan herännyt sammakko.
Koski kuohui vallattomana vieressä ja kevät tuoksui jo.

-kesä-
Parasta kesässä ovat aamut
Aurinko nousee varhain vain lyhyen hämärän hetken jälkeen.
Ensin kuuluu yksi varovainen linnun viserrys,
hetken kuluttua huumaava viserrys ja sirkutus täyttää maiseman
Auringon lämpö haihduttaa kastepisarat heinikosta.
Kuvassa mansikkapellon laidan heinikko kesäkuisena aamuna

-syksy-
kuukkeli
sielunlintu, Lapin vaeltajan ystävä
Hiljaisuus tunturissa, ympärillä hehkuu riekonmarjojen ja tunturikoivujen ruska.
Kuusikon suojasta lennähtää kuukkeli läheisen koivun oksalle.
Joko jaettaisiin eväät.


Vielä toinenkin tunnustus!

Tällä kauniilla kosmoskukan kukalla
blogiani muisti
Satu 

Kiitos paljon Satu,
tunnustuksen myötä löysin minäkin blogiisi!

Tämän tunnustuksen haluaisin lähettää eteenpäin Heinille,
taitavalle käsityöläiselle ja nuorelle yrittäjälle, 



Marja

keskiviikko 15. tammikuuta 2014

Ilopillerit






keväisen hempeät, herkullisen väriset tulppaanit 

aurinko paistoi jo monta tuntia
melkein saattoi tuntea sen lämmön

tänään oli hyvä päivä

 ♥



Marja

MAKROHAASTE 130


Makroviikoilla 
on tarkoitus kuvata joka viikko jokin kohde läheltä!

VIIKON AIHE:

KOREA/KAUNIS



  
Tästä pikkupullosta en oikein osaa sanoa onko se minun makuuni kaunis.
Korea kuitenkin.

Pullon käyttötarkoituskaan ei ole minulle selvinnyt,
ehkä siinä pitäisi säilyttää hajusuolaa pyörtyilevien fröökynöiden varalta. 
Ostin pullon muutama vuosi sitten Levin Icium-jäämaailmasta.
Rakennuksia veistämässä oli ollut 60 kiinalaista jäätaiteilijaa.
Rakennuksissa oli myös myymälöitä,
joissa kiinalaiset käsityöläiset myivät tuotteitaan.
Tämän pikkuisen pullon ostin sieltä.
Kuvio on käsinmaalattu pullon sisäpuolelle.
Uskoisiko?
Ainankin Icium-sanassa on kirjoitusvirhe ;) 


Makronappi
"klikkaa nappia"



Marja

maanantai 13. tammikuuta 2014

Sydäntalven aikaan ollaan pirtissä ja leivotaan porkkanasämpylöitä


Nyt se talvi tuli meillekin!
Maa on valkoinen ja pakkanen paukkuu nurkissa,
mittarissa tällä hetkellä lukema -18!

Kissat saivat seuraa sohvan selkänojalle.
Marianne N:n blogissa kurkki tällainen pöllö vähän aikaa sitten.
Hän oli niin symppis, että pakko oli saada itselle!
Onneksi löysin verkkokaupan, josta sain tilattua!
Hänen oikea virkansa on ovistoppari, 
mutta meillä hän istuu tarkkailemassa maailmanmenoa sohvan selkänojalla.

Ruusa vaikutti alkuun vähän epäluuloiselta

Ruusan kanssa ollaan yhtä aamu-unisia;
herätään vasta kun päivä valkenee, eikä aina vielä silloinkaan....
Onni on reipas, hän istui kuistilla sen aikaa 
kun kävin postilaatikolla ja tarkistamassa risuverstaalla pelakuuni.
Huom! 
Aurinko paistoi!
Meillä on lunta ihan aurattavaksi asti!

Lumikärhön lumikukat


Viime viikolla käytiin Turussa.
 Plantagenissa minua veti vastuttamattomasti puoleensa
tämä
Eco Herb yrttikasvatuslaatikko!
Silloin ulkona satoi vettä, oli niin synkkää ja pimeää.
Tuo valaistu laatikko näytti ihan taikalaatikolta!
Pakko saada.
Siemenpussitkin unohtuivat.
Tuolla se nyt on keittössä,
valaisee keittön ihanalla kesäpäivän valolla!
Minttua, basilikaa, rosmariinia,
oliiviöljyä, suolankukkia.
Viikonloppuna tehtiin Artistin kanssa parasta pizzaa ikinä!
 Yrttien seuraksi ostin valkoisen muurikellon.
 Yrttilaatikon vieressä valoon kurkottelee esikko



Amaryllikset tekevät aina vaan uusia kukkavanoja.
Kuvissa kirjavan amarylliksen kolmas kukkavana,
vanassa on 6 kelloa, osa on jo lakastuntut, kun viimeinen nuppu vasta avautuu.


Vaaleanpunaisen toinen vana, 5 kelloa.
Väriäkin on jo enemmän kuin ekalla yrityksellä.
2 uutta vanaa on vielä kasvamassa.
Vaikka kukkavanat eivät kovin pitkiksi ole venähtäneetkään,
leikkaan aina vanan maljakoon kun ensimmäisen kello alkaa avautua.
Onkohan tämä leikkaaminen syynä siihen, 
että niitä uusia vanoja kasvaa aina vaan......

Pakkassäällä tarvitaan leivontaterapiaa


Porkkanasämpylöitä tällä kertaa

Resepti tässä.

PORKKANASÄMPYLÄT

n. 0,5 kg  porkkanoita
vettä keittämiseen

5 dl vettä
1 dl siirappia tai hunajaa
2 pss kuivahiivaa
1 rkl suolaa
1 rkl pomeranssinkuorta
0,5 dl auringonkukansiemeinä
4 dl neljän viljan hiutaleita
2 dl juoksevaa margariinia tai rypsiöljyä
n. 1,3 kg rouheisia sämpyläjauhoja

Kuori ja paloittele porkkanat.
Keitä vedessä pehmeiksi.
Pyöräytä sauvasekoittimella tasaiseksi soseeksi.
Jäähdytä sose haaleaksi.

Lämmitä vesi n. 40 asteiseksi.
Lisää siirappi tai hunaja, porkkanasose ja suola.
Lisää hiutaleet, auringonkukansiemenet,
 sekä jauhoja, joihin on sekoitettu hiiva ja pomeranssi.
Lisää rasva.
Lisää  jauhoja, kunnes taikina irtoaa käsistä ja kulhon reunoista.
Vaivaa taikina kimmoisaksi.
Anna kohota liinan alla lämpimässä paikassa kaksinkertaiseksi.

Pyörittele taikinasta sämpylöitä,
annoksesta tulee n. 30 muhkeaa sämpylää.
Anna kohota liinan alla.
Voitele kohonneet sämpylät lämpimällä vedellä
ja ripottele pinnalle unikon- tai seesaminsiemeniä tai kaurahiutaleita.

Paista 225 asteen lämmössä n. 10 minuuttia.!

Keittiössä tuoksuvat sämpylät.....
..leivinuunissa palaa tuli.....
......Nipsu lämmttelee lähistollä



Värikästä viikkoa! 

Marja