Kasvihuone

Kiitos teille kaikille edellisen postauksen lämpimistä ja lohtua tuovista kommenteistanne♥
Olette oikeita ystäviä.
Vähitellen kauniit muistot jäävät mieleen päällimmäisiksi ja ikävä väistyy taustalle.

Tänään ulkona vallitsee keväänedistymissää.
Ei kovin houkutteleva ulkoilun ja pihapuuhien kannalta,
mutta kevät edistyy kohisten ja litisten tällä säällä.
Plusasteita, usvaista, tihkusadetta. Hanget hupenevat.
Tässä pöydän ääressä istuessa näkyy ikkunasta kasvihuone,
sekin odottaa.
Kasvihuone odottaa auringon lämmittäviä säteitä, pelakuita, kukkia, tomaatteja,
iloisia kuohuviiniaamiaisten viettäjiä.
Kenellekään, joka blogiani on seurannut vähääkään, ei liene epäselvää,
että kasvihuone on unelmieni täyttymys, syntymäpäivälahja, jonka neljäs kesä on alkamassa.
Lumen sulamista katsellessani etsin arkistoista kuvia kasvihuoneesta ja tunnelmista eri vuodenaikoina.
Kevät tuntuu nyt olevan askeleen lähempänä.

Kasvihuone pystytettiin kesän 2014 aikana.

Työnjohto- ja valvontapuoli oli hoidossa.

Puutarhurin vuosi alkaa aina keväästä ja onneksi kevät alkaa jo tapaninpäivänä :)

Keväällä kasvihuone täyttyy sipulikukista ja leikkotulppaaneista.

 

Välillä voi takatalvi yllättää, mutta kasvihuoneessa jatkuu kevät!

Perunanarsissien tuoksu on huumaava, sisällä en voisi niitä pitää, 

mutta kasvihuoneessa tuoksu ei tunnu liian voimakkaana.

Vappua juhlittaessa pelakuut ovat jo päässeet kasvihuoneeseen,

pitää vaan olla tarkkana, että lämmitys varmasti toimii öiseen aikaan.

Kesän edistyessä tunnelma tiivistyy

Heinäkuun sunnuntaiaamuihin kuuluu mansikkakakku

Kesän puolivälissä kasvihuoneessa on tomaattiviidakko

Syksy saapuu aikanaan, kuten kevätkin taas vuorollaan, 

kasvihuone tyhjenee vähitellen talven lähestyessä.

Heti joulun jälkeen alkaakin taas uusi kevät!

Ihan pian on krookusten aika!

♥

♥Nipsu ♥

Lähes 17 vuotta sitten meille muutti pikkuinen, isotassuinen kissanpentu.
Kukkapenkin kissankäpälän korkuinen.

Melkein sattumalta, en yhtään ollut suunnitellut asiaa.

Juttelin puhelimessa ystäväni kanssa ja ihan sivulauseessa hän mainitsi, että heillä on kaunis raidallinen kissanpentu, joka pian pääsee hengestään, ellei joku sitä ota. 

Nyt jo edesmenneen ystäväni kotona toimittiin niin, kuin maalaistaloissa on ennen toimittu, 

kissat saivat tehdä pentuja ja ylimääräiset pennut hävitettiin.

Nipsu muutti tietenkin meille. Hyvä etten siitä paikasta lähtenyt pentua pelastamaan.

Nipsu ehti olla ilonamme ja perheenjäsenenämme lähes 17 vuotta, 

kunnes viime lauantaina olin vaikeimman päätöksen edessä.

Nipsu oli aina terve, lääkärissä ei käyty kuin rokotuksilla 

ja silloin nuorempana paikkailemassa pikku tapaturmia.

Nipsulla todettiin loppusyksystä kilpirauhasen liikatoiminta,

kilpirauhasarvot saatiin kuntoon lääkityksellä,

mutta helmikuun alussa löytyi yläleuasta karsinooma,

jolle ei voinut tehdä mitään.

Nipsua kasvain ei juurikaan tuntunut vaivaavan,

hän oli ihan kuin ennenkin, söi hyvin ja kävi ulkona,

kehräsi aina tyytyväisenä, kun joku hänet huomioi.

Kasvain kasvoi kuitenkin nopeasti ja viime lauantaina

hänet nukutettiin ikiuneen.

Kasvihuonetta alkuviikolla siivotessani huomasin tuoleilla vielä tyynyt, 

joilla Nipsu aina kävi nukkumassa, kasvihuone oli hänen lempipaikkansa kesällä.

Tyynyt nähdessäni tuli niin surullinen olo.

Onni tuli paikalle, hän vaistosi mielialani ja komensi minut istumaan tuolille

ja hyppäsi syliini kehräämään.

Siellä me Onnin kanssa istuttiin kylmässä kasvihuoneessa 

kahdestaan muistelemassa Nipsua.

Pienenä Nipsu oli varsinainen riiviö, 

kiipesi mummon traakkipuun runkoa pitkin ylös asti ja teki selvän latvuksesta. 

Verhoja pitkin oli myös mukava kiipeillä ihan verhotangon päälle asti.

Nopeasti hän kuitenkin aikuistui ja osasi nauttia elämästään.
Onnin kanssa hän oli oikein tehokaksikko hiirien ja myyrien metsästyksessä.

Nipsu oli ihan vähän kömpelö kissaksi, vaikka tarvittaessa oli hyvinkin nopea hiirijahdissa.
Tältäkin koivunoksalta hänet piti käydä pelastamassa alas.

Erittäin tunnollinen virallinen valvoja.

Meidän pihahommia hän valvoi kuistilta.

Risuverstaan työnjohtaja.

Kasvihuone oli Nipsun lempipaikka kesäisin, välillä Ruusakin kelpasi seuraksi.

Kaikkien työnjohto- ja valvontatehtävien ohella hän myös osasi ottaa kissamaisen rennosti

ja nautiskella elämästä.

 Kissanminttupeti on paras paikka unelmointiin

Nyt on niin ikävä Nipsua, 

miten voikaan pieni kissa jättää niin suuren tyhjän tilan jälkeensä.

♥

Naistenpäivänä

Iloista Naistenpäivää!

Tähän päivään runo, joka on vuosi vuodelta yhä enemmän totta.

Näin minulta riisutaan
tytön heleys,
napitetaan naisen puseroon.

Tulentekijä tietää:
lämmön salaisuus ei ole
loimuavissa liekeissä
se on hiilloksen hehkussa.

Eeva Heilala

♥