Suuri istutusviikonloppu, osa 1

Suuri istutusviikonloppu oli jo puolitoista viikkoa sitten, nämä päivitykset nyt tulevat milloin sattuu, isommalla tai pienemällä viiveellä.
Syysmarkkinoiden ja pihapuuhien väliin ei oikein ole jäänyt aikaa blogin päivitykselle.
Viikonlopun syysmarkkinat onnistuivat oikein hyvin, aamuksi ennustettu sade saapui vasta 10 minuuttia markkinoiden päättymisen jälkeen.

Istutusviikonloppuna saatiin maahan kaikki Vakka-Taimesta, Tahvosilta ja Mustilan taimipäiviltä hankkimani kasvit.

Virallinen puutarhatyönjohtaja tarkkana kissanminttupuskassaan.

Tässä ensimmäisessa osassa ovat Vakka-Taimen ostokset ja ihan alkuun muutama kuva
kiehtovasta Vakka-Taimen puutarhasta.
Silloin kun kävimme siellä työkaverin kanssa, oli pitkästä aikaa sadepäivä.
Sateessa kaikki vaikutti entistäkin upeammalta ja salaperäiseltä satumetsältä.

Niin kiehtovaa ja mielenkiintoista loppukesälläkin!

Kotipihalla.

Tähän "allin kylpylän" viereiseen penkkiin vaihdoimme mullat ja laitoimme nuo reunakivet.

Kaikki muut kasvit valkokletraa lukuunottamatta otettiin ylös ja suurin osa niistä muutti muualle.

Vakka-Taimesta ostetuista kasveista istutin tähän penkkiin  keltavaleunikon.

Työkaverini löysi taimen ensin ja kyseli Vesalta tietoja kasvista.

Vesa kertoi keltavaleunikon ominaisuuksista niin hyvin, että totesin, että oli niin hyvä puhe,

 että minunkin pitää hakea itselleni oma. 

Vesa totesi, että oli sitten sopiva myyntipuhe, ei nimittäin parane kehua liikaa, se saattaa herättää epäilyksiä :)

"Keltavaleunikko pseudomeconopsis cambrica" lukee nimikyltissä.

Tämän pitäisi viihtyä aurinkoisemmalla ja kuivemmalla kasvupaikalla kuin komea(sini)valeunikon.

Kestävä pitäisi myös olla ja hyvä kukkimaan!

Siinä keltavaleunikko, takarivissa, kiven vieressä.

Tuohon penkkiin ei muita Vakka-Taimen ostoksia päätynytkään.

Seuraavaksi otettiin kasvit ylös tästä kirsikkapuistoa reunustavasta penkistä ja parannettiin kasvualustaa. Mullan koostumusta parannettiin turvemullalla ja lisättiin vähän eloperäistä

humusta, eli hevosenkakkakompostia. Silloin, kun nämä penkit perustettiin, niihin käytettiin "juurikasmultaa", jota tehdään sokerijuurikkaiden mukana sokeritehtaalle kulkeutuvasta maa-aineksesta. Se multa erittäin savista ja kovettuu ja tiivistyy talven aikana todella kovaksi.

Lisäsimme silloin heti turvetta ja hiekkaa mullan sekaan, mutta emme kuitenkaan riittävästi.

Muuten multa on todella hyvää, ravinteikasta ja kosteutta pidättävää.

Näissä meidän penkeissä on kastematoja todella paljon, osansa tekevät nekin maan kuohkeuttamisessa.

Tähän penkkiin istutin takaisin keijuängelmät ja muutaman kurjenpolven.

Loput ovatkin uusia hankintoja.

Vakka-Taimen ostoksista tähän penkkiin päätyi pari kasvia.

 Valkoruusuleinikki Adonis brevistyla

Harmikseni Adonikset eivät ole oikein viihtyneet minun pihallani.

Ostin Vakka-Taimesta taas kolme uutta ja kokeilen, miten ne viihtyisivät tässä kirsikkapuiston laidalla. Kasvualusta ainakin on kunnossa ja puolivarjoa tarjolla.

 Lilakalliokielo Polygonatum cirrhifolium aff.

Lilakiehkurakielon ajattelin ostaa, mutta tämäkin on kuulemma oikein hyvä :)

Varmasti onkin.

Talon päädyn puolivarjon penkissä viihtyvät kaikki kasvit.

Siinä on hyvää kasvualustaa melkein metrin syvyydeltä.

Olenkin siirtänyt sieltä pois tavis-kasveja. kuten särkyneitä sydämiä ja kuunliljoja, että

tilaa on tullut näille herkemmille ja vaativimmille yksilöille.

 Pallolumikki

Sanguinaria Canadensis 'Multiplex' 

Tämä kuva on viime keväältä, pallolumikin kukat aukeavat ensin, lehdistö kasvaa vasta kukinnan päätyttyä.

Juurakko on lähellä maan pintaa, leikatessa siitä valuu oranssista nestettä, siitä engl. nimi bloodroot, ruotsiksi blodört. 

Nämä kerrannaiskukkaiset ovat steriilejä, eivät siis tee siemeniä vaan leviävät vain juurakon avulla. Ihan hyvin tuo kasvusto on jo levinnytkin, mutta ostin kuitenkin pari uutta.

Siirsin  vanhat lumikit loppukesällä uuteen, toivottavasti parempaan paikkaan talon päädyn varjopenkkiin, ne kasvoivat liian paahteisessa paikassa. Laitoin nuo kasvituet kevättä ajatellen, että muistan vielä keväällläkin, mihin olen lumikit istuttanut.

Varsinainen aihe taannoiselle Vakka-Taimen reissulle olivat komeavaleunikot Meconopsis blue fertile group Lingholm.
Viime talvena kaikki sinivaleunikkoni kuolivat, kuulemma viime talvi oli jostain syystä niiden kannalta huono yleisestikin. Kasvihuoneen viereisessä penkissä, missä unikot kasvoivat, on yksi oikein komea siementaimi.
Nämä uudet päätin istuttaa tänne toiseen penkkiin ihan kokeilun vuoksi.

Aprikoosi Prunus armeniaca on omajuurinen, siemenlisätty, emolajike on Tsarskij

Ostin Vakka-Taimesta myös aprikoosipuun taimen. 
Aikaisemmin minulla oli persikkapuu, johon tuli ihan oikeasti persikoitakin, mutta se paleltui silloin kamalana tappotalvena muutama vuosi sitten.
Nyt ajattelin kokeilla välillä aprikoosia, jonka pitäsi olla vähän kestävämpi.
Yritin etsiä sille mahdollisimman suojaisan paikan.
Kasvihuoneen edustalla, Onnin kissanminttumaan vieressä on melko tuulensuojaisa ja aurinkoinen paikka. 
Toivotaan, että viihtyy siinä.
Vesa lupasi, että pikkupuun pitäisi jo ensi keväänä kukkia!

Ne olivat Vakka-Taimen ostokset, seuraavassa postauksessa
Tahvosten puutarharetken kasvihankinnat!

Tänään on ollut ihana syyskuun hellepäivä.
Perhosetkin ilmestyivät taas, punahatut eivät edelleenkään kiinnosta, mutta lavakauluskasvimaalla ne viihtyvät, jopa jättiverbenat kelpaavat!

♥

Se olis perjantai.

Perjantai ja rankka työviikko takana Ruusallakin.

Viikonloppuna voi ottaa rennommin ja ihmetellä, mihin se viikko taas hupeni!

Vielä on kesä, elokuu.
Täyteläisiä värejä ja makuja.

Aamuissa ja illoissa jo vähän syksyn tuntua.

Päivisin vielä täysi kesä.

Tällä viikolla on saatu sopivasti sadetta ja aurinkoisia päivä vuorotellen.

Aurinkoisina päivinä on näkynyt ilahduttavasti perhosia.

 Amiraali ja leppis varasivat itselleen syyshortensian kukan

 Nokkosperhosia on ollut erityisen runsaasti.

Mansikkamintun kukinnoissa niitä on aina monta samaan aikaan.

Jänönhännat kasvavat lavakauluskasvimaalla astereiden kanssa samassa laatikossa,

asterit aukaisevat ihan pian kukkanuppunsa, väriä näkyy jo.

Näin loppukesällä Onni alkaa viihtyä jo enemmän kotona, vaikka ei hän muutenkaan kaukana ole.

Aina, kun olen pihahommissa, Onni ilmestyy jotain paikalle ja komentaa minut kasvihuoneeseen.

Päivän rapsutus- ja pusukiintiön täyttäminen on tärkeämpää kuin joku perkaaminen!

Onni todella osaa komentaa.

 Tänä kesänä tuntuu olevan jos jonkinlaisia kiusanhenkiötököitä liikkeellä normaalia enemmän.

Heinäkuun loppupuolella gammayökkösen toukat rouskuttelivat keittiön ikkunan kukkalaatikosta minun hienot vaaleansiniset, kerrotut lumihiutaleeni pelkiksi rangoiksi muutamassa tunnissa.

Kävin hakemassa töistä uudet lumihiutaleet, sinisiä ei enää ollut, mutta valkoisetkin ovat ihan nätit.

Lasikasvihuoneessa ne toukat popsivat tomaatin lehtiä, niinpä nämä tomaatit ovatkin kaljuja alaosastaan, vaikka kuuluu niitä alalehtiä muutenkin poistaa. Sain toukat tuhottua kasvarista, kun hävitin lehdet toukkineen. Pariin pelakuuhunkin ne ehtivät, mutta sain ne onneksi hävitettyä.

Muutama pelakuun lehti ainoastaan tuhoutui.

Pariin pelakuuhun tuli kirvoja, mutta niistäkin selvisin voittajana.

Muovikasvarin tomaatit ovat onneksi säästyneet toukkien invaasiolta.

Tämä esikko kukkii aina kevään lisäksi myös syksyllä.

Pensasmustikkasato on tänä vuonna ennätyksellinen. Tähän mennessä kahdeksasta pensaasta on poimittu jo 30 litraa mustikoita ja raakileita on vielä vaikka kuinka paljon.

Perheomenapuu notkuu omenoista. Omenat ovat isoja, eikä niissä ole edes matoja!

Täydellisen kauniita!

 Omenoista olen keittänyt mehua punaherukoiden kanssa.

Tämä viikko on ollut mehun- ja hillonkeittoviikko, mansikka-, vadelma-mansikka-, kuningatar-,

mansikka-vadelma-herukka- ja mustaherukkamehua olen keittänyt lukemattomia pullollisia naapurikylän syysmarkkinoita varten.

Omena-päärynähilloa vielä teen, kun saan päärynöitä.

Silti noita omenoita on ihan liian paljon!

Maustekurkkuja tein avomaan kurkuista

 Kurkkupikkelssiäkin tein, kun vihdoin löysin reseptini.

Täytyy varmaan laittaa se resepti tänne blogiin, täällä se on tallessa.

Luumupuun oksat notkuvat luumuista, mitähän niistä tekisi.

Millään ei pysty kaikkia syömään tuoreena, vaikka ne hyviä ovatkin.

Elokuisen puutarhan värit ovat täyteläisiä

 Purppuraheisiangervo  Physocarpus opulifolius Little Angel ja Syysmaksaruoho Sedum spectabile 'Jose Aubergine'

 

 Kaunopunahattu Echinacea purpurea Summer Cloud

Kelloköynnös Cobaea scandens

Ruusuilla on alkanut toinen kukinta tänä kesänä

Rosa Louise Bugnet, nupussa on punaisia sävyjä, avautunut kukka on puhtaan valkoinen

Rosa Ristinummi

Jaaha, lähtisikö sitä kylille vai ruokakupille?

Tänään käytiin työkaverin kanssa Vakka-Taimessa.
Yksi Prisman kestokassillinen taimia ja yksi aprikoosipuu löytyi tällä kertaa.
Seuraavassa postauksessa kuvia Vakka-Taimesta ja selvitys ostoksista :)

Huomenna on tarkoitus käydä Mustilan taimipäivillä Elimäellä.
Vähän pitkä matka täältä on sinne, mutta kun ajoissa aamulla lähtee, niin hyvin ehtii!

Ensi viikolla onkin istuttamistalkoot tiedossa.......

Leppoisaa viikonloppua!

♥