Valokuvatorstai 141. haaste : TASAN

Vuodenajan innoittamana haaste Valokuvatorstaissa on tällä kertaa tasan. Kuten aina, tulkita saa vapaasti.

Vuodenajan innoittamana kudoin villasukat. Onnistuin saamaan niistä tasan samanlaiset keskenään (:

Ruskakollaasin viikko

Inkiväärin värikollaasihaasteen aiheena on tällä viikolla ruska.
Ruska ei sinänsä ole mikään tietty väri, siitä huolimatta mielikuva ruskasta taitaa kaikilla olla aika samansuuntainen.
Tässä minun ruskakuvani, luonnon viimeistä loistavaa värihehkua ennen talven tuloa.

Tämän napin takaa löytyy lisää ruskaa

Kotona !

Ruskaretki, osa 3

Kotona ollaan taas, Inarissa yövyttiin vielä pari yötä ja tiistaina ajeltiin kotiin.

Täällä odotti peräkärryllinen valkosipuleita, jotka lähtiessämme "jätin taakseni".
Vanha totuus piti paikkansa, edestäni ne löysin.
Niitäpä olen tänään puhdistellut.
Kävin myös taimistolla ostamassa laatikollisen Garden Girl-Callunoita, sillä
taas oli kotimieheltä unohtunut kukkien kastelu ja kirjomaahumalat saivat mennä kompostiin (;

Tässä kuitenkin vielä viimeiset kuvat matkaltamme.

Lakselvissa kävimme Trollholmsundissa katsomassa "peikkoja".
Vanhan saamelaisen tarun mukaan dolomiittikalliomuodostelmat ovat peikkoja, jotka vaelsivat Finnmarkin tunturiylängön poikki Porsangerin vuonolle ja aikoivat ylittää sen, mutta ennen kuin ne ehtivät piiloon, aurinko nousi ja ne muuttuivat kiveksi.

Peikko lähikuvassa....

......eroosio syö peikkojakin !

Peikot olivat noin puolen tunnin kävelymatkan päässä parkkipaikalta, jonne oli suhteellisen selvä opastus, mutta parkkipaikalla ei sitten ollutkaan enää mitään viittaa, että minnepäin pitäisi lähteä patikoimaan... paitsi sadan metrin päästä löytyi polun alku:
Liikennemerkkejä kannatti uskoa......

...mutkan takaa ilmestyivät nämäkin tytöt (:

Lakselvista ajoimme Suomen puolelle Inariin

Kaamasen tien varrella olivat hallamittarin toukat pistelleet koivujen lehdet poskeensa.
Maaruskaa kuitenkin oli näkyvissä.
Riekonmarja ei petä koskaan, se on joka syksy yhtä iloisen punainen.

Vaivaiskoivutkin olivat ruskavareissä siellä, missä niiden lehdet olivat jääneet toukilta syömättä
Kaarnikka, jota etelämpänä sanotaan variksenmarjaksi.

Sellainen oli tämänkertainen ruskareissumme.
Nyt palataan arkeen ja kaikkien ihanien käsitöiden pariin.
Innolla odottelen lehtien varisemista pihakoivuista.
Heti kun lehdet ovat pudonneet, kaadetaan pihalta neljä koivua.
Tilalle istutan luumu- ja kirsikkapuita.
Ja niistä koivuista tulee monta risulintua (:

Mukavan tunnelmallista syysviikonloppua !

Luumunvärisen kollaasin viikko

Kivaa :)

Inkiväärin emännöimä värikollaasihaaste jatkuu taas.

Minähän innostuin vähän liikaa ja tein kaksi kollaasia.

Tässä ensimmäisessä on meidän Victoria-luumuja.
Väri ei ole sellainen, mikä yleisesti määritellään luumunväriseksi,
mutta ne ovat kuitenkin hyviä ja kauniita !


Tässä toisessa on kaupan luumuja ja muutama ruskakuva Lapista.
Vastaavat jo enemmän mielikuvaa luumunvärisestä

Tämän napin takaa löytyy lisää luumua

YyKaaKo-4 haasteviikko 41

YyKaaKo-4 haasteen luku on tällä viikolla 19.
19 löytyi Pohjois-Norjasta saamenmaasta kauniin ruskan keskeltä.
Katsotaan, saanko kuvan perille, täällä Inarissa on yhteydet vähän hitaammat, mihin etelän ihminen on tottunut (;

Havöysund

Ruskaretki, osa 2.


Aamulla lähdimme Kautokeinosta ajelemaan kohti pohjoista Havöysundiin.
Lämpötila oli nollan tienoilla ja maisema peittyi usvaan.

Matkan varrella toisin paikoin oli ihan kaunista ruskaa, mutta oli myös seutuja, joissa hallamittarin toukat olivat jo kesällä syöneet koivuista lehdet :(

Tie kulki uskomattomissa maisemissa, välillä jyrkkien vuorenseinämien välissä....

....välillä taas täysin tasaisessa maisemassa, kun oli noustu tunturin rinnettä lähes huipulle

Tunturiylängöllä oli myös kirkko, seurakuntalaisia ei tosin ihan lähietäisyydellä asu

Tunturit (vai ovatkohan ne peräti vuoria) muodostuvat tällä seudulla liuskekivestä, joka koko ajan rapautuu ja hajoaa .Maiseman avaruus ja korkeuserot ovat mykistäviä, kameralla ei millään pysty tallentamaan sitä maisemaa.

Havöysund on kalastajakylä Jäämeren rannalla, kylässä on myös maailman pohjoisin tuulivoimapuisto.
Talot ovat monessa kerroksessa vuoren rinteellä.
Kunnon tie kylään on ollut vasta parikymmentä vuotta.
Kylä lintuperspektiivistä katsottuna...
... ja Barentsinmerta tuulivoimapuistosta kuvattuna


Tuulivoimapuistossa on lähes kaksikymmentä tuulimyllyä.
Puiston läpi johti tie Arctic Wiev- näköalapaikalle, mutta tällä kertaa ihan perille asti ei päässyt, sillä siellä oli meneillään jokin tuulimyllyjen korjausoperaatio.
Tämän takia tie oli suljettu muulta liikenteeltä, kun siellä kuljetettiin rekan kanssa tuulimyllyn siipeä !
Illaksi ajelimme Lakselviin yöpymään....
... ja tuon tuostakin eteen tupsahti myös muita tienkäyttäjiä (:

Tässä tämänkertainen hotellimme.
Huomenna palaammekin jo Suomen puolelle Inariin.
En muista varmasti, onko Inarin majapaikassamme nettiyhteyttä, mutta viimeistään kotona palaan asiaan ja Inkiväärin värikollaasihaastekin on alkamassa..........
Hyvää yötä (:

Guovdageaidnu

Ruskaretki, osa 1.

Guovdageaidnuun, eli Kautokeinoon, saavuttiin tänään.

Tämä on hotellimme, ihan uusi rakennus, ilmainen nettiyhteys ja kaikki (:
Tienviittoja keskustassa, saamenkielellä ensin ja norjaksi alapuolella.
Kautokeino on Norjan saamelaiskeskus, suurin osa 3000 asukkaasta on saamelaisia.

Kautokeinossa on myös aivan uskomaton hopeapaja, Juhls´silvergallery.
Hopeapajalla on tänä vuona 50-vuotisjuhlavuosi. Joka vuosikymmenellä rakennusta on laajennettu. Pajan perustanut pariskunta on edelleen toiminnassa mukana, rouva on juuri täyttänyt 70 vuotta, mutta suunnittelee edelleen uusia koruja.
Korujen lisäksi rakennus pitää sisällään uskomattoman hienon näyttelyn eri maiden käsityöläisten taideteoksista.

Heti asutuksen ulkopuolella maisema on varsin avaraa.........

Lähemmin tarkasteltuna löytyy merkkejä ruskasta, vaikka se tänä vuonna ei kovin hehkuva olekaan.

Alkuviikon olimme Äkäslompolossa.

Tiistaina satoi koko päivän.

Keskiviikkona ilma kirkastui, vesipisaroiden alla hehkuivat ruskan värit.

Torstaina kävimme patikoimassa Kesänkijärven ympäristössä......

... ja Latvamajalla grillattiin laavulla makkaraa.

Mökkimme pihalla tyytyväisen oloiset porot lekottelivat auringossa.
Tänään aamulla Äkäslompolosta lähtiessämme lämpötila oli -1 astetta ja varvikko oli huurteessa.
Talvi tekee tuloaan.

Huomenna ajelemme Havoysundiin Jäämeren rannalle.

Mukavaa viikonloppua !