Hyvää elämää!

Hyvää elämää pienille tänään kylvämilleni siemenille!

Sama, tuttu, autuaallinen onnentunne valtaa mielen joka vuosi yhä uudestaan
 upottaessani sormet multaan ensimmäistä kertaa keväällä.
Ihan kaikki on vielä edessä, kaikki on vielä mahdollista.

 Tänään kylvin keijunmekot, 

siemenet keräsin jouluna syksyllä muovikasvariin säilömästäni keijunmekosta. 

 Jouluna siinä oli vielä kukkiakin,

 mutta tammikuun muutamista pakkaspäivistä se ei enää selvinnyt.

Sinivaleunikot kylvin myös, niiden siemenet keräsin viikolla pihalta.

Sinivaleunikot saavat nyt olla viikon lämpimässä, 

sen jälkeen siirrän ne joko jääkaappiin tai kasvariin

kylmäkäsittelyyn ainakin kuukaudeksi.

Latva-artisokkaa päätin jo kerran olla kylvämättä tänä vuonna, 

kun kertaakaan vielä en ole onnistunut sen kanssa.

Siemenet kyllä itävät hyvin ja lähtevät kasvuun, mutta sitten ne kaikki vähitellen 

kuukahtavat ennemmin tai myöhemmin.

Tänään tuli kuitenkin sellainen olo, että kerran vielä yritän.

Kävin puutarhamyymälästä ostamassa siemenet

 ja taas kerran usko on luja, että tänä vuonna onnistuu!

Kylvökset ovat kodinhoitohuoneen pöydällä näissä pienissä kasvareissaan.

Laitoin laatikoihin mullat jo pari päivää sitten 

ja annoin kosteuden imeytyä multaan aluslautasten kautta.

Näissä laatikoissa on reiät pohjassa, joten niissä on helppo säilyttää tasainen kosteus.

Kannessa on myös tuuletusluukut.

Yleensä käytän Green Caren kylvömultaa, mutta ei sitä ei vielä ollut täällä kaupoissa.

Ostin sitten Kekkilän luomu kylvömultaa ja lisäsin siihen luonnon mycorizzaa.

Kuten paketissa lukee, sillä on laajat positiiviset vaikutukset, se hidastaa jopa ilmastonmuutosta!

Keijunmekon siemeniä oli varmaan monta sataa, vaikka tuossa on paljon roskaakin joukossa.

Siemeniä ei saa mitenkään siististi ulos sieltä siemenkodasta.

Mutta arvokas kylvös kuitenkin, montakohan euroa se pussi, jossa oli 5 siementä, viime keväänä

maksoikaan..?

Keijunmekko ja sinivaleunikko itävät valossa, joten niiden siemeniä ei peitetä.

 Heti tammikuun alussa tein tilauksen Impectalle Ruotsiin, eikä siinä montaa päivää kulunut, 

 kun siemenet olivat jo postilaatikossa!

Melko maltillinen oli tilaus, vain 20 pussia. Neljää erilaista tomaattia ja

loput ovatkin kesäkukkia, joita pitää olla joka kesä!

Vanhoja siemenvarastojani en vielä ole käynyt läpi,

mutta nyt on hyvin aikaa inventoida siemenet ja tehdä kylvösuunnitelma loppukeväälle,

seuraava otollinen kylvöajankohta on 16.2-1.3.

Latva-artisokan ostosreissulla tänään ostin lisäksi VAIN kolme muuta siemenpussia.

Kirsikkatomaatti Tiger F1 oli liian houkutteleva ja viidakkokurkku on hauska kasvarissa kiipeilemässä.  

Tuo munakoiso vaan jotenkin tuli väkisin mukaan.

Mutta yhtään esikkoa edes en ostanut, vaikka nekin olivat vaikka miten ihania!

Melko hyvin selvisin!

 Täällä oli jälleen talvi.

Tällä kertaa se kesti puoli päivää.

Yhtenä päivänä kaupan kassajonossa seisoessani huomasin lehtihyllyssä

uuden lehden!

Kuten olettaa saattaa, lehti päätyi ostoskärryihini, mutta oli oikein hyvä ostos.

 

Lehdessä riittää lukemista useammaksikin kerraksi.
Aivan ihania kuvia ja monelaista asiaa.

Onnin kanssa jaetaan kiinnostus myös kodin viherkasveihin,
vaikka juuri nyt hän onkin hyvin harmistunut!

Katalan tempun tein, kun annoin kaapin päällä oleskelleen
pullojukan naapuriin ja ostin tilalle klusian.
Onni kävi aina aamupalaksi rouskuttelemassa pullojukan lehtiä
 ja nyt hän käy aina välillä tarkistamassa, olisiko se pullojukka palannut.
Ei ole helppoa pienellä kissapojallakaan.

Reipasta tammikuun viimeistä viikkoa ja hilpeää alkavaa helmikuuta!

♥

Yhden päivän ilo

Meillä oli talvi. Viime tiistaina.
Olisi saanut olla pidempäänkin, kun kerran joulun jälkeen ei tulekaan huhtikuu!
Joka vuosi yhtä suuri pettymys!

Tämä,  talven tilalle tullut, lokakuusta maaliskuuhun kestävä välitila koettelee kärsivällisyyttä.

Olisi selkeä talvi, tammikuun pakkaspäivät, helmikuussa kimaltelevat timantit hangilla,
 sitten lumet sulaisivat ja tulisi kevät, kuten ennenvanhaan.

Ihanaa kuitenkin, että päivän valoisa aika lisääntyy koko ajan kiihtyvällä vauhdilla.
Päivän pituus on tänään 7 tuntia 16 minuuttia,
lähes 2 tuntia pidempi kuin talvipäivänseisauksen aikaan!
 Helmikuun lopussa päivän pituus on jo 10 tuntia 22 minuuttia.

Kevät tuntuisi keväämmältä, jos sitä ennen olisi oikea talvi,
niinpä meillä on tarkoitus vielä käydä Lapissa kokemassa talven tunnelma.



Tiistaina puutarha oli muhkean lumikuorrutteinen,
keskiviikkona aamullakin vielä satoi lunta, mutta puoleenpäivään mennessä sade muuttui
vesisateeksi, joka jatkui vielä torstain aamupäivänkin.

Keskiviikkoaamun sininen hetki puutarhassa.

Pihatie torstai-iltapäivällä. Jäätä ja vettä, lunta on enää tien reunalle kolatuissa penkoissa.

Meilläpä kukkii vielä/jo orvokki, ei ihan yhtä hehkeänä kuin kesällä, mutta kukkii kuitenkin!

Yhtään ei lannistuta ikävistä keleistä.

Tänään laitoin mullat valmiiksi keijunmekkoja varten ja kävin keräämässä muutaman

sinivaleunikon siemenkodan ja kylvän nekin siemenet viikonloppuna.

Viime kevään sinivaleunikkokylvökset onnistuivat yllättävän hyvin,

viime kesänä muistin kastellakin taimia, joten ne olivat syksyllä oikein hyvissä voimissa.

Nyt en ihan tarkkaan muista, minne ne syksyllä laitoinkaan. Toivottavasti löydän ne vielä..... 

Tammikuussa leikkotulppaanit vievät ajatukset kevääseen.

Kerrotut tulppaanit kestävät pidempään kuin yksinkertaiset.

Lisäksi niissä on melkein aina myös tuoksu mukana.

Ruukkukasvit ovat jo panneet merkille päivän pidentymisen

 ja alkaneet kasvatella uusia versoja.

Tänä talvena ovat kaikki ruukkukasvini selvinneet pimeästä ajanjaksosta,

ensi kuussa niitä voisi jo piristää antamalla kasteluveden mukana merileväuutetta.

 Seepra-alokasian, Alocasia Zebrina, ostin joulun jälkeen

Raision Plantsusta. Ennen joulua jo katselimme sitä Ladyjen retkellä,

mutta 30 € hinta sai harkitemaan ostamista ja alokasia jäi vielä kauppaan.

Joulun jälkeen sen sai puoleen hintaan, silloin se oli jo pakko saada.

Nuo varret ovat vaan niin hienot.

 

 Seepra-alokasialla on seeprakuvioiset varret, sekä suuret kilven muotoiset lehdet.

Nyt siihenkin on kasvamassa jo kaksi uutta lehteä!

Mutta mitkä ihmeen alienit ovat majoittuneet sen ruukkuun!!?

Jotain sieniä niistä tulee, kunhan eivät ole mitään hallusinaatioyksilöitä!

Toivottavasti pääsen niistä eroon kun keväämmällä istutan alokasian uuteen ruukkuun.

 Huonekuusta olen suihkutellut melkein päivittäin,

nyt se ei ole varistanut yhtään neulasiaan.

 

  Alokasia Pollylla on suurikokoiset nuolimaiset ja aaltoreunaiset lehdet,

 joissa on selvästi erottuvat valkoiset lehtiruodit.

 Perintö-Amatsoninliljat eivät ainakaan vielä ole tehneet kukkavarsia, mutta 

kasvattavat reippaasti uusia lehtiä.

  

Hopea-aralia (Polyscias scutellaria)

muistuttaa erehdyttävästi kirjavalehtistä pelakuuta!

Tämä on vasta vähän aikaa ollut minulla, 

mielenkiintoista nähdä, miten se tulee viihtymään.

Vähän aikaa sitten ostin ihanan pullojukan ja laitoin sen kaapin päälle,

hankin sille oman erillisen pikkuisen kasvilampunkin sinne.

Ajattelin, että kissat eivät huomaisi sitä siellä vähän ylempänä.

Eivät muut huomanneetkaan, paitsi Onni oli joka aamu rouskuttelemassa sen lehtiä aamupalaksi.

Lahjoitin koko kasvin naapuriinn ja ostin tilalle klusian, 

jonka toinen nimi suomeksi on kuristajaklusia.

 Kerroin sen Onnillekin, oikein pelottelin, että se voi hyvinkin kuristaa pieniä kissoja.

Niin on klusia saanut olla rauhassa,

 tuskin minun pelottelullani kuitenkaan oli tehoa, 

sen lehdet eivät vaan ole yhtään kiinnostavat Onnin mielestä.

Taas alkaa olla viikonloppu käsillä!

Iloista ja aurinkoista tammikuun viimeistä viikonloppua!

Muista osallistua pihabongaukseen!

♥

Pelakuut reaaliajassa

Sormipelakuu Thessaloniki

Sunnuntaina oli hieno talvipäivä.

Aurinko näyttäytyi pitkästä aikaa.

 No, kieltämättä, onhan se luminen maisema ihan kaunis.

Vähän vihreän sävyjäkin kaipasin lumitimanteista huolimatta.

Viiru ja Onni lähtivät seuraksi risuverstaalle kartoittamaan pelakuiden tammikuista tilannetta.

Risuverstaalla pelakuut ovat ikkunalla ja niillä on tällä hetkellä kolme kasvilamppua.

Yksi lamppu ei vielä ole käytössä, sitä tarvitaan myöhemmin, kun vien itäneet kylvökset 

risuverstaalle viileämpiin oloihin. Kunhan nyt ensin kylvänkin jotain.

Risuverstaalla kaikki oli hyvin

 Pelakuut olivat oikein virkeitä.

Tyytyväisiltä vaikuttivat myös oliivipuu, rosmariini ja hortensiakin.

Auringon säteet leikittelivät kasvien lehdillä.

Uutta kasvua ja kukkanuppuja, kirvojakaan ei näkynyt.

Sparkler

Pamela Vaugham

Pagoda

Vit Mårbacka Harald tai Prins Nikolaj, tai molemmat.

 Pelakuut ovat sen verran tiivisti ikkunalla kasvilamppujen alla,

 että en pystynyt tarkistamaan henkilöllisyyttä nimilapuista.

Molemmat ovat valkoisia ja innokkaita kukkijoita.

Kukat ovat valkoisia, vaikka kuvissa kasvilamppu värjää kukat punertaviksi.

DR. Westerlundia leikkasin loppukesällä todella reippaasti ja otin muutamia pistokkaita.

Leikkaaminen innosti sen entistä hurjempaan kasvuun.

Kesän loppupuolella otetut pistokkaat kasvavat oikein reippaasti.

 

Tukholman messuilta viime keväänä ostamani sievä vaaleansininen tähtikukkainen hortensia on alkanut kasvattaa uusia versoja.

Rungollinen rosmariini voi erityisen hyvin, yhtään ei varistanut lehtiään. Toistaiseksi.

Yhden muratin siirsin syksyllä risuverstaalle talvehtimaan.

Tuuliviirin talvi..

Huomaa myös auringonpaiste!

 Pionin siemenkodat

 Onnilla Viirulla oli kiire takaisin sisälle.
10 metrin matkalla risuverstaalta talon kuistille ehtivät tassut jo lähes paleltua!

 Viiru on sitä mieltä, että  koko ovi pitää aukaista hänelle.
Mitään kissanluukkua viitsi käyttää, kun kerran henkilökunta on vieressä
avaamassa ovet.

Viikonloppuna remppasimme Artistin huonetta, joka nykään on minun ompelukoneeni huone.
Sekä Artistin huone myös, silloin kun hän on kotona käymässä.
Huone on viimeksi tapetoitu ehkä 20 vuotta sitten.
Komeron ovet olivat ihan alkuperäiset tummuneet mäntyovet.
Hankittiin Ikeasta uudet komerot, tapetoitiin seinät ja lattiakin olisi vielä tarkoitus maalata harmaaksi.
Ensi viikonloppuna on lattian maalauksen vuoro.
Parin tapettivuodan laitto jäi vielä minulle täksi päiväksi.
Onnistuin hankkimaan niin konstikasta tapettia tehosteseinälle, että kuvioiden kohdistus meni
yhdessä kohtaa vähän pieleen ja leikattiin väärästä kohtaa.....
Haen tänään uuden rullan ja laitan ne pari vuotaa seinälle.

Remppahommien jälkeen vietettiin lauantai-iltaa rattoisasti Putousta katsellen.

Lauanti-illan ratoksi
lehtitaikinaruusukkeita kylmäsavulohitäytteellä ja valkkaria.


Tammikuuta ei olekaan enää kovin paljon jäljellä.
Tällä viikolla on kuukalenterin mukaan otollinen aika kylvöille,
 sekä vielä seuraavallakin viikolla, aina 31.1. asti.

Keijunmekon siemenet pääsevat multaan ensi viikonloppuna,
silloin on suotuisa ajankohta köynnöstävien kasvien kylvämiselle.
Päivänsinien kylvämisen jätän vielä seuraavalle kierrokselle,
sillä ei ole vielä kiire.

Mukavaa talvista viikkoa!

♥