torstai 21. elokuuta 2014

Peikon askelissa

Kotona taas.
Kissojen ja pelakuiden lepyttely käynnissä.
Molemmat on ihan asianmukaisesti hoidettu poissa ollessamme,
mutta varsinkin kissat osoittavat taas mieltään.
Ei ne kauaa kuitenkaan viitsi mököttää
  
Kuvat ovat viime sunnuntailta.
Käytiin Runden saarella sekä Raumalla(!),
jossa sijaitsee Valldalin ja Romsdalin laaksot yhdistävä Trollstigen.

Runden saari on lauttayhteyden takana
Lautta kulki puolen tunnin välein, matka kesti 25 minuuttia 
ja maksoi n. 15 euroa suuntaansa.
Saari on tunnettu lintusaari, jossa pesii mm. lunneja.
Me näimme vain erilaisia lokkeja, västäräkkejä ja varpusia.
Muutama kilometri olisi pitänyt ensin kiivetä jyrkkää rinnettä ylös,
ylhäällä risteilee polkuja, joiden varrella niitä lintuja saattaa olla.
Toukokuun ja elokuun lopun välillä tosin saaren pohjoisosaan ei ole pääsyä, 
etteivät linnut häiriinny.
Kunto ei oikein nyt riitä sellaiseen kiipeämiseen, 
varsinkaan kun niiden lintujen näkymisestäkään ei ollut varmuutta.

Jos ei lintuja ollut, niin lampaita kuitenkin.


Samaa tietä takaisin, lautalla mantereelle ja kohti Trollstigeniä




Matkan varrella maisemat vaihtuivat, välillä satoi, välillä paistoi aurinko

Joka kerta yhtä hilpeä asia Norjassa on saapua Raumalle

Trollstigen on Stega-vuoren ylittävä tie, joka yhdistää Valldalin ja Romsdalin laaksot.
Jonkinlainen polku on ylittänyt vuoren jo 1700-luvulla, 1900-luvun alussa rakennettiin ratsutie ja
8 vuoden rakennusurakan jälkeen avattiin ajotie v. 1936.
Jyrkimmässä kohdassa tie kulkee siksakkia 9% kulmassa.
Neulansilmämutkia on tällä osuudella 11 kappaletta!
Korkeimmalla kohdalla,Stigrøralla, 
on uusi turistikeskus, jossa on kahvila, matkamuistomyymälä
ja näköalapaikka
Hyvin maisemaan sulautuva turistikeskus 
Helppokulkuinen ja turvallinen reitti näköalapaikalle.
Ja riittävän jykevät kaiteet!

Jotain vihreääkin 1800 metrin (m.o.h.) korkeudessa

Tuolla reitillä en todellakaan turvautuisi bussikyytiin!
Paljon niitä siellä kuitenkin liikkuu, turistibusseja.
Saattaa olla jotain reittiliikennettäkin.

Alaspäin lähdettiin ja taas toivottiin, ettei tule bussia vastaan

Nopeus jonkin verran alle sallitun, kuten navista näkyy


Nyt näyttää ulkona aurinko paistavan.
Kierros omalla pihalla kameran kanssa lienee nyt paikallaan,
vaikka matkakuviakin kyllä vielä riittää......


Edit
Laitoin kommentteihin sanavahvistuksen ainakin joksikin aikaa.
Roskapostikommentteja alkoi tulla siihen malliin, yli 50 päivässä.
Vaikka bloggeri plokkaakin ne roskikseen, harmittavat ne silti.
Jotain kiusaa roboteille.


Marja

20 kommenttia :

  1. Upeat maisemat tässä, kuin myös aiemmassa postauksessa.
    Tuolla tuntee itsensä pieneksi, luonto on mahtava.
    Hienot kuvat laitoit meidän ihasteltaviksi. (Hauskaa, että sielläkin on Rauma :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. orvokki; maisemat siellä ovat henkeäsalpaavan huikeat, kuviin ei millään saa huikeutta tallennettua!
      Siellä mittasuhteet kyllä selkiävät, ihminen on pieni....

      Poista
  2. Onpa maisemat! Mä olisin takuuvarmasti pahoinvoiva tuolla tiellä, pelkkä katsominenkin pyörryttää! Kissat osaavat mököttämisen. Ne eivät tykkää arkirytmien sekoittamisesta millään tavalla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tillariina; se alaspäin katsominen on kyllä aika mielenkiintoista, mutta autolla ajaessa tuota jyrkkyyttä ei niin hyvin tiedosta. Onneksi.
      Totta, kissat ovat varsin kaavoihin kangistuneita, mutta ovat ne nyt jo leppyneet

      Poista
  3. Vau mitä maisemia! Paljon rapsutuksia kotimussukoille nyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saila, varsin muhkeat ovat maisemat kyllä :)
      Saatiin rapsuteltua heidät jo hyvälle tuulelle ;D

      Poista
  4. Olipa ihana lukea tätä postausta ja katsella kuvia -koska olemme muutaman viikon päästä lähdössä Norjaan mieheni kanssa. Tietoa ei ole vielä paljoakaan kerätty matkaa varten, mutta into vain lisääntyi kun katselin noita kauniita kuviasi♥

    VastaaPoista
  5. Huhhuh mitä serpentiiniä! Huimaa jo pelkkien kuvien katselukin. Upeita sateenkaaria on näkynyt lähes tulkoon joka päivä. Mukavaa sadepäivän iltaa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tiina; juu, tuolla on huimaavan ihanaa ja pelottavaa :)
      Vaihtelevat säät tuntuu olevan täälläkin, sataa ja paistaa ja ukkostaa yhtä aikaa ja pitkin päivää....

      Poista
  6. Mahtavia maisemia. Karu voi olla todella kaunista. Aikanaan Alppien serpentiiniteitä ajaessa jarrujalka oli illalla ihan jäykkänä ja kädet turtana.
    Taisi olla Norjan Raumalla pitsit vähissä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. between; ovat nuo vuoret kyllä mahtavia! Kuskilla on kyllä tarkat paikat, alamäessäkin pitaisi jarruttaa moottorilla, eikä painaa jarrua, etteivät jarrut kuumene liika ja lakaa toimimasta. Kamala ajatuskin....
      Ne paikalliset ajavat noilla teillä sitä kahdeksaakymppiä!
      Ei ollut pitsejä kyllä, lampaita ja monenlaisia villapaitoja vaan.

      Poista
  7. Upeat kuvat! Voi jee, mikä tie....minua olisi huimannut alaspäin katselu:D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Maarit; kiitos! Ei tuolla paljon kannata alaspäin katsella, ainakaan kun on autossa ja liikkeellä.....

      Poista
  8. Ah ihanuutta!!! Teillä on ollut upea reissu. Tuli niin ikävä sitä merentuoksua ja maiseman avaruutta.
    Sateenkaarikuvatkin niin kauniit.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nina; oikein mukava reissu oli ja mahtavat maisemat koko ajan. Se avaruus on tosiaan parasta!

      Poista
  9. Voi hirvitys, mitä mutkia! Olisi tainnut jäädä minulta ajamatta...toisaalta, jos selvisin Barbadoksella vasemmanpuoleisessa liikenteessä ajamisesta autolla, jossa ei ollut edes ovia, ehkä pärjäisin Norjassakin :)
    Upeita maisemakuvia, kiitos, kun pääsimme kanssanne jakamaan nuo tunnelmapalat. Ja tervetuloa kotiin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Intianminttu; ei se ihan niin pahalta tunnu siinä ajaessa.....
      Hyvin sinä tuolla pärjäisit, varsinkin jos olisi navigaattori sen sinun silloisen kartanlukijasi sijasta.......
      Kiitos, kotona onkin taas ihan mukava olla :)

      Poista

Kiitos kommentistasi ♥