tiistai 19. elokuuta 2014

Pää pilvissä ja jalat maassa

Sananmukaisesti.
Vuorenrinteitä pitkin leijailevat untuvaiset pilvet maahan asti.
Sen kun laittaa pään pilveen.
Paitsi tukka kyllä kastuu.....

 Perjantaina ajeltiin Askerista Ålesundiin.
Ai että, tämä avaruus on niin terapeuttista.
Täällä on niin helppo hengittää.

 Talvi on tulossa vuorille.
Aurauskepit ovat jo paikoillaan.

Reitti kulki Geirangerin kautta

Ylhäällä oltiin jo,
lumihuiput ihan vieressä
Vähän ennen Geirangeria 

Ehdottomasti tuonne!
1,5 km meren pinnan yläpuolelle.
Serpentiinitietä.
Huipulle on matkaa n. 5 km
Välillä vilkaisu sivulle


Ylhäällä lämpötila juuri sopiva heinäkuisten helteiden vastapainoksi.
 Pilvien tasolla

Lumihuiput

 Alaspäinkin uskalsi katsoa kun oli kunnon kaiteet
 Alhaalla näkyy Geirangerin vuonon pohjukka.
Vuonon vastakkaisella rannalla serpentiinitie, jota pitkin jatkettiin kohti Ålesundia.

Täällä asiat saavat oikeat mittasuhteet.
Ihminen on hyvin pieni.



Kaikkia eivät kaiteet pidätelleet.

 Ranskalaiset nuoret kävivät vuorotellen istumassa tuolla kielekkeellä.

 Selfie-villitys.....
 


Takaisin alas.
Toivottiin, ettei tule bussia vastaan....

  
 Kuvassa näkyykin tie Geirangeriin.

Valokuviin saa ikuistettua vain kalpean aavistuksen näistä huikeista maisemista.
Silti yksi asia tuli mieleen.
Joulupukki voisi olla kiltti (vai minunko se pitikin olla kiltti)
ja tuoda laajakulmaobjektiivin!

Niitä tavisobjektiivilla otettuja kuvia on
vielä ...paljon... joten jatkoa seuraa


Marja

24 kommenttia :

  1. Voi mahdoton, millaiset maisemat ja millainen tie! Huimaa jo kuvia katsellessa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Häivähdys; aikas huimaavaa tuolla onkin, kaikin puolin ;(

      Poista
  2. Mahtavat on kyllä maisemat :)
    Löytyisikö sinulta tietämystä Kuunliljoista? Blogissani mietiskelin mitähän lajikkeita Hostani mahtavat olla, niin yksi yhteinen lukijamme vinkkasi, että kannattaisi ehkä kysyä sinulta.
    http://onnenapiloita.blogspot.fi/2014/08/hosta-arvoitus.html

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mari; eikös olekin!
      Käynpä vilkaisemassa blogissasi......

      Poista
  3. Huikeat maisemat. Minua huimaa jo kuvia katsellessa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. annekatariina; ihan totta, mutta tuohonkin tottuu muutamassa päivässä, pystyy katsomaan alas vaikka milä jyrkänteeltä eikä huimaa yhtään. Paitsi kunnon kaiteet täytyy olla :D

      Poista
  4. Hengästyttävän kaunista. Tuollaisen edessä menee ihan hiljaiseksi. Ja vaikka kuviin onkin vaikea tallentaa todllisia näkymiä ja tunnelmia, olet silti tavoittanut ne erinomaisesti. Huikeita!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. between; tuolla se avaruus on niin parasta, ei ahdista yhtään, kun näkee kymmeniä kilometrejä joka suuntaan!

      Poista
  5. Upeat maisemat! Joskus lapsena olen tuon tien saanut kulkea vanhempieni matkassa ja vahvasti se jäi mieleen. Pelkoa ja ihastusta samalla suupalalla. ; )

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Stiina; se onkin jotenkin kiehtovaa, kun on pelottavaa ja ihanaa samalla kertaa :)

      Poista
  6. Mahtavaa katseltavaa. Tulee aivan mieleen reissu Eurooppaan ja Alpeille. Tuolla mieli lepää :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Marianne N; tosiaan samankaltaista on Alpeilla, serpentiiniteitä ja tunneleita......

      Poista
  7. Ihania maisemia :) jokunen vuosi sitten olimme Norjassa ruska-aikaan ja upeampaa ruskaa en ole nähnyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Liisa; Norjassa on upeat maisemat sekä etelässä, että pohjoisessa, Varsinkin se pohjoisen ruska on upea, pitää vaan osua juuri oikeaan aikaan paikalle.....

      Poista
  8. Huikeat maisemat, veri pakeni jaloista! Tilaa hengittää, serpentiinit luikertelivat kauniisti vuorten rinteillä...

    terveisin

    Kivipellon Saila

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saila; tuolla on todella kevyt hengittää ja jännittävää ajella niitä serpentiinejä pitkin :)

      Poista
  9. Kiitos Marja,-------melkein kuin minäkin olisin ollut ihan livenä mukana.

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi ♥