perjantai 11. tammikuuta 2019

Kevätpostaus


Vuoden ensimmäinen kevätpostaus, joka sisältää kuvia myös talvisesta puutarhasta.
Talvipuutarhassa pitää liikkkua kieli keskellä suuta, etteivät tassut lipsu.
Lumen alla on petolllista liukasta jäätä!

Meilläkin on piha peittynyt lumeen, lunta on varmaan lähes 20 cm!
Tämänpäiväinen suojasää on vähän laskenut hangen pintaa ja melkein myrskyisä tuuli on pudotellut lumet puiden oksistoista.
Muutama päivä saatiin ihastella winter wonderland-maisemia.

Lavakauluskasvimaa on talviunessa pöyheän lumipeitteen alla.
Portin lumikärhö on talvellakin nimensä veroinen.

Juuri nyt on oikea hetki tehdä kevätsuunnitelmia.

Lavakauluskasvimaan suunnittelulla on hyvä aloittaa.
Lavakauluskasvimaan kahdella reunalla kasvaa taikinamarjapensasaita, yhdellä reunalla on mansikkapenkki ja yhden reunan laatikoissa kasvavat pensasvadelmat.
Yhteen laatikkoon istutin syksyllä talvivalkosipulit, kaikkiin muihin laatikoihin
saa tehdä suunnitelmat!
Yhdessä laatikossa on siis jo valkosipulia, yhteen voisi laittaa erilaisia yrttejä ja
yksi pitää ehkä uhrata perunoille. Löysin kaupasta pinkkejä perunoita, ne vaikuttivat niin hupaisilta, että päätinkin yrittää kasvattaa niitä ensi kesänä.
Viime kesänä kasvatin perunaa kahdessa lavakauluksessa varsinaisen lavakauluskasvimaan ulkopuolella, mutta niihin laatikoihin istutin syksyllä erilaisia vadelmia, joita tulin ostaneeksi Lepaalta. 
Kevään mittaan nähdään, että pitääkö perustaa vielä uusi perunamaa jonnekin kohtaa, ainakin, jos satutaan Kivipellon Sailan kanssa samaan aikaan jonnekin puutarhamyymälään, missä myydään siemenperunoita.....
Kaikkiin muihin laatikoihin laitan erilaisia yksivuotisia kukkia cottage garden-tyyliin.
Paljon kaikkea sekaisin.
Lavakauluskasvimaa onkin ainoa paikka, mihin kasvatan yksivuotisia kukkia.
Muuten puutarhassa kasvaa perennoja, yhä enenevässä määrin.
Kukkalaatikoihin ja -ruukkuihin hankin kesäkukat valmiina taimina työpaikaltani.

Nyt viikonloppuna kylvän jättiverbenan siemenet.
Toivottavasti kaupasta löytyy jo kylvömultaa, kun omista varastoistani sitä ei tänään löytynytkään.
Lisäksi kylvän latva-artisokan. Taas kerran, vaikka en sen kanssa vielä ole onnistunutkaan.
Aina ne itävät hyvin ja lähtevät kasvuun, mutta kuukahtavat aina ennen kuin ehdin istuttaa ne ulos.
Mutta periksi en anna! Vielä niiden kanssa joku vuosi onnistun!
Jättiverbena on äärimmäisen hidas vitkastelija, joka pitää kylvää jo tammikuussa, lisäksi  se vaatii parin viikon kylmäkäsittelynkin.
Se kyllä itää ihan hyvin ja aikataulussa, mutta sen jälkeen se kasvaa toooosi hitaasti!
Silti ne aina ehtivät elokuun loppuun mennessä kukkaan.
Niiden pitäisi olla perhosten suosikkejakin, mutta meidän perhoset eivät ole sitä tietoa ilmeisesti saaneet. Ne eivät juurikaan piittaa verbenoista.

Cottage Gardeniin tarvitaan paljon erilaisia kukkia!
  Astereita, kaiken värisiä
Kiinanastereista ja zinnioista saa loppukesällä värikkäitä kimppuja maljakoihin.
Kehäkukkia, paljon eri lajikkeita!

 Tuoksuherneitä!
 
 
Viime keväänä ostin Nordiska Trädgårdar-messuilta tuoksuherneen siemeniä
Cecilia Wingårdilta. Tänä keväänä täytyy ehdottomasti muistaa taas etsiä hänen osastonsa.
Katsoin jo valmiiksi, mistä hänet siellä löytää; osasto A16:02.
Kylvin viime keväänä puolet jokaisesta ostamastani siemenpussista, joten vanhaa varastoa vielä löytyy, mutta uusia pitää kyllä myös saada!

 Unikkoja, myös muhkeita pioniunikkoja!

 
 
 Kosmoskukkia pitää olla, mielellään vähän matalampia lajikkeita.


Krassit ovat yhtä vaatimattomia, iloisia ja reippaita kuin kehäkukatkin.
Krasseja myös runsaasti!
 
 
Leijonankitoja. Tietenkin.

Koristeheiniä. Jänönhäntää ja ehkä partaohraakin.

Viime kesänä lavakauluskasvimaalla kasvoi tämäkin.
Jostain Ruotsista tarttui siemenpussi mukaan. Ettårig stockros luki pussin päällä.
Joku salkoruusulajike ilmeisesti. Näitä voisi kylvää tänä vuonnakin.

Nämä kaikki ja mitä siemeniä kevään aikana vielä löytyykään!


 Lavakauluskasvimaan viereisen Teehuoneen seinälle hankin kiipeilemään kelloköynnöksen.
Kelloköynnöksen ostan valmiina taimena, se on liian oikukas siemenstä asti kasvatettava.


 Kelloköynnöksen seuraan istutan päivänsinet,
ne yleensä saan kasvatettua itse, taimia harvemmin edes näkee
missään myynnissä.

 Hyvin suunniteltu!
Lähes puoliksi tehty jo!


  



Perjantaipuketit.
Tulppaanit ovat niin ilahduttavia!
  
Reipasta ja pörheää viikonloppua!
♥

Marja

perjantai 4. tammikuuta 2019

Vielä kerran.

Uusi vuosi on alkanut monipuolisesti, ainakin sään suhteen.
Myrskyä, pakkasta, auringonpaistetta, tänään vaihteeksi suojakeliä.
Siemenpussi-inventaarion tein tänään ja alkuviikolla käyn huoltamassa pelakuut risuverstaalla.
Keväthommat mielessä jo.

Vielä yhden kerran palaan viime vuoteen.
Joululoma Äkäslompolossa.
Napapiirin yläpuolella oli vielä kaamos.
Aurinko ei ihan vielä noussut horisontin yläpuolelle.
Keskipäivällä oli lyhyt vaaleanpunainen hetki, joka nopeasti muuttui siniseksi hetkeksi, kunnes pimeys taas laskeutui.

Joulukuu.
Yövyimme Oulussa sekä meno- että paluumatkalla, näin saatiin edes muutama tunti ajaa vähän valoisampaan aikaan.
Sunnuntai-aamulla Oulusta kohti Rovaniemeä lähtiessämme taivaalla paistoi täysikuu,
 pakkasta oli -27 astetta.


 Rovaniemellä poikkesimme Napapiirillä joulupukin pajakylässä.
Oi sentään, että siellä oli kiinalaisia ja japanilaisia turisteja!
Alkoi ihan ahdistaa se väkimäärä.
 
Monen vuoden tauon jälkeen molemmat pojat olivat mukana tällä reissulla.
Ajateltiin, että pojat olisivat käyneet tapaamassa joulupukkia, mutta ajatuksesta luovuttiin,
 kun pukin puheille pääsyä olisi pitänyt jonottaa puolitoista tuntia!

Tämä kuva on otettu 20.12.1995.
Mietittiin, että olisi otettu kuva uusiksi, vaan ei jonotettu kuitenkaan.
24.12.2018, samat henkilöt.
Mies oli lupautunut pukiksi naapurimökkiin......pukki asettui keikkansa jälkeen kuvaan myös poikien kanssa.

 Viikon aikana pakkaslukemat vaihtelivat -2 ja -30 asteen välillä.
Lukemat vaihtelivat sen mukaan oltiinko ylhäällä tunturissa vai laaksossa

 Jouluruoka ei ollut sitä ihan perinteisintä

Lohta kuitenkin syötiin monena päivänä.

Lumoavia vaaleanpunaisia hetkiä oli joka päivä.




 

Tapaninpäiväajelu tehtiin gondolilla Ylläksen huipulle.






 Ylhäällä tunturin laella oli uskomattoman kaunista, mutta jäätävän kylmää.
Tunturin huipulla tuulee aina.


 Pojat olivat kaksi päivää lumilautailemassa.
Meille muille riitti gondoliajelu.
 Vaalean sininen hetki ennen pimeän tuloa.

Haltiakammista varattiin yhtenä iltana pöytä.
Haltiakammi on elävän tulen ja haltioiden koti, ruokaravintola, jossa avotulella valmistuvat paikallisista raaka-aineista niin perinteiset Lapin herkut kuin kansainvälisetkin annokset.
Haltiakammissa asuvat ja viettävät pitoja myös Uuttu-Kallen valmistamat 32 haltiaa.ja.
 ... ja kas, loimulohta sielläkin tilasin.J
Annos oli nimeltään Jäkäläpääukon loimulohi. 
Jäkäläpääukko, JEÄYEL-ÖAI`J-ÄD-DÄ, on hyvän tulen haltia.
Ilmankos oli niin herkullista.


Lainiossa, n. 30 kilometrin päässä Äkäslompolosta sijaitsee lumesta ja jäästä rakennettu lumikylä, joka tunnetaan nimellä SnowVillage. Tämän vuoden teemana on Game of Thrones.
Upeiden jää- ja lumirakenteiden sisällä voi myös viettää yön lumihotellissa.





 Todella taidokkaita lumi- ja jääveistoksia!

 Pakollinen Lapinreissun porokuva.
Aina he kääntävät peräpäänsä kameralle!

 Kotimatkan alkaessa aurinko punasi jälleen puiden latvat.

Nyt alkaakin olla kevät ajatuksissa ja varmasti seuraavissa postauksissakin on jotain keväistä!

Mukavaa loppiaista!

♥

Marja