12 kollaasia puutarhavuodesta

Kasvihormoni-blogin Sini 

haastoi  kaikki puutarhabloggaajat osallistumaan 

vuoden 2016 puutarhavuoden kertaamiseen

 kahdentoista kuvan avulla ennen seuraavan puutarhavuoden alkua. 

Kiitos kivasta haasteesta Sini!

Vastaan haasteeseen tällä perinteisellä vuodenvaihteen kuvakollaasikokoelmalla.

Yleensä nämä kollaasit ovat kuuluneet uuden vuoden aattoon,

ikäänkuin kuluneen vuoden tilinpäätöksenä.

Tänä vuonna kollaasit valmistuivat vähän myöhässä,

flunssan kurimuksessa sohvanpohja kutsui enemmän kuin kuva-arkistojen selailu.

Kollaaseissa on vähän muutakin kuin pelkkää puutarhaa,

kaikkina vuodenaikoina puutarha on kuitenkin tärkeä osa elämää.

Tammikuussa lumetonta puutarhaa kuritti ankara parin viikon pakkasjakso 

koko syksyn kestäneen lauhan ja sateisen jakson jälkeen. 

Pakkasjakson jälkeen saatiin meillekin muutaman 

kymmenen sentin lumipeite muutamaksi viikoksi.

Puutarhan yrittäessä selviytyä parhaansa mukaan talvesta, 

puutarhuri muisti pitää tarjoilut ajan tasalla lintujen ruokintapaikoilla. 

Sisällä pirtissä lämmitettiin leivinuunia ja villasukkia valmistui.

Siemenluetteloita oli mukava selailla ja suunnitela kevättä, jättiverbenat ja latva-artisokat 

vaativat pitkän esikasvatusajan, joten tammikuussa pääsi jo ihan tositoimiin. Kylvötöihin!

Helmikuussa lumet olivat sulaneet melkein kokonaan, Ruusakin istuskeli paljaan kallion päällä.

Esikoita, tulppaaneja, pikkuisia sipulikukkia tuli hankittua aina kauppareissuilla ilostuttamaan helmikuisia päiviä. 

Helmikuun lopussa ostin kevään ensimmäisen orvokin!

Pelakuun pistokkaita tuli taas vaikka kuinka paljon.

Nämä olivat erityisen onnekkaita, ne löysivät uudet kodit kesällä puutarhabloggaajien tapaamisessa.

 

Maaliskuussa oli melko lauhaa.
 Pääsiäiseksi hankin kasvarin kaikki ruukut ja astiat täyteen esikkoja, narsisseja, krookuksia ja tulppaaneja, siellä kasvarin viileydessä ne jaksoivat kukkia monta viikkoa.
Muutamalla sunnuntain kuohuviiniaamiaisella käytiin kasvarissa.
Maaliskuun puolivälissä oltiin viikon matkalla Kilpisjärvellä, huikean mahtavalla Haltin-valloitusretkellä.
 Uskomattoman sykähdyttävä kokemus.

Huhtikuun alussa oli keväisen lämmintä ja kaunista, iirikset ja krookukset kukkivat,

sinivaleunikon karvaiset korvat kurkistelivat mullan alta, kasvarin ruukuissa kukkivat orvokit.

Kuun puolivälissä aloitin työt puutarhalla,

Kevään odotettu kohokohta, Tukholman puutarhamessut, koitti kuun loppupuolella, 

Aamulla, ennen messujen aukeamista käytiin hurmioitumassa Kungträdgårdenin kirsikkapuisen alla.

Huhtikuun 25-27. luontoäiti yllätti kunnon lumimyräkällä.

Lumi suli kuitenkin yhtä nopeasti kuin tulikin ja kasvit jatkoivat reippaasti kukkimistaan.

Kaikenlaista kuopsuttelua jo pääsi pihalle tekemään.

 

Toukokuussa oli lämmintä, kirsikkapuut, fritillariat, kaikki sipulikukat kukkivat.
Jännittyneenä piti päivittäin käydä tutkimassa puutarhan tilannetta, talvituhojen laajuutta.
Tappiot jäivät loppujen lopuksi aika pieniksi kuitenkin, monet kasvit kärsivät talvesta, mutta lähtivät kuitenkin sinnikkäästi kasvuun. Vähän myöhemmin ja vaatimattomammin kuin kuin normaalisti.
Syksyllä istutetut sipulikukat ainoastaan tohoutuivat melko totaalisesti.
Viime kesän isoin projekti oli laattakäytävän tekeminen talolta kasvihuonelle.
Käytävää reunustamaan tehtiin myös kiinanmuuri, jonka rajaa uutta pionipenkkiä.
Hui! Kaivuri pihalla! Mitään ei kuitenkaan tuhoutunut!
Oli pätevä työnjohto paikalla, Skini-Onni valvojana,
Onnilla oli iso karvattomaksi ajeltu läiskä rinnassa koko kevään.
Joku naarmu oli tulehtunut paiseeksi ja sen poistamiseksi piti vähän harventaa turkkia.

Kesäkuussa kasvari alkoi lupaavasti rehevöityä, ensimmäiset tomaatitkin kypsyivät.

Ihanat ilonaiheet ja jännityksellä odotetut sinivaleunikot ja tikankontit selvisivät talvesta.

Töissä riitti kiirettä ja kesäkuun kohokohta oli puutarhabloggaajien kokoontuminen täällä Raumalla.

Kukkapenkeissä ja kasvimaalla riitti perkaamista, jotenkin koko ajan rikkikset olivat vähän voitolla....

Heinäkuussa syötiin oman maan mansikoita, 

Takapenkin ladyt kävivät pik-nik risteilyllä, 

Pionien kodissakin käytiin hankkimassa täydennystä uuteen pionipenkkiin.

Turun puutarhamyyymälöissä ja Vakka-Taimessa poikettiin useammankin kerran.

Ruusut, tuoksuherneet ja muut kesäkukat kukkivat.

Kunhan jaksoi kastella, meillä oli todella vähäsateinen kesä, eikä syksylläkään juuri satanut.

Elokuussa tulivat perhoset.

Kasvarissa ja kasvimaalla sai kerätä kesän kypsyttämää satoa.
Punahatut avasivat kukkansa.
Metsissä mustikkasato oli muhkea, omista pensasmustikoistakin saatiin satoa 20 litraa!
Marjapensaissa sai viettää tovin jos toisenkin.
Edelleen piti viritellä kastelusysteemejä.

Syyskuussa kypsyivät omenat, keijuängelmä ihastutti kukillaan.

Kärhöt lähtivät todella hitaasti kasvuun keväällä, monta vuotta vanhat lumikärhöt lavakaulusmaan portilla kuolivat molemmat talven aikana. Hankin keväällä uudet ja syksyllä ne olivat jo kasvaneet yli kaksimetrisiksi ja kukkivat komeasti. Sininen Fujimusume-kärhö harkitsi kauan, mutta päätti avata muutaman kukan elokuussa.

Kuun puolivälissä oltiin lomamatkalla Lofooteilla, kauan suunniteltu matka toteutui viimein.

Lokakuussa oli pari huurteista päivää.
Syksyn ensimmäinen glögipullo korkattiin, linnuille avattiin ravintolat.
Syysasteri ja Fujimusume kukkivat yhä vaan......

Marraskuussa puutarhaa elävöittävät lähinnä eläimet. 

Tintit ja Onni, joka uskollisesti käy hoitamassa kissanminttuaan. 

Ei haittaa, vaikka se on kuivunut ja ruskeakin jo.

Joulukuussa jatkuivat lauhat kelit, muutama lumihiutale silloin tällöin.
Maa pysyi paljaana koko joulukuun.
Joulukuussa on hyvä taas siirtyä pirtin lämpimään.

Joulu.
 Mikä mainio tekosyy leipoa kaikkia herkkuja!
Kääriä pehmeitä paketteja.
Käpertyä  kissan viereen sohvalle.

Tähän päättyy vuosikatsaus vuodelta 2016.

Nyt innolla kohti uusia seikkailuja ja uutta muhkeaa puutarhavuotta!

Ensimmäisset siemenet jo odottavat kylvämistä.....

♥