perjantai 15. marraskuuta 2024

Marraskuisia


Tänään.
Marraskuu on ehtinyt jo puoleen väliin, 
vaikka aika tuntuukin nyt syksyn edetessä ja talven lähestyessä kulkevan hitaammin.
Marraskuiset päivät ovat lyhyitä, aurinko kulkee niin matalalla, että
keskipäivällä se hädin tuskin kurottautuu puiden latvojen yläpuolelle. 
Juuri nyt sää on ajankohtaan nähden lämmin, 
ja enimmän aikaa se on suhruinen ja ja harmaa. 
Keskipäivälläkin on ollut melkein joka päivä hämärää.
Päivän aikana ehtii tehdä vain hyvin vähän, unen tarvekin tuntuu lisääntyvän.
Nyt, kun ei enää tarvitse käydä töissä, herään samaan tahtiin auringon kanssa. 
Herään, kun aurinko nousee, 
nukkumaan tosin menen muutamaa tuntia myöhemmin kuin aurinko.
Jaksan sentään vähän kauemmin valvoa kuin aurinko, 
jonka työpäivä tällä hetkellä on noin 7 tuntia.
Sovin kaikki tapaamiset iltapäiväksi, ettei tule aamulla stressiä heräämisestä :D

 Kesästä eniten kaipaankin valoa, ihania kirkkaita, kasteisia aamuja ja lempeitä iltoja,
jolloin aurinko ei tunnu laskevan ollenkaan. 



Muutamana päivänä ennen auringonlaskua on ollut valoisampi hetki,
jonka jälkeen pimeys valtaa maiseman nopeasti.




Joskus, kun on erityisen pimeää ja syksyistä, 
kaipaa jotain oikein kotoista ja turvallista, kuten viime lauantaina.
Tein pannaria, sillä lauantai on ihan yhtä hyvä pannaripäivä kuin torstaikin.
Teen pannarit aina  näissä valurautapannuissa, 
koska kotona äitikin kypsensi pannarit aina näin.
Tämä on yksi niistä asioista, jotka vaan tuntuvat siltä, että näin kuuluu tehdä. 
En varmaan koskaan ole edes kokeillut tehdä uunipellillä. 

  
Ostin yhtenä päivänä keittiön työpöydälle hauskan näköisen syklaamin. 
Se on yllättäin viihtynyt siinä jo pari viikkoa, eikä ole ollenkaan lakastunut. 
Yleensä en ole saanut syklaameja viihtymään. 


Tänään, kun oli valoisahko iltapäivä käytiin Ruusan kanssa tarkistamassa kasvihuoneet 
ja löydettiin pihalta vielä ihan pieniä värin pilkahduksia.
Lasikasvihuoneessa ovat kausivalot ja kynttiläyhdyt, sekä muutama pikkuhavu.
Siellä on kiva käydä glögillä hämärtyvinä iltapäivinä.
Kennokasvihuonekin on nyt valmis talven tuloon.
Tänään otin molemmat Koko Loco-ruusut ruukuistaan 
ja valeistutin ne isoihin termoruukkuihin kasvihuoneeseen. 
Lisään niiden tyvelle myöhemmin vielä talvensuojaturvetta.


Pihalla jouluruusut availevat nuppujaan. 
Tänään laitoin niiden päälle suojaksi vanhat Elfa-korit.
Myöhemmin korien päälle voi vielä laittaa havuja suojaksi.
Kauriit käyvät jo tutkimusretkillään ja jouluruusut kelpaavat niille oikein hyvin.

Itse kylväytynyt Tiger Eye-orvokki ei ole niin raidallinen kuin alkuperäinen, 
mutta reippaasti kukkii silti.

Pihan ruskeaa yleisväriä ilostuttavat vielä idänvarjohiipan joulunpunaiset lehdet.

Orvokkeja on kylväytynyt joka puolelle puutarhassa.

Kesäpäivänhatut jätin maahan talveksi,
ne saattavat myös talvehtia.
Jos eivät ole keväällä hengissä, pitää sitten kylvää uudet.



Vielä viimeisiä ruusun, kärhön ja tähtiputken kukkia

Lintujen ruokintapaikalla kävi varpushaukka hakemassa itselleen välipalaa. 
Tintti tuli nopeasti höyhennettyä.
Vähän ihmeteltiin, kun muut tintit jatkoivat syömistään, 
vaikka haukka höyhensi heidän lajitoveriaan ihan vieressä 
Yleensä, kun haukka käy saalistamassa ruokintapaikalla, 
se pysyy jonkin aikaa täysin autiona.
Kun haukka oli saanut syötyä, se alkoi heti katsella seuraavaa saalista. 
Siinä vaiheessa kävin sanomassa sille, että tarjoilu on nyt päättynyt. 
Ymmärsi sentään lähteä muualle.

Olisi meillä leivinuunikin, jonka päällä kissan olisi mukava olla päiväunilla.
Oskari on nykyajan nuori, joka tykkää modernimmasta induktioliedestä.
Onneksi ei liesi lämpene, vaikka kuinka pyörisi siinä päällä.

Huomenna täällä pitäisi olla ennusteen mukaan aurinkoista ja lämmintä lähes +10 astetta!
Saadaan vielä tehtyä jotain hienosäätöä pihalla.
Tänä vuonna on todellakin ollut aikaa tehdä syystyöt valmiiksi 
vähän hitaammallakin tahdilla, mutta nyt saisi jo talvi tulla, 
tai edes vähän normaalimmat tämän vuodenajan lämpötilat.

Marja

maanantai 4. marraskuuta 2024

Myrskyn jälkeen





Myrskyn jälkeen tuli poutasää.
Ei tosin heti sunnuntaina, mutta tänään. 
Viime yönä täällä oli muutama aste pakkasta,
 ensimmäistä kertaa tänä syksynä, 
ja tänään on ollut aurinkoinen ja lähes tyyni päivä.
Se pakkasyö tosin näyttää jäävän ainoaksi, 
pitkälle tästä eteenpäin on ennustettu lämpöasteita myös öisin.


Lunta tai edes räntää, ei ole edelleenkään satanut.
Vettä on ropissut sitäkin enemmän.
Muutamat kasvit pitävät vielä tiukasti lehdistään kiinni.
Pudonneet lehdet saavat jäädä maahan talven yli. 
Ollaan jo luovuttu lehtien silppuamista ruohonleikkurilla, 
hyvin ne talven aikana maatuvat ilman silputustakin.
Keväällä kun nurmikko alkaa kasvaa, lehdet jäävät nopeasti piiloon ja lannoitteeksi.
Lehtipuhaltimella on silti käyttöä, laattapolut ja sora-alue puhalletaan puhtaiksi.

Ristinummi-ruusussa ei enää ole kukkia, muutama keltainen lehti ainoastaan.

Lavakasvimaan portin lumikärhö on vielä ihan vihreä.

 
Clematis Emilia Plater, ei enää ihan hehkeimmillään risaisine terälehtineen.



Kehäkukkia ei lannista mikään, ne kukkivat, vaikka lunta sataisi päälle.


Kesäpäivänhatut jätin maahan, kun ne saattavat talvehtia. 
Kaivan keväällä pois, jos eivät selviä talvesta. 
Urhoollisesti nekin vielä yrittävät availla nuppujaan.


Takapihan metsikössä riittää selvittämistä kaatuneissa puissa, 
joukossa on myös naapurin puolelta meidän tontille kaatuneita runkoja.
Kaikki eivät kaatuneet maahan asti, vaan jäivät nojailemaan toisiin puihin.



Takapihan ison kiven päällä kasvavat sammaleet ovat ihanan pehmeitä ja pörheitä.
Monta erilaista sammalta, 
siellä on varmaan monen pikku-hämpyn ja muun ötökän koti.
♥ ♥ ♥

Marraskuussa voi pikkuhiljaa alkaan miettiä jouluisia asioita.
Joulusta en niin kovin perusta, mutta tämä joulun odotus on kivaa aikaa.
Pieniä juttuja.
Laitettiin talon etupihallekin linnuille ruokinta-automaatti.
Pari hömötiaistakin on siinä touhuillut, siitä olen kovin iloinen.
Lintujen puuhia on mukava seurata samalla, kun miettii omia päivän tekemisiä.

Havukransseja voi jo hyvin tehdä, nyt kun löytyy materiaaliakin....
Tekisikö perinteisen pyöreän, vai sydämen.
Aina, jos huvittaa, voi leipoa jotain jouluista. 
Uskoisin, että pian tekee mieli leipoa joulupipareita
mummulta perityllä possumuotilla. 
Pipareita oikeastaan tarvittaisiinkin jo, ensimmäiset glögit on jo avattu.
Muistan niin nauttia siitä, että enää en leivo joulumyyjäisiä varten.
Se ei ollut enää kivaa, kun se alkoi tuntua työltä.
Joulumyyjäisistä luopuminen kävi luontevasti koronan ansiosta, 
kun silloin jouduttiin myyjäiset peruuttamaan kahtena vuotena.

Ostin herttaisen vaaleanpunaisen syystähden kukkapöydälle.
Tämä ostos on ihan postin ansiota.
Kävin  hakemassa paketin pakettiautomaatista, 
tilaan paketit aina ruokakaupan lokeroihin, 
mutta välillä posti toimittaa ne kuitenkin viereisen puutarhamyymälän lokeroihin.
Ne lokerot ovat siellä eteisessä, mutta pakkohan sieltä on poistua myymälän kautta.
Hyvin hillitsin itseni kuitenkin, kun ostin vain tämän, 
vaikka siellä oli niin paljon kaikkea kaunista jouluista.

Kauppoihin ilmestyneet joulukonvehdit ilahduttavat.
Niistä saa pöydälle kivan somisteen, joka jostain syystä hupenee kuin itsekseen.
Seuraavalla ruokakauppareissulla saa ostaa uuden rasian.

Joko sinulla on joulu ajatuksissa?
Marja
    

lauantai 2. marraskuuta 2024

Myrskyisä alku


Aloitin tämän postauksen perjantaina aamulla.
En saanut silloin ihan valmiiksi, kun lähdettiin välillä ruokakauppaan 
ja käytiin vielä Eurassakin viemässä kynttilä haudalle.
Kotona oltiin lopulta vasta illansuussa ja samoihin aikoihin tuuli alkoi yltyä.

Ensin nyt kuitenkin se, mitä kirjoittelin aamulla.

No nytpä marraskuu alkoi hyvin marraskuisena kunnon matalapaineella.
Sää on harmaa, sumuinen ja tihkusateinen, päivä ei tunnu valkenevan ollenkaan.
Meillä on satanut pelkkää vettä, vielä tänään päästään kauppareissulle ilman talvirenkaita.


Yllättävän värikkään kuvan vielä saa pihalta.
Japaninkääpiökirsikka Kojo-no-mai ja Accolade-kirsikka 
eivät ole vielä pudottaneet ihan kaikkia lehtiään, 
eivätkä syyshortensian ruskeat kukat eivät ole vielä varisseet.
Onnin kissanmintut rönsyilevät vihreinä.


Peruukkipensas pudottaa myös lehtensä tosi myöhään 
ja hakuropajun lehdet varisevat vasta kevättalvella.

Vähän väriä löytyi vielä pensasmustikoista, ihan pian nekin lehdet ovat maassa.

Lintujen ruokinta aloitettiin jo pari viikkoa sitten,
kun tintit kävivät nokkimassa terassilla tuolien pehmusteista täytteet 
ja koputtelivat ikkunaan. 
Auringonkukan siemenet automaatissa pitävät tirpat poissa terassilta.

Lämpötila alkaa selvästi pysyä matalammissa lukemissa. 
Hyvä syksy on ollut, kasveilla, kuten meilläkin, 
on ollut aikaa valmistautua tulevaan talveen.
Ulkona on syystyöt tehty.

Taas on aikaa puuhailla keittiössä.

Tein tosi herkullista ja helppoa tomaattipiirakkaa. 
Tätä on tullut tehtyä usein kesän mittaan.

Tein tuohon alapuolelle erillisen postauksen ohjeesta.


Lanttulaatikko on kotoista syysruokaa. 
Tein moneen pieneen vuokaan, jotka laitoin pakastimeen. 
Yhdestä vuoasta saa juuri sopivat annokset kahdelle. 
Huomenna syödään lanttulaatikkoa ja itse loimutettua kirjolohta. 
Meillä syödään lanttulaatikkoa pitkin syksyä, se ei ole pelkkää jouluruokaa.
Voi olla, että jouluna onkin ihan muut ruoat.  

Muhkeasta tiikerikakusta riittää nyt loppuviikon kahvihetkiin.

Kissat viihtyvät sohvalla, näkevät korkeintaan unta hiiri-ja myyräpaisteista. 
Ulos ei viitsi juuri enää lähteä pyyntihommiin, kun sisällä ruokakupit täyttyvät, kun vähän naukaisee.
Onni ainoastaan käy välillä nappaamassa myyräpaistin. Hänen egonsa on muutenkin sen verran iso, että se ei sovi samalle sohvalle muiden kissojen kanssa.

♥ ♥ ♥

Kauppareissuilta kotiuduttua juttu jatkuu....

Jos lokakuu loppui tylsän harmaana ja sateisena, oli marraskuun alku sitäkin räväkämpi.
Perjantaiaamu alkoi tavanomaisen marraskuisena ja tihkusateisena. 
Illan suussa alkoi tuuli yltyä ja illan mittaan se yltyikin merellä hirmumyrskylukemiin.


Tuolla meiltä muutaman sadan metrin päässä on työmaa, 
jossa kerrotaan, että rakennamme säävarmaa sähköverkkoa. 
Näemmä ihan täysin varma se ei ole vielä, heti alkuillasta menivät sähköt. 
Katkos kesti 18,5 tuntia. Poikkeuksellisen kova oli kyllä myrskykin. 
Tähän ehkä joudumme totuttelemaan tulevaisuudessakin, ilmastonmuutos on tosiasia.
Vaikka katkos tuntui pitkältä, pärjättiin ihan hyvin, 
leivinuuni lämmitti ja saunakin lämpiää puilla. 
Pakastimet eivät tässä ajassa ehtineet lämmetä, kun ei avattu niitä. 
Jääkaappitavaroille oli sopiva lämpötila terassilla.

Takapihan metsikössä kaatui muutama puu, 
mutta kasvihuoneet säilyivät ehjinä ja tukevasti paikoillaan.
Tänään käytiin kaupungissa, matkalla oli tosi paljon kaatuneita puita 
ja paljon oli ollut tielle kaatuneinakin. 




Talvi alkaa lähestyä 
ja tässä ovatkin varmaan viimeiset värikkäät lehdet meidän pihalla. 
Vähän on vielä vihreää, mutta muuten yleisnäkymä alkaa olla ruskeanharmaa.

Kissat suhtautuvat lähes kaikkeen rennon leppoisasti, 
ainoa toive eilisen myrskyn aikana taisi olla, että sisävessa olisi ihan kiva...

Levollista pyhäinpäivän iltaa


Marja




Tomaattipiirakka

Tästä ohjeesta on olemassa erilaisia versioita, 
tämä on helpoin ja nopein..suorastaan oikotie onneen


Tässä kaikki tarvittava, lisäksi vielä mustapippuria ja suolaa vähän.


Valmis piirakkapohja kaupan pakasteesta. 

Sulanut pohja levitetään vuokaan, pistellään haarukalla ja pohjalle levitetään pari ruokalusikallista Dijon-sinappia.

 Seuraavaksi parmesanraastetta kunnon kerros,  n. 2-3 dl. Nyt laitoin tuollaisen pussillisen valmista raastetta. 

Juuston päälle siivutetaan 4-5 tomaattia. Tomaattien päälle 2 rkl oliiviöljyä ja välimeren mausteseosta, mustapippuria ja vähän suolaa. 

Kypsennä 200 asteisessa uunissa n. 30 minuuttia.

Marja