Ihanat kevääntuojat!
Ruotsalaiset viettävät tänään tulppaanin päivää -Tulpanens dag-
Tulppaani on ansainnut oman päivänsä meillä Suomessakin, vaikka epävirallisesti!
Ruotsissa viljellään vuosittain n. 160 miljoonaa tulppaania, Suomessa n. 75 miljoonaa.
Suomessa viljellään n. 80% täällä myytävistä tulppaaneista.
Vähän ollaan jäljessä naapurimaasta, mutta on Ruotsissa enemmän asukkaitakin.
Nykyisten tulppaanien kantamuodot ovat kotoisin Turkista Himalajalle ulottuvalta vyöhykkeeltä.
Nykyään viljeltäviä tulppaanilajikkeita on maailmassa n. 6000 erilaista.

Tulppaani on kenties maailman tunnetuin kasvi.
Eurooppaan, Alankomaihin tulppaanit tulivat 1500-luvulla Turkin sulttaanin toimesta.
1630-luvulla Alankomaissa syntyi ns. hintakupla jossa vastikään markkinoille tulleiden tulppaaninsipuleiden hinnat kohosivat ennätyslukemiin ja lopulta romahtivat.
Korkeimmillaan tulppaanien hinnat olivat vuonna 1637.
Yhden sipulin hinta saattoi olla korkeampi kuin kokonaisen kivitalon!

Viikon vanhanakin tulppaanit vielä hurmaavat maljakossa.
Keväistä tulppaanien kukintaa omassa puutarhassa odotellessa
hypistelen näitä hurmaavia siemenpusseja, jotka olivat maanantaina postilaatikossa!
Impectalta, Ruotsista, tilasin, toimitus ei kestänyt viikkoakaan.
Nyt täytyy laittaa laput silmille siemenhyllyköiden kohdalla puutarhamyymälöissä käydessä.
Nordiska Trädgårdar-messuilta löytyy aina jotain kuitenkin ja messuilla Cecilia Wingårdilta on ihan pakko ostaa muutama pussi tuoksuherneen siemeniä.
Tilasin pääasiassa hyväksi havaittuja ja niitä, joita pitää aina olla puutarhassa; kosmoskukkia, leijonankitoja, tzinniaa, astereita, viidakkokurkkua.
Kukkakimppuja ajatellen tilasin myös sudenporkkanaa ja jänönkorvaa, ne ovat mukavia täytekasveja kimppuihin.
Fenkolin otin tämän vuoden kokeiluun.
Tänä vuonna en kylvä jättiverbenaa, laiton syksyllä viimekesäiset juurakot maakellariin talvehtimaan
Jännittävää, lähtevätkö keväällä kasvuun...
Tämän uuden vuoden ja vuosikymmenen alku on ollut hyvin epätalvinen.
Lumesta ei tietoakaan ja lämpötilat ovat pääasiassa olleet plussan puolella.
Paljon aurinkoisia päiviä, mutta myös niitä lokakuisen oloisia sadepäiviä, muutama pakkaspäiväkin on väliin mahtunut.
Päivän valoisa aika on kuitenkin jo pidentynyt lupaavasti ja aamuinen aurinko saa kasvihuoneen kylpemään keväisessä valossa.

Merveille-ruusun viimevuotiset lehdet tammikuun auringossa
Helleborus x hybridus Luua Plum jouluruusu päätti kukkia tammikuussa.
Nämä Luua Plumit olen ostanut Vakka-Taimesta, Vesan suositeltua niitä kestävinä ja reheväkasvuisina. Aika ihania ovat.

Valkoiset jouluruusut saattavat odotella myöhäisempää ajankohtaa kukkimiselleen.
Etualalla hakone-heinä, toivottavasti sekin taas keväällä vihertyy.
Helmililjat ovat jo innokkaina pinnnistelemässä kohti kevättä.....
Keväisen oloiset auringonsäteet heijastuvat ikkunoista.
Atsaleoissa on jo muhkeat silmut.

Leppoisaa ja värikästä keskiviikkoiltaa!
♥

Tulppaani on ansainnut oman päivänsä meillä Suomessakin, vaikka epävirallisesti!
Ruotsissa viljellään vuosittain n. 160 miljoonaa tulppaania, Suomessa n. 75 miljoonaa.
Suomessa viljellään n. 80% täällä myytävistä tulppaaneista.
Vähän ollaan jäljessä naapurimaasta, mutta on Ruotsissa enemmän asukkaitakin.
Nykyisten tulppaanien kantamuodot ovat kotoisin Turkista Himalajalle ulottuvalta vyöhykkeeltä.
Nykyään viljeltäviä tulppaanilajikkeita on maailmassa n. 6000 erilaista.
Tulppaani on kenties maailman tunnetuin kasvi.
Eurooppaan, Alankomaihin tulppaanit tulivat 1500-luvulla Turkin sulttaanin toimesta.
1630-luvulla Alankomaissa syntyi ns. hintakupla jossa vastikään markkinoille tulleiden tulppaaninsipuleiden hinnat kohosivat ennätyslukemiin ja lopulta romahtivat.
Korkeimmillaan tulppaanien hinnat olivat vuonna 1637.
Yhden sipulin hinta saattoi olla korkeampi kuin kokonaisen kivitalon!
Viikon vanhanakin tulppaanit vielä hurmaavat maljakossa.
Keväistä tulppaanien kukintaa omassa puutarhassa odotellessa
hypistelen näitä hurmaavia siemenpusseja, jotka olivat maanantaina postilaatikossa!
Nyt täytyy laittaa laput silmille siemenhyllyköiden kohdalla puutarhamyymälöissä käydessä.
Nordiska Trädgårdar-messuilta löytyy aina jotain kuitenkin ja messuilla Cecilia Wingårdilta on ihan pakko ostaa muutama pussi tuoksuherneen siemeniä.
Tilasin pääasiassa hyväksi havaittuja ja niitä, joita pitää aina olla puutarhassa; kosmoskukkia, leijonankitoja, tzinniaa, astereita, viidakkokurkkua.
Kukkakimppuja ajatellen tilasin myös sudenporkkanaa ja jänönkorvaa, ne ovat mukavia täytekasveja kimppuihin.
Fenkolin otin tämän vuoden kokeiluun.
Tänä vuonna en kylvä jättiverbenaa, laiton syksyllä viimekesäiset juurakot maakellariin talvehtimaan
Jännittävää, lähtevätkö keväällä kasvuun...
Lumesta ei tietoakaan ja lämpötilat ovat pääasiassa olleet plussan puolella.
Paljon aurinkoisia päiviä, mutta myös niitä lokakuisen oloisia sadepäiviä, muutama pakkaspäiväkin on väliin mahtunut.
Päivän valoisa aika on kuitenkin jo pidentynyt lupaavasti ja aamuinen aurinko saa kasvihuoneen kylpemään keväisessä valossa.
Merveille-ruusun viimevuotiset lehdet tammikuun auringossa
Helleborus x hybridus Luua Plum jouluruusu päätti kukkia tammikuussa.
Nämä Luua Plumit olen ostanut Vakka-Taimesta, Vesan suositeltua niitä kestävinä ja reheväkasvuisina. Aika ihania ovat.
Valkoiset jouluruusut saattavat odotella myöhäisempää ajankohtaa kukkimiselleen.
Etualalla hakone-heinä, toivottavasti sekin taas keväällä vihertyy.
Helmililjat ovat jo innokkaina pinnnistelemässä kohti kevättä.....
Keväisen oloiset auringonsäteet heijastuvat ikkunoista.
Atsaleoissa on jo muhkeat silmut.
Leppoisaa ja värikästä keskiviikkoiltaa!
♥










