Kuukauden viimeinen päivä ja puutarhakuva

Tammikuun viimeinen päivä.

Kuukauden puutarhakuvan aika.

Yleensä meillä Ruusa hoitaa pihaesittelyt,

mutta hänellä oli tänään vapaapäivä.

Ruusalle tarvittiin pätevä sijainen.

Kun minäkin nyt paljastuin eräiden yllätykseksi myös koiraihmiseksi,

 virallisen pihaesittelijän viransijainen:

Vuff!

Olen Samppa, teekkarikoira.

Tervetuloa kanssani talvipihakierrokselle.

Oletteko valmiina?   

 Nyt nimittäin....

..mennäääään......

Tässä on kesällä nurmikko.

Nyt on lunta.

Aika mahtavasti pöllyää.

  

 Pysyttekö perässä?  Nyt käännytään.

 

Perhoskukkamaan ohi....

...... kohti kasvaria.

 Esittelykierros päättyy nyt tähän kasvarin rappusille.

Kiitos, kun olitte mukana.

Samppa.

(Kuvaajana toimi Teekkari)

Kiitos Sampalle esittelystä!

Huomenna taas kissakuvia, tai ainakin tulppaaneja tai mantelinkukkia......

♥

Tammikuu

 Tammikuu siirtyy huomisen jälkeen muistojen aarrearkkuun.
Vihdoin.

Pieni Lintu haastoi linkittämään kuukausikollaasin.

Tammikuu 2015
Pitkä, harmaa, loskainen.
Muutamana päivänä lumisadetta.
Enimmäkseen räntää ja vettä.
Ei kauniita kuurakuvia, eikä auringon kimallusta hangella.
Tulppaanit, aavistus keväästä.
Tammikuun hämäräisinä päivinä valmistuivat villasukat.
Monta paria.


Tänään satoi lunta.


Ruusan kanssa oltiin lumitöissä.
Katseltiin kun mies kolasi :)

Perjantaipuketti.

Kivaa viikonloppua! 

 ♥

Haasteen sain

Kivipellon Saila muisti tällä kivalla haasteella!
Kiitos Saila ♥

Säännöt ovat seuraavat:

Haastaja kertoo sinulle viisi aihetta

Haastetun tulee kertoa top5 listansa jokaiseen aiheeseen

Haastetun on keksittävä uudet 5 aihetta

Haaste on annettava viidelle eri blogille (ei takaisin haastamista)

*

Haaste on kiertäessään vähän muuttanut muotoaan,

ainakin osa kysymyksistä on jo sellaisia, että

niihin ei välttämättä voi vastata top-5 listalla.

Haitanneeko tuo?

*

Tässä Sailan kysymykset ja vastaukseni niihin:

1. Onko puutarhassasi jokin kasvi jonka versoja odotat joka kevät ja jolla on jokin tarina?

Puutarhan rakkain kasvi aina ja ikuisesti on lapsuuskodistani peräisin oleva valamonruusu.

Äitini on kertonut, että ristiäiseni olivat kotona,

kastepöydällä oli yksi kukka juuri tuosta valamonruususta.

Minusta jo silloin lapsena ne kukat olivat niin kauniit.

Valamonruusu kukkii vain lyhyen aikaa keskikesällä,

tuoksuu ihanalta ja on niin kaunis!

Toinen kasvi, jonka kukkia aina odotan, on valkolehdokki.

Pelastin valkolehdokit muutama vuosi sitten tietyön alta.

Ne ovat ainakin tähän asti viihtyneet ja jopa vähän levinneetkin.

Niitä huumaavan tuoksuisia kukkia ihailen juhannuksen tienoilla

valoisassa suviyössä ja odotellen tuoksusta hurmaantuneita kiitäjäperhosia paikalle.

2. Olet lähdössä kauppaan, katsot peiliin, laitatko jotain ehostusta, mitähän?

nooo, joskus laitan ripsiväriä ja huulipunaa, 

mutta useimmiten ajattelen, 

että jos ihmisillä ei ole kaupassa muuta katsottavaa kuin minun naamani, 

niin omapa on tappionsa.....

Mutta jos lähdetään ihan oikeaan kaupunkiin, vaikka Turkuun tai Tampereelle,

saatan panostaa omaan naamani vähän enemmän.

3. Saunan lämmöstä vilvoittelemaan, enkelin kuvia hankeen, avantoon vain ihan vain terassille istumaan?

Terassille istumaan, siis omalle ja vain lämpimänä kesäiltana.

Tykkään lämpimästä. Lumihanki tai avanto puistattaa jo ajatuksenakin!
Kevätilta terassilla puutarhatouhujen ja saunan jälkeen.
Ehkä lasillinen kuohuviiniä.
Peipposen iloiset säkeet pihakoivun oksalla ja vähän myöhemmin illalla laulurastaan
huilu kuusenlatvasta. Lähes euforista.

4. Kaunein muisto karvatassukaverin touhuista?

Karvatassukavereista on pelkästään kauniita muistoja.

Vaikka nyt olenkin niin kissaihminen kuin vain ikinä voi olla,

(tykkään silti koiristakin ja lampaista ja kanoista. Kaikista.)

ikimuistoisin, kaunein ja onnellisin hetki ikinä 

on kuitenkin se, kun sain 12-vuotiaana oman koiranpennun,

Shih-tzun, tiibettiläisen temppelikoiran.

Olen aina rakastanut kaikkia eläimiä ja todella halusin silloin koiranpentua!

Koira oli nimeltään Babette, Papsuksi häntä kutsuttiin.

Papsu oli niin minun koirani, nukkui vieressäni ja odotti

aina iloisena kun tulin koulupäivän jälkeen kotiin.

Kun myöhemmin muutin kotoa omilleni, Papsu jäi vanhemmilleni.

Aina kun menin kotona käymään, Papsu oli melkein tikahtua ilosta,

minun naamani piti nuolla kokonaan, monteen kertaan,

 sylistä hän ei olisi mennyt pois ollenkaan.

Nämä kuvat skannasin paperikuvista.
Olen kuvissa parikymppinen.
Miten nämä kuvat ovatkin jo jotenkin niin kauan sitten otettuja, haalistuneita........
vaikka edelleen mieli on kuin parikymppisellä.
Peili kertoo kuitenkin totuuden.

5. Joku haluaisi kustantaa Sinulle matkan jonnekin, minne haluat. Suuntaisit siis...

Pohjoiseen. Norjaan. Lofooteille.

 Lofooteille on suunniteltu reissua ensi syksyksi,

vaikka ihan ilmeisesti itse joudutaan kustantamaan ;D

Minun kysymykseni

 Intianmintulle, Betweenille, Molleylle,  Sametti Hortensialle ja Pirkolle:

1. Mikä on onnellisin lapsuuden ajan muistosi? Mikä tekee siitä miin erityisen?

2. Minkä taidon haluaisit itsellesi?

3. Jos onnellisuus olisi rahaa, millainen työ tekisi sinusta rikkaan?

4. Kuinka vanha olisit, jos et tietäisi oikeaa ikääsi?

5. Minkä neuvon antaisit 15-vuotiaalle itsellesi?

Tässä siis haasteet ja haastettavat!
 Iloisin mielin ilman paineita, vastaa jos tuntuu että on aikaa, 
halua tai jos kysymykset eivät kosketa sisikuntaasi liian läheltä,
 jos et vastaa, sekin on ihan ok.

Sydämellistä keskiviikkoiltaa kaikille muillekin!

♥

Koti

KOTI on teemana makrotexhaasteessa tällä viikolla.

 Tää olis tän koti.

Yksiö.

Nipsu rakastaa laatikoita ja koreja.

Muutkin kissat tykkäävät, mutta Nipsu r.a.k.a.s.t.a.a

Koti ilman kissoja on pelkkä asunto.

 Kukat kaunistavat kodin

  

Pullantuoksu.

Kodikasta.

♥

Haaveita

Kaikenlaisia haaveita.
Keväthaaveita.
Pakkashaaveita. Lumihaaveita.
Kesä mielessä.

Miesten eilinen kauppareissu onnistui loistavasti!
Ihan sitä kylvömultaa, mitä pitikin ja jättiverbenan siemeniä olivat löytäneet.

Tulppaanejankin olivat ostaneet.

Iloisia keltaisia.

Keväisiä.

Tänään.

Oi, juhlallinen hetki.

Ensimmäisen kerran tänä keväänä.

Avaan multapussin, nuuhkin mullan tuoksua.

Tuoksuu keväältä ja auringolta.

Melkein kuulen korvissani peipposen liverryksen.

Upotan sormet multaan.

Täytän kylvöastian mullalla.

Taputtelen mullan varovasti tasaiseksi.

Vähän vettä suikupullosta.

(Kuvassa koko jättiverbena-siemenpussin sisältö, hinta 4:50,

ihan kannattavaa voisi olla siementen kerääminen syksyllä.....)

Avaan siemenpussin.

Ihailen pienen pieniä siemeniä, joista jokainen

sisältää lupauksen tulevasta kesästä.

Asettelen siemenet mullan pinnalle, hellästi, yksitellen.

Nyt nämä saavat mennä pariksi viikoksi pesuhuoneeseen valoon ja lämpimään,

sen jälkeen kuukaudeksi jääkaapin vihanneslokeroon.

Sen jälkeen kasvilampun alle lämpimään.

Siemenille tiedoksi.

Siinä vaiheessa teidän kuuluu alkaa itämään.

Kylvin tänään myös osan (n. 1/50 osan) Saaripalstan Sailalta

saamistani karstaohdakkeen siemenistä.

Olen joskus kasvattanut niitä kuivakukiksi, mutta en enää muista,

tarvitsevatko ne kylmäkäsittelyn.

Vien kylvöksen kuitenkin kasvihuoneeseen kuukaudeksi 

ja tuon sen jälkeen lämpimään.

Jos eivät idä, onpa varasiemeniä, jotka voin keväällä

kylvää suoraan maahan.

Karstaohdake on kaksivuotinen, ensimmäisenä kesänä 

se kasvattaa lehtiruusukkeen ja toisena kesänä kukkavarren.

Ajattelin näin aikaisella kylvöllä huijata sen kukkimaan jo ekana kesänä.....

Tänään toin muscarit sisälle risuverstaalta.

Ihanat hennot pikkuiset.

Tänään oli niin harmaa päivä, että linnuista ei saanut oikein minkäänlaisia kuvia.

Tintin sijasta kuvassa amiraali viime kesältä.

Tänään oltiin tunti pihalla bongailemassa.

Minäkin "kahlailin" pihalla 5 cm lumihangessa.

1,5 viikkoon en ole käynytkään ulkona.

Tämä tunnin bongausreissun jälkeen tarvitsin 2 tunnin päikkärit. 

Oma vaikutuksensa väsytykseen on varmaan myös särkylääkkeillä,

Targiniqia on onneksi enää täksi viikoksi....

Lintuja oli ihan kohtuullisesti liikkeellä;

kymmeniä talitiaisia, vähän vähemmän sini- ja hömötiaisia,

pari kuusitiaista ja kaksi käpytikkaa.

Muutama harakka, iso parvi punatulkkuja koivun latvassa siemenaterialla.

Pari varistakin lensi pihan yli.

Leivotaan-lehti tuli viikolla.

Siinä oli taas vaikka mitä ihanuuksia kokeiltaviksi, vaikea päättää mistä aloittaisi.

Tänään tein kuitenkin kylmäsavulohipiirakkaa ja perinteistä päärynäpiirakkaa, 

kun oli vielä itsetehtyä jätskiäkin pakastimessa.

Talvi- ja lumihaaveita.

Minusta tammikuussa kuuluu olla lunta ja pakkasta.
Täällä ei enää melkein koskaan ole.
Siksi olemmekin tehneet Lapin-reissun aina tammikuussa.
Viime talvena ei päästy reissuun, eikä päästy tänä vuonnakaan.
Onneksi en ole tuhatjalkainen, siinä vasta riittäisi polvileikkauksia.
Nyt kun minulla on molemmat polvet kunnossa,
ensi talvena toivottavasti päästään taas reissuun.

 Tammikuussa pohjoisessa on yleensä aina kunnon pakkaset
ja lunta ainakin vyötäröön asti.

Päivät ovat vielä lyhyitä, mutta aurinko tirkistelee kuitenkin muutaman hetken tunturin takaa.

Pari viikkoa oikeassa talvessa.
Sitä vaan niin tarvitsee.
Kun ajelee kotiin etelään, on täällä jo melkein kevät.
Näin kevät tuntuu paljon keväämmältä.

Kesä mielessä.
Näitä lisää.
Paljon.

Katkeroita (Gentiana)

Häntäkukkia. Luppioita (sanguisorba)

Oikein upeaa tammikuun viimeistä viikkoa!
Ensi sunnuntaina on jo helmikuu!

♥

Muista Pihabongaus!

Ensi viikonloppuna!

Pihabongaus järjestetään tänä talvena jo 10. kerran. 

Tapahtumassa tarkkaillaan tunnin ajan lintuja omalla pihalla tai muulla paikalla

 joko lauantaina 24.1. tai sunnuntaina 25.1.

täältä lisää infoa!

Viime vuonna bongausta edeltävällä viikolla ruokintapaikalla kävi melkoinen vilske.

Lintuja oli ihan ruuhkaksi asti.

Bongausviikonlopuksi olivat järjestäneet varmaan omasta mielestään kivan kepposen;

vain muutama yksittäinen tintti kävi ruokintapaikalla.

Miten mahtaa käydä tänä vuonna?

Tänään olen inventoinut siemenvarastoja.

Melkein mitään ei tarvitse ostaa.

Lavakauluskasvimaalla pitää olla paljon unikkoja, kehäkukkaa, astereita, zinnioita,

tuoksuherneitä, kosmoskukkaa.

Kaikkien muiden paitsi zinnioiden siemeniä on hyvä varasto.

Zinnian siemeniä siis saa ostaa!

Kuukalenterin mukaan nyt juuri otollinen kylvöaika

aina 3. helmikuuta asti.

Aikani pähkäiltyäni päätin sittenkin kylvää taas jättiverbenaa.

Se on todella pitkällistä puuhaa ja ainakin viime kesänä taimet kasvoivat 

superhitaasti. Loppukesällä ne olivatkin ihan hauskan näköisiä.

Loppukesän harvalukuiset perhoset viihtyivät jättiverbenan kukilla

Miesväellä on siis huomisessa kauppalistassa sekä jättiverbenan siemenet

että GreenCaren luomu taimimulta grobiootti.

Kännykässä heillä on jo kuvat sekä multa- että siemenpussista.

Jännää, tuleekohan oikeat pussukat kotiin :)

Tämän viikon vielä pysyttelen kotona ja sisulla taivuttelen polvea!

Tavoitteena on saada se taipumaan niin, että ensi viikolla pääsen kivuttomasti autoon.

Autoon meno on nyt hankalampaa kuin viime kerralla, oikeaa polvea joutuu taivuttamaan

autoon mennessä paljon enemmän kuin vasenta. Siis kun siihen apukuskin puolelle yrittää

päästä istumaan.....

 Kevään puutarhamessujen ajankohtia tarkastelin.

Tukholman Nordiska Trädgårdar ja Helsingin messut ovat samana

viikonloppuna maaliskuun lopussa.

Tukholman messut aina kiinnostaisivat, mutta tänä vuonna ne täytyy jättää väliin;

samoihin päiviin osuu polven jälkitarkastus ja meidän palmusunnuntain

pääsiäismyyjäisemme.

Turun messuilla ei oikein tunnu olevan mitään annettavaa,

kun on päässyt Tukholman messujen yltäkylläisyyden makuun.....

Tänä keväänä taidetaan käydä Tampereen messuilla, jotka järjestetään

17.-19.4 Messu- ja urheilukeskuksessa.

 Tampereella on monta muutakin houkutusta, joissa voi samalla reissulla käydä!

Tammikuu jatkuu täällä lounaisnurkalla harmaassa pikkupakkaskelissä,

lunta tulee silloin tällöin muutama hiutale.

Kunnon lumipeitteestä ei ole toivoakaan.

Tammikuussa kuuluu olla lunta!

Helmikuussa sitten aurinko tekee timantteja hangille ja sulattaa lumet pois!

Maaliskuussa sulavat viimeisetkin lumet pois.

Niin sen kuuluu mennä!

Luontoäiti, mitä sinulla oikein on mielessä?!

Hiekkakylpykelejä odotellessa.
 Onni.

Torstai-iltaa ystävät!

 ♥