Kun taasen kevät saa,
murtunut on valta lumen, jään,
niin pienet valkovuokot silloin nostaa pään.
Ne sammalmättäällään ihmetellen hiljaa kuuntelee
kun metsätuuli puissa humisee.
Se kertoo kuinka lähteellä
keijut karkeloi ja kuinka kesäyössä
noin sirkkain viulut soi.
Ja kuinka jälkeen sen
syksyn alle hiljaa nukkuu maa
ja kuinka valkovuokot katoaa.
murtunut on valta lumen, jään,
niin pienet valkovuokot silloin nostaa pään.
Ne sammalmättäällään ihmetellen hiljaa kuuntelee
kun metsätuuli puissa humisee.
Se kertoo kuinka lähteellä
keijut karkeloi ja kuinka kesäyössä
noin sirkkain viulut soi.
Ja kuinka jälkeen sen
syksyn alle hiljaa nukkuu maa
ja kuinka valkovuokot katoaa.
Pakko saada nämä heti blogiin.
Kevään ensimmäiset valkovuokot.
Tämä on taas pikapostaus.
Sen lisäksi, että aloitin taas työt viikko sitten,
on joka päivälle riittänyt "ylimääräisiä" tapahtumia ja talkootöitä.
Huomisen illan jälkeen alkaa onneksi normaali arki,
pystyn taas jakamaan ajan työn ja kotihommien kesken.
Ehtii tänne blogimaailmaankin paremmin ;)
Hurmaavan keväistä loppuviikkoa sinulle!
♥
Hmm, mä vasta näin sinivuokkoja alkuviikosta ja sinä jo blokkailet valkovuokoista! Kauniita ne on, aina.
VastaaPoistaOvat ne joka kevät yhtä hurmaavan kauniita!
VastaaPoistaNiin hienot vaslkovuokot peittää maan. meillä vasta pikkuruisilla nupuilla.
VastaaPoistaKuulin eilen, että meidänkin nurkilla olisi nähty valkovuokkoja. Tänään siis tutkimaan asiaa.
VastaaPoistaIhania vuokkoja! Ei meillä vielä...
VastaaPoistaHienoja kuvia ja ihania vuokkoja :)
VastaaPoistaIhania kuvia! Ja tuo kappale on niin kaunis!
VastaaPoistaIhana tuo runo <3 Sopii jotenkin tosi hyvin tämänhetkisiin ajatelmiini. Hyvää viikonloppua!
VastaaPoistaPistinpä tässä ihan lauluksi. Ihanat kuvat. Meidän pihan vuokot ovat vasta nupulla.
VastaaPoista