Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kollaasit. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kollaasit. Näytä kaikki tekstit

maanantai 11. tammikuuta 2021

Vanhan kertausta - Suvikummun vuosi 2020



Perinteistä täytyy pitää kiinni!
Blogini perinteitä noudattaen tämäkin vuosi alkaa vanhojen muistelulla.
12 kollaasia Suvikummun viime vuodesta!

Vaikka kulunut vuosi oli poikkeuksellinen, ei ollut matkoja, retkiä, messuja eikä
blogitapaamisiakaan. Muutaman kerran kävin puutarhamyymälöissä, joissa pystyi olemaan väljästi ulkotiloissa. Vakka-Taimessakin kävin kolme kertaa kesän aikana.
Onneksi puutarhassa kukat kukkivat ja kasvit kasvoivat entiseen malliin.
Oskarista ja Kertusta kasvoi oikein mainiot puutarhakissat.


Tammikuu oli lauha ja lumeton.
Ensimmäinen siementilaus Impectalta saapui ja oli aika tehdä suunnitelmat ja kylvökalenterit kevättä varten. Siemenpussien rapistelu on niin terapeuttista.
Tammikuussa ei vielä ollut rajoituksia ja kovasti oli vielä suunnitelmissa Tukholman puutarhamessut.
Onneksi siemeniä pystyy tilaamaan verkkokaupoista Ruotsistakin ja toimituskin on vähintään yhtä nopeaa kuin Suomestakin.
Ruissalon kasvitieteellisessä puutarhassa käytiin tammikuun puolivälissä viherterapiassa.
Juurileipää tuli tehtyä joka viikko.

 
Helmikuu jatkui yhtä lauhana kuin tammikuukin. 
Yhden kerran satoi pieni lumikerros, joka suli pois seuraavana päivää. 
Talventähdet kukkivat ulkona ja sisällä kasvihuoneessa sipulikukat viihtyivät.
Kasvihuoneessa vietettiin laskiaista ja ystävänpäivää.
 Runebergintortut maistuvat kasvihuoneessa niin paljon paremmilta.
Kylvöpuuhissa oltiin helmikuussakin, Kerttu ja Oskari avustivat,
multa kiinnosti kovin ja lämpömattokin tuli testattua moneen kertaan.


Heti maaliskuun alussa satoi kunnon lumikerros, mutta ei sekään montaa päivää säilynyt.
Lumikellot, näsiä ja krookukset kukkivat  ja leskenlehtikin avasi kukkansa jo maaliskuun lopussa.
Maaliskuun lopussa kylvettiin Kertun ja Oskarin kanssa hajuherneiden siemenet.
Maaliskuun viimeisinä päivinä satoi taas lunta, joka taas suli pois tosi nopeasti.
Maaliskuussa käytiin hakemassa Pelargonitaivaasta tammikuussa tilatut pelakuun taimet,
samalla poikettiin Turun puutarhamyymälöissä.


Huhtikuussa vietettiin pääsiäistä, tehtiin kasvihuoneen kevätsiivous ja aloitin työt puutarhalla.
Kerttu ja Oskari pääsivät tutustumaan puutarhatöihin myös pihalla.
Keväästä tulikin taimitarhalla ennennäkemättömän kiireinen.
Varsinkin kaikki hyötykasvit olivat niin kysyttyjä, että ne uhkasivat loppua kesken kaiken.
Puutarhassa jouluruusut kukkivat ja puiden ja pensaiden silmut avautuivat.
Muutaman kesäkukankin toin jo töistä kotiin.


Toukokuussa kiireet jatkuivat töissä.
En ehtinyt pitää edes suunnittelemiani vapaapäiviä.
Olisi ollut kiva olla kotona hurmaantumassa, kun omassa puutarhassa tapahtui kaikkea ihanaa, 
tulppaanit, kirsikkapuut, valkovuokot ja lumikit kukkivat monien muiden ohella.
Puut ja pensaat vihertyivät.
Toukokuun lopussa istuttelin esikasvatettuja taimia ulos ja pelakuut alkoivat rehevöityä ja kehitellä nuppuja kasvihuoneeseen päästyään.



Kesäkuussa puutarha oli tulvillaan kukkia, kuun alussa omenapuut, helmipensas ja ruusuorapihlaja kukkivat, Moskovan kaunotar-syreeni oli hurmaava. Vähän myöhemmin pionit, sormustinkukat, ängelmät ja jopa adonis aukaisivat kukkansa.
Hajuherneetkin aloittivat kukinnan.


Heinäkuussa yltäkylläisyys jatkui, oli ruusujen vuoro. 
Tikankontit ilahduttavat aina ja kelloköynnöskin aukaisi kukkiaan jo heinäkuussa.
Lavakauluskasvimaalla maissin tähkät pullistuivat ja ihanat Amazing grey-unikot kukkivat.
Heinäkuussa käytiin blogiystävä Marian kanssa Vakka-taimen ruusupäivillä, paljon uusia virikkeitä ja tarpeita syntyi silläkin retkellä.


Elokuussa kärhöt aloittivat kukinnan, kasvihuoneen pelakuut olivat muhkeimmillaan ja ensimmäiset loppukesän kukat availiva kukkiaan.
Lavakaulusmaalta ja kasvihuoneista sai kerätä satoa päivittäin.
Vakka-Taimessa käytiin työkavereiden kanssa, kaikenlaista uutta ja mielenkiintoista löytyi tälläkin retkellä.


Syyskuussa kaikki oli vielä rehevää, vaikka syksyisiä sävyjä alkoi jo näkyä puutarhassa.
Tomaatteja ja paprikoita kypsyi edelleen yli oman tarpeen, onneksi ne aina jollekin kelpasivat.


Lokakuussa hortensiat olivat muhkeimillaan, helmipihlaja sai kauniin syysvärin ja katviokin ehti kukkia, kun ei tullut yöhalloja. Muuten ruska ei meillä ollut erityisen näyttävä viime syksynä.
Pihapuuhia ei enää ollut koko päiväksi, joten oli taas aikaa kaikenlaisille leipomuksillekin.


Marraskuussa syksyinen, sateinen sää jatkui päivästä toiseen.
Kuun alussa siirsin pelakuut kasvihuoneesta risuverstaalle talvehtimaan.
Puutarhan kuvaaminen ei juuri inspiroinut, kun ei kertakaikkiaan ollut mitään kuvattavaa.
Kakkuja ja pikkuleipiä tuli tehtyä, vaikka tavanomaista jokavuotista leipomisurakaa ei ollutkaan, kun joulumyyjäiset peruutettin. 
Kasvihuone sai jouluisen ilmeen kuun lopussa.


Joulukuussa ihmeteltiin Kertun kanssa lumetonta, vihreaa pihaa.
Vasta ihan vuoden viimeisinä päivinä maa peittyi ohueen valkoiseen lumikerrokseen.
Ensimmäiset leikkotulppaanit löytyivät kaupasta ja hyasintit kukkivat kasvihuoneessa.
Melkein joka päivä oli leipomispäivä, ystävät ja sukulaiset onneksi osallistuivat kakkujen syömiseen.
Jo ennen joulua tuli Ruotsista postia, Cecilia Wingårdilta tilaamani hajuherneen siemenet ja Impectan siemenluettelo.

Poikkeuksellinen oli vuosi 2020, mutta siitäkin selvittiin.
Toivotaan, että tämä vuosi olisi normaalimpi.
Lähes kevään korvalla jo ollaan.
Loppiainen oli jo viikko sitten.
Päivän valoisa aika lisääntynyt jo monella minuutilla.

Juuri nyt, kun tätä kirjoitan, ulkona paistaa aurinko.
Lähes kuukauden tauon jälkeen.




lauantai 11. tammikuuta 2020

Vanhan kertausta - Suvikummun vuosi 2019


Sain kuin sainkin aikaiseksi perinteiset kollaasit!
Aikaa se otti, erityisesti pikkuapulaisteni ansiosta.
Kerttu ja Oskari ovat innolla mukana varsinkin tietokonehommissa ja ylipäätään kaikessa.
Keväällä siirrytään opettelemaan piha-askareita, intoa heillä ainakin riittää!


 Viime vuoden tammikuussa oli ihan oikea talvi!
Lumitöissä oltiin harva se päivä ja jossain vaiheessa kun kävin pelastamassa Palibin-syreeniä lumitaakan alta, kahlasin vyötäröön asti ulottuvassa lumihangessa.
Lavakauluskasvimaa odotti lumipeittojen alla kevättä.
Loppukuussa käytiin Ruissalon kasviteteellisessä puutarhassa hakemassa viherterapiaa.
Siemenluetteloita selailin jo ahkerasti ja jättiverbenan siemenet pääsivät jo multaan.

 Helmikuussa jatkuivat lumityöt ja jos ei oltu pihalla lumitöissä, sisällä odottivat sukankutimet.
Kaikenlaisia kakkukokeiluja tein keittiön puolella. 
Kuukalenterin avulla tein kylvösuunnitelmia ja tein vähän ensimmäisiä kylvöjäkin.
Kasvihuoneiden katolta käytiin poistamassa lunta useamman kerran.
Loppukuussa hanget alkoivat jo lupaavasti huveta ja ostin kasvihuoneeseen ensimmäiset kevätkukkijat.
Pari kertaa käytiin kasvarissa iltapäiväkahveillakin.

Maaliskuussa näkyivät jo ensimmäiset pikkuiset piipottajat pälvipaikoissa,
pelakuut tekivät innokkaasti uutta kasvua risuverstaalla, leikkotulppaanit ja keväiset sipulikukat viihtyivät kasvihuoneessa ja mekin kävimme siellä päiväkahveilla aina kun vaan ehdimme.
Maaliskuun kohokohta oli matka Tukholman Nordiska Trädgårdar-messuille.
Siitä se kevät alkoi!

 Huhtikuun alussa oli parin päivän takatalvi, mutta sen jälkeen kevään pikku sipulikukat suorastaan riehaantuivat kukkimaan!
Kasvihuoneella tehtiin perusteellinen kevätsiivous.
Loppukuussa  koivuissa oli pienet hiirenkorvat ja ensimmäiset tulppaanitkin aukaisivat nuppunsa.
Minulla alkoivat työt puutarhalla.

 Lämpimän huhtikuun jälkeen toukokuu alkoi kylmänä ja sateisena, mutta niinhän aina vappuna!
Toukokuu jatkui kuivana ja lämpimänä, sadettimia tarvittiin puutarhassa.
Hedelmäpuut ja kaikki ihanat sipulikukat aloittivat kukintansa.
Töissä riitti kiirettä.

Sateettomuus jatkui kesäkuussakin, ihan yhtä kuumaa ei sentään ollut kuin edelliskesänä.
Ahkerasti kasteltiin aamuin illoin.
Ihanan kukkaisaa olikin pihalla.
Juhannuksen jälkeen alkoi loma ja aika kului omalla pihalla, lähinnä kitkemispuuhissa.

 Heinäkuun loppupuolella oli muutama kunnon hellepäiväkin, hyvä syy olla tekemättä mitään.
Paitsi sadettimia piti edelleen viritellä puutarhassa.
Pelakuut olivat parhaimmillan kasvihuoneessa.
Heinäkuussa parasta oli blogitapaaminen Vakka-Taimessa, taas kerran oli niin kivaa.

Elokuussa kukkivat kärhöt, hajuherneet, punahatutkin aloittelivat. 
 Luumu-, omena- ja kirsikkapuissa oli runsas sato, ihan liikaa!
Keitin ensimmäiset mehut talven varalle.
Elokuun kohokohta oli Raaseporin Pohjankurussa  Kotipuutarha-lehdenPuutarha Tahvoset Oy:n,  Kekkilän  ja Ruduksen järjestämä blogitapaaminen Tahvosten taimistolla.
Elokuun lopussa kävin ensimmäistä myös Mustilan taimipäivillä, sepä oli mukava ja antoisa tapahtuma! Monta kassillista kasveja kotiutui sieltäkin.

 Syyskuussa alkoi vähitellen näkyä ruskavärejä, 
 punahatut kukkivat edelleen ja perhosiakin näkyi vielä.
Syyskuun alussa oli naapurikylässä syysmarkkinat, joille osallistuin.
Mehunkeitto- ja leipomisurakka edelsi markkinoita.
Pihalla riitti istutuspuuhia Mustilan ja Vakka-Taimen-retkien jälkeen.
Markkinoiden jälkeen tehtiin pieni syysretki Tukholman puutarhamyymälöihin, samalla poikettiin Uppsalan kasvitieteellisessä puutarhassa.

 Lokakuussa ruska oli parhaimmillaan, muutamana aamuna yöpakkanen oli koristellut luonnon kuurapitseillä. Loppukuussa parina päivänä piha sai lumipeitteen, pääasiassa kuitenkin satoi vettä.
Aurinkoiset päivät olivat harvassa.

Marraskuussakin enimmäkseen satoi.
Pari lumista päivää välissä ja taas jatkui vesisade.
Alkukuussa peruukkipensas piti edelleen tiukasti kiinni lehdistään.
Pihalla ei enää voinut tehdä paljon mitään, joten villasukkia valmistui sohvan nurkassa ja kakkuja keittiössä....


Joulukuu jatkui samanlaisena kuin marraskuu, plus-asteita ja vesisadetta.
Joulukuussakin piipahti kahden päivän talvi.
Joulukuun alussa oli oman kylän joulumyyjäiset,
niihin valmistautumisessa vierähti pari viikkoa.
Helmipensaassa on yhä edelleen nuo vihreät lehdet tallella ja lavakauluskasvimaan
laatikoissa multa on pysynyt sulana. Joulukuun lopussa kylvin lavakauluksiin
tilliä, porkkanaa ja kukkien siemeniä. Tapaninpäivänä haravoitiin pihaa.
Joulukuun puolivälissä meille muutti kaksi uutta puutarhakissan alkua; Kerttu ja Oskari ♥

Sellainen oli Suvikummun vuosi 2019 tiivistettynä.


Mukavaa viikonloppua!



Marja

keskiviikko 2. tammikuuta 2019

Vanhalla kaavalla.

Tämän ikivanhan blogini perinteitä noudattaen tämäkin vuosi alkaa vanhojen muistelulla.
12 kollaasia Suvikummun viime vuodesta!

Näitä kollaaseja on aina yhtä kiva tehdä.
Vanhoja kuvia selatessa mieleen palautuu mukavia asioita,
 jotka jo on ehtinyt unohtaa.

Joka kuukauteen sisältyi kivoja matkoja ja retkiä.
Kollaasien kaikki kuvat ovat tällä kertaa kuitenkin Suvikummusta,
paria Lapin kuvaa lukuunottamatta.


Tammikuussa pysyttiin enimmäkseen pirtin lämmössä,
välillä Ruusa kävi tekemässä pikaisen inventaarion lintulaudan vieraista.
Huonekasvit toivat sisälle vihreyttä ja kasvun ihmettä ja loivat uskoa kevään saapumiseen,
 kuten siemenpussien rapistelu ja kevään ensimmäiset kylvötkin.


 Helmikuussa mullasta kurkkivat jo ensimmäiset pienet sirkkalehdet.
Oikein kunnon lumihangilla käytiin Luostolla.
Lintujen ruokintapaikalla riitti asiakkaita vihaisesta tilhestä pörheään tinttiin.
Laskiaista fiilisteltiin Teehuoneella.


Maaliskuussa puutarha oli vielä hangen alla, mutta aurinko paistoi jo kirkkaasti.
Kasverissa käytiin välillä herkuttelemssa, melko viileää oli vielä, mutta vähän aurinko kuitenkin jo lämmitti. Ainakin, kun kovasti uskoi.
Tukholman Nordiska Trädgårdar-messut olivat maaliskuun lopulla.
Voi, mitä kaikkea ihanaa siellä olikaan.


Huhtikuun alussa oli pääsiäinen ja Turun Puutarhamessut.
Kasivihuoneen kevätsiivous saatiin tehtyä sopivasti pääsiäiseksi,
Tukholman messuilta ostetut kasvituliaiset pääsivät kasvihuoneeseen
ja lumien vähitellen sulaessa maastakin alkoi kurkkia kaikenlaisia karvakorvia.
Huhtikuussa alkoivat myös työt puutarhalla ja heti ostin kevään ensimmäiset orvokit



Toukokuussa alkoivat helteet, ihana vihreys ja kevätkukat valtasivat puutarhan.
Toukokuussa tavattiin puutarhaystäviä Marketanpuistossa, tältäkään reissulta ei palattu ilman kasviostoksia....


  Kesäkuussa helteet jatkuivat, ruusut ja pionit kukkivat, kunhan jaksoi kastella.....

 Heinäkuussakin helteet vaan jatkuivat......
Pelakuut olivat ihan onnessaan kasvihuoneessa ja viihtyivät ne olkkarin ikkunan kukkalaatikoissakin.
Ruusut ja pionit kukkivat edelleen, suklaakirsikat alkoivat kypsyä.
Sadettimet pyörivät.......
Heinäkuussa Suvikummussa vietettiin blogin 10-synttäreitä ihanien blogikaverien kanssa


 Elokuu kypsytti sadon kasvimaalla ja kasvihuoneessa.
Gammayökköset valtasivat Suomen.
Ainakaan meillä ne eivät loppujen lopuksi aiheuttaneet mitään harmia.
Elokuussa käytiin Lepaan puutarhanäyttelyssä ja Kivipellon Sailan kanssa tehtiin perinteinen Vakka-Taimen retki.

 Syyskuussa syysvadelmat ja omenat alkoivat kypsyä ja kärhöt intoutuivat ennen näkemättömään kukintaan.


Lokakuussa täälllä etelässäkin saatiin ihailla erityisen värikästä ruskaa pääosin kauniissa syyssäässä.
Melko muhkea pino kukkasipulipussejakin jostain ilmaantui, vaikka yhtään ei pitänyt ostaa....
Syksyn piristyksesksi käytiin parin päivän retkellä Ruotsin puutarhamyymälöissä.



 Marraskuussa ruska jatkui, parina aamuna maa oli kuurassa.
Puutarhassa kaikki saatiin valmiiksi odottamaan talven tuloa.
Puuhat siirtyivät vähitellen sisätiloihin. Leipomista ja kokkailua riitti joka päivälle, ensin isänpäivälounasta ja sen jälkeen joulumyyjäisiä varten.


Joulun alla riitti kiirettä keittiössä, mutta jouluksi ajeltiin Äkäslompoloon ihanan lumisiin ja jouluisiin maisemiin. 

Sellainen Suvikummun vuosi, tiivistettynä 12 kollaasiin.

Tämä uusi vuosi alkoi ihan kunnon myräkällä, meä säästyimme sähkökatkoilta tällä kertaa,
mutta lunta satoi lähemmäs 15 cm märkään maahan, joten pihan kolaus käy nyt kunnon kuntoilusta.





Marja

keskiviikko 3. tammikuuta 2018

Ei sittenkään ihan huono? Eli vanhan kertausta.




Mitä kuluneesta puutarhavuodesta jäi mieleen?
Lähes lumeton talvi, toukokuun lumisateet,
kesän viileys, koko loppuvuoden jatkuneet sateet.
Yhtä ankeutta koko vuosi!

Tässä parina päivänä olen käynyt läpi menneen vuoden kuvatiedostoja
kuukausikollaaseja varten.

Kuvissa vuosi ei vaikuta enää yhtään niin ankealta.
Monenlaisia kukkakuvia, aika harvassa kuvassa on vesisadetta.
No, tietenkin olen kuvannut vain kauniilla säällä, eikä se koleuskaan aina välity kuvissa.
Täällä lounaassa ei kesä ollut kovin sateinen ollenkaan, aika sopiva määrä
saatiin sadetta, lämpö ja auringonpaiste toki täältäkin puuttuivat.
Varsinkin puut ja pensaat kasvoivat hyvin ja olivat oikein reheviä.
Yksivuotiset kukat ja hyötykasvit olisivat kaivanneet lämpöä.
Tomaattien kypsyminen kesti kuukausikaupalla, 
eikä sittenkään oikein tullut valmista satoa.

Ei mikään toiveiden kesä, mutta lähes siedettävä kuitenkin.
Kuvia selatessa muistuivat mieleen kaikki kivat retket ja blogiystävien tapaamiset,
jotka tekivät tästäkin kesästä erityisen.
Monta kivaa retkeä ja hetkeä mahtui vuoteen.

Puutarhaihmisen positiivuudella uskon lujasti, 
että ensi kesä on oikea unelmien kesä ja korvaa moninkertaisesti viime kesän pettymykset.



Tammikuussa pääsi jo kylvämään jättiverbenan ja keijunmekon siemeniä.
Latva-artisokkaakin kylvin, mutta niiden kanssa käy aina samalla tavalla,
enemmin tai myöhemmin ne taimet heittävät henkensä...
Lopppukuussa käytiin Lapissa, Muoniossa, lumimaisemissa.
Pelakuut kukkivat koko talven risuverstaan ikkunalla.


Helmikuussa oltiin viidakossa,
 Oravankesäpesän Kati pelasti meidät talven lannistamat puutarhabloggaajat vihreänpuutostaudilta
 ja kutsui koko iloisen joukon blogitapaamiseen  Kaisaniemen kasvitieteelliseen puutarhaan.
Krookuksen piipat olivat jään saartamia ja artisokan taimet hengissä vielä tässä vaiheessa.
Onni oli tehokas ja kävi päivittäin tarkistamassa myyrätilanteen,
eivätkä ne tihutyöläiset  hyvän valvonnan ansiosta uskaltaneet lainkaan tulla meidän tontille.

Heti maaliskuun alussa Takapenkin Ladyt tekivät kevätretken Turkuun,
mm. siemenpussitaivaaseen päädyttiin ja hamstrattiin tomaatin siemeniä.
Seuraavalla viikolla käytiin sunnuntai-ajelulla Reposaaressa kuvaamassa jääröykkiöitä ja sulaa merta.
Kuun puolivälissä kevät tuli kasvariin, esikot ja narsissit viihtyivät siellä jo hyvin.
Kuukauden viimeisinä päivinä sinivaleunikkojen karvakorvat jo pinnistelivät mullan alta maan pinnalle.

Huhtikuun alussa Takapenkin Ladyt lähtivät taas retkelle Turkuun, puutarhan kevätmessuille.
Loppukuussa oli vuorossa kevään kohokohta, Tukholman Nordiska Trädgårdar-messut,
matkaseurana ihanat blogikaverit Kivipellon Saila ja Intianminttu,
samaan reissuun sovitettiin myös käynti Zetasilla.
Ostin työpaikaltani kevään ensimmäiset orvokit ja muita kevätkukkia tarttui mukaan Tukholman puutarhamyymälöistä kasvarin somistukseksi..
Pihalla ensimmäiset krookukset availivat arkaillen nuppujaan.

Toukokuun sää oli erityisen kylmä, töissä tunsi olevansa todellakin ULKOtöissä!
Toukokuun 9. päivän aamuna orvokkkiamppelit peittyivät lumen alle.
Äitienpäivänä oli kuitenkin poikkeuksellinen lämmintä ja aurinkoista muuhun toukokuun säähän verrattuna, työpäivän jälkeen herkuteltiin kasvarissa ainakin macaronseilla.
Vähitellen maasta  alkoi yhä enemmän kurkistella kaikenlaisia vihreitä piippoja,
sinivaleunikkojen pörheät lehdet kasvoivat reippaasti.
Accoladet availivat ensimmäisiä kukkiaan.
Loppukuussa oltiin Marketanpuistossa Kotipuutarhalehden järjestämässä bloggaajatapaamisessa,
Olipa kiva taas tavata blogituttuja ja Marketanpuiston markkinoilta tarttui mukaan kaikenlaista kivaa..
Jäätävän kylmän toukokuun jälkeen kesäkuu oli töissä tosi kiireinen, vaikka koleaa oli silloinkin.
Omenapuut, tulppaanit, helmipensaat, sinivaleunikko, atsaleat ja akileijat availivat kukkiaan verkkaiseen tahtiin.
Kaikki kasvoi tosi hitaasti.
Siilit kävivät monta kertaa päivässä ruokakupilla.
Takapenkin Ladyt tekivät heti juhannuksen jälkeen retken Tampereelle  Pinsiön taimistolle. 

Heinäkuussa lumouduttiin pionien ja ruusujen kukinnasta.
 Pionien kodissa poikettiin pionipäivillä, Teehuoneen edustan pionipenkkiin hankin täydennystä.
16. 7. oli Vakka-Taimen rosariossa ruusupäivä, saimme seurata Vesan asiantuntevaa selostusta ruusujen kasvatuksesta ja niiden historiasta.
Ladyjen heinäkuun retki suuntautui Jyväskylän Viherlandiaan ja Tommolan tilalle.
Ilman ostoksia näistä mistään reissusta ei kotiin palattu!
Kasvarissa vietettiin kahvi- ja kuohuviinihetkiä, kotipihan ruusut ja pionit ilahduttivat kukillaan.
Torilla 14. heinäkuuta naapuripöydän mansikanmyyjä mittasi mansikkalitroja vanttuut kädessä.


Elokuussa kärhöt, luppiot ja ängelmät aloittivat kukinnan.
Kivipellon Sailan kanssa tehtiin perinteinen kesäretki Turkuun Viherlassilaan ja Vakka-Taimeen.
Ihanuuksia päätyi ostoskasseihin kiitettävästi tälläkin kertaa.
Lavakauluskasvimaa oli rehevä, joskaan ei kovin kukkaisa.

Syyskuussa tulivat ne muutamat harvat perhoset, joita kesän aikana näkyi.
Sateet alkoivat ja sateiden mukana ilmestyivät sienet.
Mustikat kypsyivät niin metsässä kuin kotipihan pensaissa.
Ladyt tekivät piknik-risteilyn, syötiin oikein kunnolla, eikä tällä reissulla ostettu yhtä ainoaa kasvia!

Lokakuun alussa oltiin syysretkellä Norjassa, matkan parasta antia tarjosi kuitenkin paluumatkan viimeinen päivä, jonka sain viettää Tukholman puutarhamyymälöissä Zetasilla ja Ulriksdalissa!
Ruskalehdet huurtuivat syksyn ensimmäisenä pakkasyönä.
Kirsikkasorvarinpensaan siemenkodat ovat kuin korut.

Marraskuu oli ahdistavan pimeä ja sateinen, kissoilla oli oikea asenne, ne ottivat rennosti sisätiloissa.
Me ihmisväki järjestimme Mummun Pilkkumin isänpäivälounaan
 ja siitä alkoivatkin syksyn myyjäis- ja muut leipomiskiireet.
Ensimmäiset amaryllikset ja joulukaktukset muistuttivat lähestyvästä joulusta.

Joulukuun alku kului myyjäisvalmisteluissa
ja myyjäisten jälkeinen aika kului keittiössä lieden ja leivinuunin ääressä.
Jouluna oli aika rauhoittua ja uuden vuoden aatto sujuikin jo oikein leppoisissa merkeissä.
Kuun puolivälissä täällä oli noin kahden päivän talvi.
Maassa oli lunta toistakymmentä senttiä, päästiin lumitöihin!

Siinä se, koko vuosi 12 kollaasissa.

Edessä uusi, kokonainen vuosi,
joka on hyvä aloittaa tekemällä pari siementilausta!

Ensimmäisen kuvan esikot ostin heti vuoden ensimmäisenä päivänä.
Kevään merkiksi!


Marja