Anteeksi.
Tulee pitkä postaus!
Kuten tuolla aikaisemmissa postauksissa kerroin,
osallistuimme vain yhdelle järjestetylle retkelle risteilyn aikana.
Ristelyohjelmaa tutkiessani harmittelin, että mitään lintusafareja ei enää syyskuussa järjestetä.
Mieheni kävi info-tiskillä kyselemässä ja oli samalla varannut meille paikat merikotka-safarilta.
Onneksi varasi heti, sillä olisi voinut retki jäädä tekemättä, jos olisin tarkemmin alkanut harkita asiaa...
Minähän en mene Ruotsinlaivaa pienempään alukseen KOSKAAN.
Paatti, jolla tämä 2 tunnin retki tehtiin oli varsin paljon pienempi Ruotsinlaivaa!
Vähän ennen Lofooteille saapumista laivan viereen ajoi pieni alus,
luukku laivan kyljessä aukaistiin ja siinä siirryttiin vauhdissa pikku alukseen.
Kong Harald jatkoi matkaansa Svolväriin
Pikku aluksen mukana seurasi lokkiparvi
Aluksen tytöt tarjoilivat lokeille leipää, etteivät ne nappaisi merikotkille tarkoitettuja kaloja
Pulskassa kunnossa olivat lokit, varmasti ovat olleet jokaisella retkellä mukana.
Ensin käytiin Trollfjordenin vuonossa
Täällä vuoren rinteillä merikotkat asuvat
Kotkat leijailivat ensin korkealla taivaalla, mutta tulivat nappaamaan merestä sinne heitetyt kalat,
kun tytöt kutsuivat niitä viheltämällä :)
Kuvaamisessa oli omat haasteensa,
sillä pikkuinen alus keinui melkoisesti ja kotkat syöksyivat nappaamaan kalat salamavauhdilla.
Pysähdyimme useammassa eri kohdassa ja joka kerta paikalle tuli kaksi tai neljäkin kotkaa,
joten varsin monilukuisesti niitä tuolla asustaa.
Niin lumoavia, mykistyttäviä ja komeita olivat merikotkat,
että en muistanut edes pelätä tuossa pienessä paatissa.
Menisin milloin vain uudestaan ja uudestaan.....
Aluksi meri oli lähes tyyni ja aurinko paistoi, mutta edempänä näkyi jo sadepilviä
Ei aikaakaan, kun sade saavutti meidät ja aallokko alkoi olla ihan mielenkiintoinen.
Puolisen tuntia kesti matka sateessa ja keinuvassa aallokossa
Todella mukavalta tuntui, kun alkoi näkyä Svolvärin ensimmäisiä taloja.
Retkialus satamassa
Olimme perillä klo 18.30, kuten pitikin ja Hurtigrutenin piti olla satamassa odottamassa.
Eipä ollut, se oli kolme varttia myöhässä.
Siellä odottelimme laivaa, lämmintä oli 7 astetta, vettä satoi ja tuuli.
Vaatteet läpimärkinä.
Siinä odotellessa katselimme sataman ympäristöä.
Torille on kukkamyyjä jättänyt kukat valmiiksi aamua varten.
Kukkakauppa oli vielä auki.
Aika kivat parvekeistutukset
Lofooteille pitää tulla vielä uudestaan.
Täältä järjestetään monenlaisia merikotka- valas- ja lintusafareita.
Hotellikin katsottiin jo valmiiksi.
Vihdoinkin!
Tuossa lipputankojen juurella on ilmeisesti joku sähkökaappi,
jonka oveen on teipattu kaikki tarvittava satamainformaatio!
Mitäpä sitä sen kummempaa tarvitaankaan :)
Laivaan päästyä mentiin lämpimään suihkuun ja vaihdettiin kuivat vaatteet.
Seuraavana yönä keinuttikin aika mukavasti,
kun jonkun trooppisen myrskyn jälkimainingit sattuivat sopivasti kohdalle!
Aamupäivällä oltiin kuitenkin aikataulun mukaisesti Nesnassa, jossa jäimme pois laivasta.
Suvipihan Mariettalta sain kivan haasteen:
Tarkoituksena on kuvata kodin ikkunan maisema nyt, seuraavan kerran kuukauden päästä ja sitten taas samana päivänä seuraavina kuukausina sekä muodostaa näistä kollaasi. Kun kymmenen kuvaa on otettu, onkin jo pian juhannus.
Laitan vastauksen vielä tähän postauksen loppuun, sillä kävin juuri äsken kuvaamassa näkymän,
joka näkyy ikkunasta, kun istun tässä tietokoneen ääressä.
Kävin tosin ottamassa kuvan kuistilta, sillä kukaan(!) ei ole pessyt meidän ikkunoita!
Koska haaste on niin mukava, kävin vielä kuvaamassa terassilta toisen näkymän,
joka näkyy keittiön ikkunasta!
Vastaan siis kaksinkertaisesti tähän haasteeseen :)
En nyt laita tätä haastetta eteenpäin kenellekään erityisesti,
mutta juuri sinä, joka olet jaksanut lukea tänne asti,
ota haaste vastaan, jos se tuntuu sinusta kivalta!
Todella sykähdyttäviä kuvia. Ihan oli pakko mieskin kutsua niitä ihailemaan.
VastaaPoistaMinua kiinnostaisi kovasti valasretki;niitä,kun ei täälläpäin pääse luonnossa ihailemaan.
Katja, sykähdyttävää oli tuolla ihan livenäkin!
PoistaSe valasretki olisi tosiaan kiintoisa....
Upeita nuo kotkakuvat. :O
VastaaPoistaHanna, kiitos! Kotkat olivat todella vaikuttavia!
PoistaHienoja kuvia merikotkista ja aivan ihania maisemia! Minuakaan ei saa pieneen paattiin keinumaan, mutta jos tuollaisia näkymiä olisi tarjolla, niin ehkä sitten...
VastaaPoistaSaraheinä, kiitos! Ällistyttävää kyllä, tosiaankaan en muistanut pelätä tuolla yhtään ;)
PoistaIhan mielettömän upeita kuvia, Kiitos. Nämä sinun postauksesi saavat matkakuumeen heräämään.
VastaaPoistaMarita, kiitos! Ei muuta kun varaamaan matkaa...
PoistaUpeita kotkia, hauskat housut jaloissa;) Katseltiin puolison kanssa yhdessä ja oltiin että ooh!
VastaaPoistaPirkko, niillä tosiaan näyttäisi olevan vaatteet päällä ;) Tosi vaikuttavia olivat siellä apikan päällä!
PoistaAivan tosi, tosi upeita kuvia:)
VastaaPoistaAskartelin itte, kiitos sinulle :)
PoistaIkinä, ikinä, ikinä en ole nähnyt yhtään kotkaa (maa-, meri- tai muutakaan) missään (Korkeasaarta tmv. ei lasketa). Olen aina haaveillut kokemuksesta. Enpä tiennyt, että Hurtigruten tarjoilee elämyksen toisensa perään. Yhä vahvemmin sinne joskus haluaisin!!
VastaaPoistaKiva valokuvahaaste. Saatan napata siitä kiinni ;-)
(On muuten törkeän vaikeaa löytää hyvää palvelusväkeä tähän maailman aikaan. Meilläkin ikkunat ovat pesemättä yhä edelleen... vaikka edellisestä kerrasta on puolitoista vuotta. Hmph.)
intopii, kyllä tuo on kokemus vailla vertaa...
PoistaOta ihmeessä haaste vastaan, tuo on helppo ja kiva toteuttaa :)
Tosi on, kyllä entisaikaan oli paljon helpompi saada sitä palvelusväkeä!
Mahtavat kuvat, varmaankin mahtavalta reissulta! :)
VastaaPoistaTillariina, kiitos! Oikein mukava oli reissu!
PoistaVackra bilder du visar, min önskedröm är att någon gång få möjlighet att åka med Hurtigruten, helst hela resan:-) Jag älskar Norge fast jag är född i Finland och bor i Sverige. Leena
VastaaPoista