maanantai 14. lokakuuta 2019

No niin.



Jospa taas kerran ryhdistäytyisi tämän bloginkin suhteen.

Syksy kuitenkin tuntuu olevan vähintään yhtä hektistä aikaa kuin kesäkin.
Puutarha pitää saattaa talvilepoon, mutta valoisa aika vähenee päivä päivältä.
Hämäryys harmittaa, vaikka vielä ulkona leiskuukin iloisen värikäs ja valoisa ruska.
Tänään vaikutti siltä, että koivut ovat päättäneet pudottaa lehtensä,
kultaisessa lehtisateessa on pihalla puuhasteltu.
Ankeus iskee pian, kun puut ovat lehdettömät.
Siihen auttaa vähän, kun pihalle virittelee yhä lisää ankeudentorjuntavaloja.

Tänään oli ihan superihana päivä!
Melkein koko päivän paistanut aurimko sai ruskavärit hehkumaan uskomattoman kauniina.
Oltiin ihan koko päivä pihalla.
Syystyöt on nyt tehty, noin 90-prosenttisesti.
Nyt odotellaan vielä, että koivut (ja naapurin haavat, murrrrr....) ovat pudottaneet lehtensä.
Lehdet pitää vielä silputa ruohonleikkurilla nurmikon lannoitteeksi ja vasta sen jälkeen voi viritellä
suojaverkot rusakoiden kiusaksi!

Kaikki kasvit on istutettu, kukkasipulit ovat maassa, työkalut ja muut tarvikkeet ovat jokseenkin oikeilla paikoillaan. Kasvihuoneesta otettiin varjostusverhot pois ja desinfioitiin kasvari höyrypesurilla.


Lähikaupassa oli edellisellä viikolla juuresämpäritarjous;
ämpärillinen juureksia maksoi vain 5€!
Niin ja ämpäri sisältyi hintaan :DD
Yhteen ämpäriin mahtui runsas 6 kg pieniä, kauniita lanttuja,
minähän ostin 4 ämpärillistä.
Viimeiset kuorin tänään TTK:ta katsellessa.
Keitän ne huomenna ja soseutan ja pakastan soseen.
Joulumyyjäisiin valmistautuminen aloitettu!


Tein yhden erän valmiiksi asti, sukulaiset tilasivat.
Saatiin itsekin yksi vuoallinen maistella.
Hyvää oli.


Taannoisella Turun reissulla löysin Heirolin uuden kakkuvuoan.
Vuoka on tosi kaunis ja tikrukakkukin onnistui vallan mainiosti.

Suklaakuorrutusta ja nompparelleja päälle.



Tikrukakkua ja glögiä saatiin tämänpäiväisen pihaurakan päätteeksi kasvihuoneessa.

Lauantaikin oli leipomispäivä.
Mustikkapiirakkaa.

Siinä oli kootut selitykset, että ihan pelkästään ei ole laiskoteltu täällä........

Loppu postaus sisältääkin vain pihakuvia, syksykin on vaan niin kaunis!

Kuvan keskellä ihana pikkuinen koreanvaahtera (Acer pseudosieboldianum),
 jonka ostin Mustilan taimipäivltä elokuussa. 
Vaahteran paikalla kasvoi ennen kääpiöstrobusmänty, jonka jouduin keväällä kaivamaan ylös.
Ensinnäkin se kasvoi ihan liian suureksi, vaikka kääpiö olikin, ja uhkasi peittää alleen vieressä kasvavan Ruususen uni-atsalean. 
Viime talvena siitä katkesi lumen painosta oksia, jotka ruskistuivat.
Mänty sai siis lähteä sievän ja siron vaahteran tieltä.

Paratiisiomenapuu. (Malus prunifolia)
Eivätpä ole omput hääppösiä......


Niin tykkään tästä rusokirsikasta (Prunus sargentii),


Rusokirsikalla on aivan mahtava syysväri, keväällä ihanat vaaleanpunaiset kukat ja
uudet puhkeavat lehdet ovat pronssinväriset.
Niin täydellinen pihapuu!

Täydellisyydestä rusokirsikan kanssa kilpailee Tuurenpihlaja (Sorbus ulleungensis Dodong)
sekin on aivan hurmaava!

Mongolianvaahtera (Acer tataricum) päätti tänä syksynä olla keltainen, se on joskus myös ollut punainen tai oranssi.


Ihana syysaurinko ja kultaiset lehdet.


Höyhenpensas  (Fothergilla major) tuntuu tänä syksynä pitäytyvän melko hillityissä sävyissä.

Tarhakalliokielot ja kotkansiipisaniaiset

Pensasmustikka vasta aloittelee syysvärityksen kehittelyä.


Ruusa oli reippaana koko päivän meidän kanssa pihahommissa.

Lauantaina hän latasi akkujaan sisällä enimmäkseen.

Syysmyrkkyliljat, ehtivätkö kaikki avautua......

Muutama tuoksuherne vielä kukkii

Euroopansorvarinpensas (Euonymus europaeus)

Koristearonia (Aronia x prunifolia), punamarjainen lajike



Viinikärhö Purpurea plena elegans kiipeilee koivun oksilla jo pian 4 metrin korkeudessa!

Takapihan metsikössä on myös lahoavia puita, joissa on hauskoja kääpiä

Koti ja rusokirsikka
Peruukkipensas
Tuurenpihlaja

Jaahas, sunnuntai ehti jo vaihtua maanantaiksi,
joten mukavaa ja värikästä alkavaa viikkoa!


Marja

18 kommenttia :

  1. Olet ollut ahkera! Kauniita syksyisiä kuvia, niin kauniit värit! Kiva kakkuvuoka, kakkusi näyttää tosi herkulliselta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. puutarhurintytär; kiitos! Tiikerikakku maistuu aina :9

      Poista
  2. Voi että, kun on niin kaunista! Haikeaa ja ankeutta edeltävää, mutta kaunista. Ruusa tietysti postauksen ruusuna ♥
    Voi jestas, mikä määrä lanttulaatikkoja jo nyt! Tai siis pakkohan niitä on tehdä jo nyt, kun markkinoille menee :-D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saila; aurinkoisina päivinä on niin huikaisevan kaunista, ettei pihahommistakaan meinaa tulla melkein mitään, kun täytyy vaan ihailla kaikkia värejä!

      No, nuo valmiit laatikot menivät yhdelle tutulle, joka mitä ilmeisimmin tykkää lanttulaatikosta!
      Mutta valmista sosetta on nyt pakastimessa 25 kg. Siitä sitten pari päivää ennen myyjäisiä teen laatikoita....

      Poista
  3. Teillä on kaikki jo hyvällä mallilla. Meillä ei ole vielä läheskään noin valmista syystöiden osalta.
    Esikoinen muuttaa ensi viikolla omaan asuntoonsa. Ja remppa ja siivoustouhuissa on kulunut viime päivät. Mutta onneksi puutarha odottaa. Ja uskon, että kaikki saadaan vielä tehtyä.
    Ja nam, mikä tiikerikakku! Kyllä vesi herahti kielelle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Riina; todella ole itsekin ällistynyt, miten tänä vuonna kaikki saatu kuntoon ajallaan. Poikkeuksellista kyllä.
      Meillä myös nuoriso muutti Helsingissä toiseen asuntoon lokakuun alussa. Meidän ei nyt tarvinnut tehdä kuin yksi ylimääräiseksi jääneen tavaran hakureissu.
      Puutarha tosiaan ei karkaa minnekään, vielä on hyvää aikaa syyshommille.
      Tiikerikakku katosi melko nopeasti parempiin suihin :D

      Poista
  4. Voi kun lanttuämpärikin on kaunis ja kuvauksellinen. Hyvännäköinen tiikerikakku ja kakkuformu, nam maistuis mullekin.
    Ruusa on tosi reipas ja tarkkakatseinen kissa ja toki aina välillä täytyy akut ladata, muuton ei hommat käy.
    Tuoksahdus joulusta toi valmiit lanttulaatikot. Toki kauniit ruskakuvat ovat niin paikallaan juuri nyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Molley; sattui syksyyn sopiva keltainen ämpäri :)
      Tuo on oikein mainio kakkuvuoka, siinä ei ole liikaa kaikenlaisia koloja, joita on hankala voidella. Hyvin ovat kakut siinä onnistuneet, muutaman olen jo tehnyt.
      Ruusa on niin reipas, mutta hän osaa kyllä rentoutuakin tarvittaessa :)
      Kyllä siinä lanttulaatikon tuoksussa vähän joulufiiliksiin pääsee!

      Poista
  5. Herkulliset leipomukset ja lanttulaatikot! Nam! Lanttulaatikko on joululaatikoista suosikkini. Todella upeita ruskavärejäkin on teillä vielä. Ihanasti sopii 'Purpurea Plena Elegans' koivun oksille kiipeilemään. Heti kävi mielessä istuttaa sellainen tontin rajalle ja ohjata kunnan puolella kasvavan koivun oksille. Saattaisi kyllä tulla sanomista... :D Ankeudentorjuntavaloja voisikin pikku hiljaa jo viritellä, sillä tuuli on puhaltanut täällä jo puolet lehdistä maahan. Pian puut ovat täysin paljaina ja piristystä kaivataan. Mukavaa viikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minna; nyt oli hyvä aloittaa laatikkovalmistelut, kun kaupasta löytyi edullisesti sopivan pieniä lanttuja, jotka pystyi hyvin paloittelemaankin.
      Auringonpaisteella ruskavärit hehkuvat satumaisen kauniina!
      No, kenellä nyt voisi olla sanomista hienosta kärhöstä, vaikka vähän kunnan puolelle karkaisikin :D
      Mukavaa viikkoa sinullekin!

      Poista
  6. Ihana kakkuvuoka. Eikö ole jännä juttu että niitäkin pitää ostaa välillä uusia? Maistuu niinkuin paremmalta 😁. Siellä on jo viritelty joulun laatikoiden valmistukseen. Mikä ettei. Kasvaako Tuurenpihlaja ja Rusokirsikka kovin korkeaksi ja leveäksi? Niillä on tosiaan ihana syysväri. Meillä on kaksi Mongolian vaahteraa toinen oli kauniissa syysvärissä ja toinen jäi vihreäksi. Vihreäksi jäänyt kasvaa kyllä varjossa. Vielä on minulla syystyöt kesken niin mökillä kuin kotonakin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nila; Minulla taitaa olla joku addikti kakkuvuokiin, aina pitää ostaa, kun löytyy joku uusi ja hieno. Minulla on kyllä niille aika paljon käyttöäkin, etteivät pelkästään jää kaapin täytteeksi....
      Käytäntö on opettanut, että kannattaa tehdä soseet valmiiksi pakastimeen, siinä joulun alla on paljon muutakin puuhaa kuin kuoria ja keittää juureksia!
      Tuurenpihlajan sanotaan kasvavan 5-10 metrin kokuiseksi ja olevan melko pystyoksainen, joten kovin leveää ei siitä tule. Hyvin pystyt oksat on minunkin tuurenpihlajassani.
      Rusokirsikka kasvaa suunnilleen 5 metrin korkuiseksi, mutta sillä on jonkin verran leveämpi latvus.
      Mongolianvaahtera on kyllä hauska, sillä on joka vuosi erilainen syysväritys!
      Vielä on hyvin aikaa tehdä syystöitä :)

      Poista
  7. Ihanat ruskakuvat! Ihastelen rusokirsikkaasi, minulla on vielä pieni (keväällä istutettu). Tuurenpihlaja on hankintalistalla, todella kaunis syysasu silläkin! Nuo lanttulaatikot ja leivonnaiset näyttävät kerrassaan herkullisilta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Päivi; Rusokirsikka ei ole kovin nopeakasvuinen, mutta jo pienenäkin se saa kauniin syysvärityksen. Minulla kesti muutaman vuoden, ennen kuin se suvaitsi kukkia keväällä, nyt vanhempana se on keväällä hienosti kukkien peitossa.
      Tuurenpihlajan lehdetkin ovat erityisen kauniin muotoiset, josku sitä on sanottukin pohjolan palmuksi!
      Iltojen hämärtyessä alkavat taas leipomispuuhatkin kiinnostaa :D

      Poista
  8. Olipa värikylläiset kuvat, toinen toistaan ihanampia kuvia, tuoksuherneen herkkä kuva, samoin kuin pensaatkin. Joko jouluunkin pitää valmistautua apua, laatikkomäärä oli varsin runsas ja herkullinen ja nuo hurmaavat maitokannut taustalla, lieko ohdakekuviolla. Ja tuo Ruusa on niiiiin ihana ♥ Oikea matami:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Irja; ruska on ihanan värikästä, varsinkin aurinkoisena päivänä!
      Vähitellen pitää alkaa jouluakin ajatella ;DD
      Oi sentään, en kyllä tiedä minkä niminen kuvio kannuissa on, olen ne joskus mummultani saanut...
      Ruusa on hieman tuhdissa kunnossa, mutta ihana ♥

      Poista
  9. Ihania ruskakuvia ja herkullisen näköisiä leipomuksia, nam! :)

    Oletpas ollut reipas, itselläni on syystyöt ihan vaiheessa. Tuntuvat tänä syksynä tavallistakin tympeämmiltä, mutta yritän saada pikkuhiljaa ne tehtyä ja osa voi jäädä kevääseenkin.

    Mukavaa viikkoa! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. elina; kiitos :)
      Jostain kumman syystä syystyöt sujuivat yllättävän ripeästi tänä vuonna.
      Keväällä ehtii hyvin hoitaa sen, mikä syksyllä jäi tekemättä :D

      Poista

Kiitos kommentistasi ♥