Viljelijän onnenhetket

MIKÄÄN ei ole niin riemullista kuin sadonkorjuu!

Jossain aikaisemmassa postauksessa jo kerroinkin perunaviljelmästäni.

Keväällä istutin lavakauluskasvimaalle 21 Lapin puikulaa, 

jotka jo talvella ostin Äkäslompolosta.

Soittelin niille kasvimaan reunalla Souvarien CD:täkin, että ne tuntisivat olensa kotoisaksi.

Muutaman kerran heinäkuussa söimmekin jo uusia perunoita omasta maasta.

Eilen menin pikkuisen perunakorini kanssa perunannostoon.

Ihania, täydellisen kauniita, suuria puikuloita!

Vaikka kuinka paljon!

Kolmasosa jäi vielä maahan, kun jääkaappiin ei mahtunut enempää.

Maakellariko nyt pitää hankkia?!

Puikuloista tehty perunamuusi ja lohisoppa ovat aivan omaa luokkaansa!

Lohisoppaa tehtiinkin heti eilen.

Mistään ei tule niin hyvä soppaa kuin puikuloista.

Vielä kun olisi Tenon villinä ja vapaana kasvanutta lohta....

Ihan hyvä tulee kirjolohestakin.

Liemeenkin laitan kasvisfondia, kun en välitä kalaliemen mausta,

siitä tulee mieleen lapsena pakolla syötetty kalanmaksaöljy......

 Paahdettua ruisleipää ja kivennäisvettä seuraksi

Tänään jatkoin sadonkorjuuta

 Kasvimaalta löytyy vielä kesäkurpitsaa, kevätsipulia ja kasvihuoneessa riittää tomaatteja.

Kaupasta kävin hakemassa luomuporkkanoita sekä kukkakaalin ja parsakaalin.

Monta kertaa on tänä kesänä tehty kasvisgratiinia.

Meillä sitä syödään ihan pääruokana ruisleivän kanssa,

vaikka useimmiten sitä kai pidetään liharuoan lisäkkeenä.

  

Tuoreet, kotimaiset kasvikset.

Suorastaan ylellistä. 

  

Tänään syötiin  Aurajuustolla höystettyä gratiinia

Edellisellä kerralla vuohenjuustoa....

Reseptit ovat tuossa alapuolella omana postauksenaan...

Aloitettiin sitä pihakierrostakin Ruusan kanssa,

mutta kesken kaiken alkoi sataa ja ukkostaa.

Ei kyllä haittaa sade yhtään. 

Täällä on rutikuivaa, satanut on viimeksi joskus monta viikkoa sitten!

Pihakierros jatkuu taas, kun sade lakkaa.....

♥