maanantai 23. heinäkuuta 2012

Kesän kypsyttämiä

Kylmä kevät ja alkukesä sekä sateinen heinäkuu.
Kaikki kasvaa ja kypsyy niin hitaasti.
Mansikoiden satonäkymistä ei kannata edes puhua
heinäkuun alun sateiden jälkeen....
Mustikoita ei  lähimetsissä ole, 

pihan reunalta kuitenkin löytyi muutama varpu, joissa oli mustikoita

Vuoristokarviaisia tulee paljon.
Kunhan jaksavat punertua.

Ensimmäinen keltainen, pyöreä kesäkurpitsa

ja vihreä pitkä ovat  ihan babyja vielä

Kasvihuoneessa amppelikurkut kasvavat kohisten
ja joka aamu täytyy muistaa käydä kastelemassa

Tämä on joku tulinen chililajike, Teekkari tykkää

Leiskuvan väriset liljat ovat aika ahtaassa paikassa kääpiöstrobusmännyn ja atsalean välissä.
Ostin ne vuosia sitten Honkkarista kukkivina ruukuissa ja istutin ne tuohon, kun siinä oli tyhjä paikka. 
Ajattelin, että ne kukkivat vain sen syksyn, mutta ne ovatkin viihtyneet ja lisääntyneet tuossa jo monta vuotta. 

Keijunmekko

Ruusuangervo, 
..jolla on häntä

Kuten edellisessä postauksessa kerroin, minulla oli koko viikonlopun vain kissaseuraa.
Lauantaina keitettiin mehua.
Minulla on sähköllä toimiva mehustin, joten se puhisi terassilla puoli päivää, sillä
yhteen mehumaijalliseen sopii vain 8 litraa marjoja kerrallaan.
Nyt jo päätinkin ostaa toisen mehumaijan entisen kaveriksi syksyllä, heti kun ne tulevat alennusmyyntiin.

32 pulloa mansikka-raparperimehua.

Päivän ötökät:

 Tämä bilehile discoprinsessa rohkeanvärisessä paljettiasussaan
tutki terassilla mehunkeittimen lämmitysvastusta.
Mutta mitä jos hän onkin kuitenkin herra!?
  
  Viime viikolla ostin Plantagenista valkoisen syyssyrikän.
Horsmakiitäjä huomasi sen heti!

Hyvää alkavaa viikkoa niin töihin menijöille kuin lomalaisisillekin!


 ♥
  

                                                                          Marja

23 kommenttia :

  1. Ihania kuvia, pääset jo sinuiksi uuden kameran kanssa.. Siinä on mehustin saanut puhista tuossa määrässä mehua. Huh. ja jatkoa ilmeisesti seuraa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, mehua luvassa paljon lisää :)
      Kameran ohjekirja on edelleen kelmun sisällä, itsepäisesti pitää vaan kokeilemalla mennä eteenpäin harjoittelussa. Terävämpiä kuvia tulisi, kun viitsisi käyttää jalustaa ja kaukolaukaisinta....

      Poista
  2. Meheviltä näyttää mustikatkin ja kylläpäs olet ennättänyt touhuta.Komiat kuvat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nuo mustikat olivat aika pulskia, valitettavan vähän niitä täällä meidän nurkilla näkyy. Ei edes piirakkamarjojen vertaa!

      Poista
  3. Ihania kuvia, nyt on katseltava taaksepäinkin.

    Hurjasti olet jo mehustanutkin.
    raparperi-mansikkamehu on niiin hyvää:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hanne, kiitos!
      Mehuja keittelen aina paljon, niitä jotkut haluavat ostaakin ;)

      Poista
  4. Upean värisiä ötököitä!

    Onhan sitä satoa kovasti tuloillaan näistä keleistä huolimatta :)

    Liljasi ovat todella kauniita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Katja, mielenkiintoisia väriyhdistelmiä löytyy ötököiltä, kun makron läpi katselee....
      Liljat ovat tosiaan aika hehkuvaisen värisiä :)

      Poista
  5. Oho, mikä määrä mehua! Olet ollut kärsivällinen. Minun pitäisi kai viimeiset viimevuotiset mansikat mehustaa raparperin kanssa, jotta tämänvuotiset marjat mahtuisivat arkkuun :-) Loma alkaa ensi viikolla; ehkäpä sitten ehdin!

    Maistelin eilen pyöräretkellä ensimmäiset mustikat. Nam!

    Onpa sinulla erityisen erikoisen väriset liljat. Hieno, oikein tulinen yhdistelmä. Ja tuo ötökkä (taas), wohoo, mitkä värit! Syreenikiitäjä on minusta huikean hienon värinen myös.

    Kyllä kesä on ihmisen parasta aikaa. Talvi on niin... mustavalkoinen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. intopii, eipä tuosta mehustamisesta niin kovin paljon vaivaa ole, kun se mehustin ne hommat enimmäkseen tekee... vaikka ei se pullottaminen lempparipuuhaa olekaan ;)
      Seuraavaksi olisi vuorossa mansikka-vadelmamehua. Pakastimessa on vielä vadelmia vaikka kuinka viime kesän hurjan vadelmasadon jäljiltä.
      Kesä on aina kesä, vaikka on talvellakin puolensa. Siis oikealla talvella, ei sillä loka-marraskuun turruttavalla pimeydellä!

      Poista
  6. Erikoisen loistavan värinen lilja ! Kamerallasi saa tosi tarkkoja kuvia. Ötököitä on kiva tarkastella kuvissa, luonnossa en niistä oikein piittaa ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eija, lilja on tosiaan aika hehkuvan värinen.
      Kyllä niihin ötököihinkin siedättyy tuossa kuvaillessa. Paitsi ei hämppyihin, iik!

      Poista
  7. Minä ostin kevättalvella huutonetistä mehumaijan, lähes käyttämättömän. Täysterästä ja maksoiko alle 20e postikuluineen. Mitähän maksavat kaupassa tarjouksessa.

    Upeita mehupulloja. Noita katsellessa alkaa tehdä mieli saada niitä lisää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sirkku, edullisen ostoksen teit. Minullakin on myös Hackmanin teräsmehustin, mutta tuo sähköllä toimiva on tosi kätevä. Sisällä hellalla keittäessä tulee paljon kosteutta keittiöön, mutta tuota sähkömehustinta voi mainiosti käyttää ulkona terassilla.

      Poista
  8. Uskomattoman kauniita kuvia! Sinulle löytyy tunnustus blogistani:
    http://matkantekijana.blogspot.fi/2012/07/kesatunnustus-summer-recognition.html

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Matkatar!
      Kiitos tunnustuksesta, käyn hakemassa sen, kunhan saan mehut keitettyä ;)

      Poista
  9. Nimetön Gävlestä; no joo tuo sateenkaari ötökkä kannattais lähetää jo jonnekin luontokuviin! (mitähän tommoset kaikki profiilit mahtanee olla? saas nähdä miten kulkee, jotekin takkuilee kummiskin)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vai nimetön! on sulla nimikin, vaikka blogia ei olekaan. Täytyy vissiin antaa kommentointikoulutusta viikonloppuna.....

      Poista
  10. Onpas kauniin väristä mehua, maistuukin varmasti. Onko teillä maakellaria niiden säilyttämiseen?

    Syrikkä siis ehdottomasti kannattaa hommata, sanoon hän ja bongaa perhosia houkuttelevia kasveja sieltä täältä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Piia Anneli, juu, ihan hyvää on mehu ;)

      Meillä ei ole maakellaria, mutta minulla on risuverstaalla pari jääkaappia, joissa säilytän mehut ja hillot. Kerään mansikoita ja muita marjoja pakastimeen ja keittelen niistä mehua pitkin talveakin, aina tarpeen mukaan. Minulla on myös muutamia mehuasiakkaita, joille teen mehua. Syksyllä ja joulun alla myyn mehuja ja hilloja myös paikallisissa myyjäisissä, joten kaikkia mehuja ei itse juoda ;)

      Syrikät ovat oikeita perhosmagneetteja, minulla on jo vanhastaan lila ja vaaleanpunainen syrikkä.

      Poista
  11. Ihania kuvia ihanassa blogissa:)
    ♥-terkkuja!

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi ♥