lauantai 4. lokakuuta 2014

Lokakuun riemukkaat hehkuttajat

Voi, miten kaunis luonto on juuri nyt.
Lokakuussa.
Luonto hehkuu lämpimissä värisävyissä.
Pilviselläkin säällä tuntuu kuin aurinko paistaisi.

Mongolianvaahtera (Acer tataricum subsp. ginnala)

 Yksi valintakriteeri pihalle hankkimilleni puille ja pensaille on niiden syysasu.
Aina parempi jos vielä keväinen kukintakin hurmaa.

 Lamohietakirsikka (Prunus pumila var. depressa)
on yksi parhaista.
Aivan ihana valkoinen kukkapilvi keväällä.
Kauniit kiiltävät lehdet kesällä ja syksyllä lehdistö muuttuu loistavan punaiseksi.
Mitä mainioin maanpeittokasvi. 
Tämän syksyn paras hehku on vielä edessäpäin. 
Lehdet ovat vasta alkaneet punertua

Tuurenpihlaja (Sorbus ´Dodong´)
on kotoisin Koreasta.
Kasvaa n. 5-10 m korkuiseksi olosuhteista riippuen.
Ihanat suuret kukkatertut keväällä.
Hehkuva keltainen tai oranssi syysväri.

Sitruunapihlajalla (Sorbus ´Joseph Rock´)
on keltaiset marjat.
Tämä yksilö ei keväällä kukkinut, joten marjojakaan ei nyt ole.
Istutin tämän vasta viime kesänä, ehkä ensi kesänä  on jo marjojakin....

Rusokirsikka (Prunus sargentii)
ei petä koskaan.
Keväällä ensin hurmaavat vaaleanpunaiset kukat,
lehdet puhkeavat kukinnan aikaan kuparinpunaisina ja
muuttuvat kesällä syvän vihreiksi ja hehkuvat syksyllä loistavan oranssinpunaisina.

 Rusokirsikkaakin hehkuvampi on Mongolianvaahteran syysväri.
Se suorastaan liekehtii!



Punaisen kaikki sävyt!

 
Pensasmustikat vasta aloittelevat hehkutustaan
Takapihan metsikössä juolukat

Pihan monet koivut luovat aurinkoista vaikutelmaa

Samettisumakki ja huntukorpipaatsama ovat vielä ihan vihreitä.
Syysvärejä odotellessa.

Ruusutarhan Aspirin
Ihana.

Tänään oltiin koko valoisa aika pihatöissä.
Suurin osa isommista syystöistä saatiin tehtyä.
Haravointia ja jyrsijäverkkojen laittoa vielä on edessä
myöhemminkin.

Lavakauluskasvimaa laitettiin talvikuntoon.
Ainoastaan asterit ja tuoksuherneet saivat vielä toistaiseksi jäädä paikoilleen.
Samoin jättiverbenat.
Harkitsen vielä viitsinkö yrittää niiden juurakoiden talvettamista....

Keväällä istutin lavakauluskasvimaalle 43 perunaa.
Tänään meillä oli Onnin kanssa perunannostotalkoot.
KAKSI ämpärillistä perunoita nostettiin.
Todella palkitsevaa on perunoiden kasvattaminen!
Suuresta sadosta ilahtuneena päätimme illan hämärtyessä
korkata kuohuviinipullon kasvihuoneessa.
Aina löytyy hyvä syy.

Takapihan puolelle, keittiön ikkunan kukkalaatikon callunoihin virittelin
valoketjun. Ihanasti tuikkivat nyt siellä pimeässä.
Miehen mielestä ei ole vielä soveliasta laittaa valoja etupihalle, jonne näkyy kylätieltä.
Miksei muka ?!?

Huomenna siirretään vielä kotkansiipisaniaisen juurakoita
kasvihuoneen viereen.

Vähän on kukkasipuleitakin odottamassa maahan pääsyä.
Olin jo kertaalleen saanut kaikki istutettua,
mutta eilen illalla käytiin Honkkarista ostamassa
multaa ja siellähän olivat kaikki kukkasipulit 1.49 pussi!
Helppo arvata, mitä tapahtui.......

Onni aloittelee leppoisasti Eläinten viikkoa.

VÄRIKÄSTÄ SUNNUNTAITA!


Marja

27 kommenttia :

  1. Iloista eläinten päivän iltaa ja eläinten viikkoa teidän karvakorville!
    Ihanat syysvärit. Onnilla kyllä kauneimmat värit ;-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saila; kiitos ja kiitos samoin!
      Juu, Onnin värit ovat hienot jokaisena vuodenaikana :)

      Poista
  2. Kyllä syksy on kaunista aikaa. Värikkäät pensaat ovat aivan parasta! Onni se vasta hurmaava kuvassa onkin ! :)

    Kuinka vanha tuo mongolianvaahtera on? Olen miettinyt mitä ihmettä olen omani kanssa tehnyt väärin. Se ei ole kasvanut yhtään vaikka taimi on ollut minulla muistaakseni jo 5-7 vuotta. Ostaessa se oli sellainen pikkuinen 30cm taimi, nyt varmaan huimaavat 50cm korkea. Viime vuonna siirsin sen uuteen paikkaan. Valoisassa paikassa ollut koko ajan. Ehkä minulla on liian kuivaa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Linda; kaikenlaista hurmaavaa on pihalla tälllä hetkellä :)
      Mongolianvaahtera taitaa olla samanikäinen kuin sinunkin vaahterasi. Minulla se oli aluksi muutaman vuoden meidän pihatien varrella. Siellä se ei kasvanut melkein yhtään ja oksiakin katkesi kun lunta kolattiin sen päälle.(ja kasvualustakin taisi olla vähän mitä sattuu) Viime vuoden keväällä siirsin sen tuohon paikkaan oikein kunnon multaan (nyt kun olemme parannelleet pihaa, olemme tilanneet oikeaa tutkittua peltomultaa muutamankin autokuormallisen, se on ihan eri multaa kuin kaupan tehdyt pussimullat). Kaivamme kaikille puille ja pensaille lähes metrin halkaisijaltaan ja saman syvyisen kuopan, kuopan pohjalle hevosen kakkaa ja multaa päälle. Istutuksen jälkeen olemme kattaneet mullan vielä hakkeella.
      Meidän tontti on metsänpohjaa, varsin kivistä, ei kuitenkaan onneksi savimaata, joten siksi kaivamme aika isot istutuskuopat. Kasvit saavat juurtua hyvään multaan ja jaksavat sitten myöhemmässä vaiheessa työntää juurensa sinne kivien sekaan :)
      Tuo vaahtera teki melkoisen kasvupyrähdyksen jo viime kesänä ja tänä kesänä on kasvu jatkunut samaan tahtiin. Pisimmät haarat ovat jo yli kaksimetrisiä.
      Jos sinulla tosiaan on kuiva kasvupaikka, se saattaa olla syynä heikkoon kasvuun. Kasvualusta pitäisi olla tuore ja runsasravinteinen, toisaalta siinä ei saisi olla seisovaa vettä.....

      Poista
    2. Kiitos vastauksestasi! Metsänpohjaa minullakin ja sitä saa olla jatkuvasti parantamassa. Voi olla että oma puuni kaipaa enemmän vettä ja myös lannoitusta. Taidan keväällä iskeä rautakangella ympärille hevonkakkavarastoja. :) Mongolianvaahtera on kyllä niin kaunis ja syysväri aina niin puhtaan punainen. Syysiloa!

      Poista
  3. Ihana värihehku. Kyllä valoja voi jo laittaa. Itselläni on ainakin jo valoja, koska on niin pimeää ulkona. Mukavaa sunnuntaita. Liisa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Liisa; eikös olekin! Niin voikin laittaa valoja, illalla 7 jälkeen on jo pimeää.....
      Mukavaa sunnuntaipäivää sinullekin!

      Poista
  4. Hienot kuvat, upea punainen eri sävyissä, kyllä syksy on kaunis <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuitiina; kiitos! Todella kaunista on juuri nyt, tänään täällä näytää paistavan vielä aurinkokin!

      Poista
  5. Syksyn hehkua ei voi koskaan olla ohittamatta ja mikäs sen mukavanpaa kuin olla mustavalkoinen ihana kissa mukana kun näitä ihania värisävyjä kuvaa.
    Hyvää eläintenviikkoa meille kaikille.
    Aurinkoa tämä päivää lupailee, siis ulos vain syystöihin. Minulla on täällä kaikki sipulit istuttamatta ja maalle pääsen vasta nyt alkavan viikon loppupuolella.
    Kissoille sititykset ja rapsutukset.........

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Molley; kissat ovat mitä parasta kuvausseuraa, niin mustavalkoiset kuin muunkin väriset :)
      Minullakin jäi vielä ensi viikolle sipulien istutusta, hyvin ehtii vielä....
      Kiitos rapsutuksista :)

      Poista
  6. Todella upeaa väri-ilakointia tarjoilee luonto nyt. Metsien reunoissa varsinkin haaparykelmät suorastaan hehkuvat! Mongolianvaahteralla on upea kasvutapa ja syysväri. Aurinkoista eläinten viikkoa! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tiina; nyt täytyy tankata väri-iloa marraskuun varalle!
      Hieno pieni puu tai iso pensas on mongolianvaahtera kyllä :)
      Kiitos samoin!

      Poista
  7. Ihania ovat vahvat syysväri-ilotulitukset ennen kuin luonto laskeutuu talvilepoon ja pehmeään vaalean harmaan-ruskean- ja viimein valkean sävyihin. Mongolian vaahtera ja mustikat ovat kyllä nyt aivan ihanan punaisia, liekeissä. vielä ei meillä ole villiviini aloittanut ruskaansa mutta aikanaan senkin upea puna värittää kiviaitaa...

    Aurinkoisin syysterveisin

    Kivipellon Saila

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saila; toivottavasti tätä väri-iloa vielä riittää muutamaksi viikoksi. Kauniita ovat ne harmaan ruskeat sävytkin, kunhan ei sitten paljon sataisi......ja talvella saisi tulla sitä lunta kohtuullisessa määrin. Lumeton viime talvi oli aika kamala!

      Poista
  8. Mongolianvaahterassa on mahtavat syysvärit. Sitä kannattaisi harkita omaankin pihaan pelkästään jo noiden värien vuoksi. Meillä on ensimmäistä vuotta vasemmassa rinteessä kaksi lamohietakirsikkaa, eikä niissä ole vielä punerruksen aavistustakaan. Espoossa sitä on käytetty erään tien keskikaistaleella ja vuosia olen niitä istutuksia joka syksy ihastellut. Se on todella erinomainen maanpeitekasvi, niin keväällä kuin syksylläkin.
    Sinun pitää sanoa ukollesi, ettei pidä olla niin rajoittunut. Nykyisin ei enää puhuta jouluvaloista, vaan puutarhan sisustusvaloista (vai olisiko ulkoistusvalo parempi?).
    Onnilla on tuo kissoille hauska asento: kesken hännänpesun löytyykin jotain muuta tarkkailtavaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. between; mngolianvaahtera on ihan kannatetava hankinta, ei edes kasva kovin isoksi ja on tuollainen siro ja ilmava pikkuinen puu!
      Juu, laiton tänään jo yhden ulkoistusvalon etupihallekin :D
      Häntää pestessäkin pitää kissan olla valppaana, se on totta kyllä !

      Poista
  9. Syksy on ihanaa, väririkasta aikaa. Kiitos kauniista kuvista!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aikku; Upeaa värien ilotulitusta riittää vielä vähäksi aikaa!

      Poista
  10. Parvekkeen ovi on tuuletusasennossa, ulkona kiljuu taukoamatta tikka, mikä lie hätä sillä on?! Pitää kohta mennä katsomaan, jollei lopeta.

    Piti sanoa, että ihanaisia värejä puutarhassasi, vaikka kaikesta tästä väriloistosta huolimatta syksy tuo minulle pääsääntöisesti masentuneen fiiliksen. Mutta kun kesänlapsi olen, niin se kai on luonnollista :) Ja sanopa siipallesi, että kyllä valoja voi ripustaa jo nyt ihan minne vain, kun ei nyt porokuviota tai lumiukkoa niistä tee :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Intianminttu; voi sentään, mikähän tikkaa risoo....
      Mahtavaa väriterapiaa riittää nyt pihalla. Millähän sinut nyt saisi piristettyä; heinäkuussa olen minäkin syntynyt, silti syksy ei ahdista yhtään......
      Laitoinkin jo ekan ulkovalon etupihalle tänään. Ja huomenna laitan lisää..... enkä laita poroa tai lumiukkoa :D

      Poista
  11. Kyllä pensaita tai kasveja ostaessa pitää miettiä syksyn värejä. Istutan mielelläni kasveja joissa tuo punerva hehku koska ne sopivat metsäiselle tontille jossa paljon isoja kuusia.
    Ihana Onni..aina mun suosikkini!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Taina T; totta, syysväritys on tärkeä näkökohta, vaikka noeasti se ruska katoaakin......
      Onni on niin Onni :)

      Poista
  12. Tuosta lamohietakirsikasta haaveilen omaan pihaan. Upea syysväri ja minusta vähän japanilaishenkinen kasvi. Pärjäisiköhän rinteessä?

    VastaaPoista
  13. Marri; lamohietakirsikka pärjää vallan mainiosti rinteessäkin. Se on tosi hyvä leviämään, kannattaa vaan pitää alue puhtaana rikkaruohoista. Tuon alueen, jossa lamohietakirsikat kasvavat, olen peittänyt maisemointikankaalla ja tehnyt siihen reiät istutettavia kasveja varten. Kangas on kasvien istuttamisen jälkeen peitetty puuhakkeella. Ei ole rikkaruohoilla mahdollisuuksia....

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi ♥