3. postaus tänä iltana jo!
Niin mukava on kirjoitella oman pöydän ääressä
ja toimivan nettiyhteyden päässä :D
Tulimme kotiin Lapista pari päivää etuajassa.
IKINÄ ennen ei ole satanut KOKO viikkoa!
Sade ja pudonneet lehdet tekivät pitkospuut tosi liukkaiksi.
Polut olivat kurjassa kunnossa.
Kovan kulutuksen takia ne ovat kuraisia.
Polkujen kohdalla puiden juurien ympäriltä maa on kulunut pois,
joten liukkaita juuria pitää koko ajan varoa.
Kulkiessa jalkojen kaikki mahdolliset lihakset
ja nivelet kipeytyvät.
Sateen ennustettiin edelleen jatkuvan, joten
päätimme jättää Norjan osuuden tällä kertaa väliin.
Ensi syksynä sitten uudelleen......
Sain näin pari lisäpäivää
valmistautua ensi lauantain syyssadon myyjäisiin.
Olen luvannut myös tehdä viikonlopuksi kakut
yhden ystävän 50-vuotispäiville.
Myyjäisistä puheenollen,
muutama postaus taaksepäin Iiris kyseli,
tarvitaanko tuollaisissa pikkutapahtumissa jotain elintarvikelupia.
Olen aina aikaisemmin tehnyt terveystarkastajalle ilmoituksen
tilapäisestä elintarvikkeiden myynnistä.
Eilen soitin kaupungin terveystarkastajalle ja kyselin asiasta,
sillä 1.9. on tullut voimaan uusi laki,
jonka mukaan tätä ilmoitusta ei enää tarvitse tehdä.
Hänen mukaansa tätä lakia vielä hienosäädetään Evirassa.
Tilapäisesti siis saa elintarvikkeita myydä myyjäistapahtumissa
ilman ilmoitusvelvollisuutta.
Pakkausmerkinnät pitää kuitenkin olla kunnossa
ja ulkona pitää myynti tapahtua katoksen alla.
Koska ilmoitusvelvollisuutta ei enää ole
eikä terveystarkastaja näinollen voi neuvoa etukäteen,
tullaan tapahtumiin tekemään resurssien mukaan tarkastuskäyntejä.
Sanoi terveystarkastaja.
♥ ♥ ♥
Vielä muutama,
oikeastaan monta,
kuvaa Lapista :)
Ruska ei tänä vuonna ollut erityisen hehkuva.
Ollenkaan.
Pohjoisessakaan ei vielä ollut pakkasöitä.
Juolukan lehdet olivat värikkäitä,
ja mustikatkin paikoitellen
sieniä oli PALJON
koivut olivat jo keltaisia,
Huomaatko muuten, tässä kuvassa paistaa aurinko.
Perjantaina paistoi. Ainakin 10 minuuttia!
Tunturikoivut olivat jo varistaneet lehtensä
♥ ♥ ♥
Lopuksi kuvasarja
päivän ja koko matkan pelastajasta,
lempparilinnustani,
valloittavan herttaisesta
kuukkelista
Helppoa ei kuukkelin kuvaaminen ole,
vaikka ne ovatkin rohkeita ja uteliaita.
Ne eivät pelkää ihmistä ollenkaan,
vaan tulevat kerjäämään retkieväitä.
Joka syksy yritän saada HIENON
lentokuvan kuukkelista.
Talvella ei kannata edes yrittää,
silloin sekä kuvaaja
että kamera hyytyvät aika äkkiä ;)
Tässäpä murto-osa
yrityksistäni..........
... vilppaita ovat he .....
.....mutta niin suloisia
♥






























































