Tämän viikon inspis Murphyn lakiVuosi sitten me etelän ihmiset olimme taas Äkäslompolossa ja vuokrasimme moottorikelkan.
Tarkoitus oli kiertää Ylläs, mutta yhdessä risteyksessä, josta piti jatkaa suoraan, isäntä kääntyikin vasemmalle, huipulle vievälle uralle. Kotvan kuluttua tuuli oli tuiskannut uran umpeen, ympärillä oli maitomainen sumu, näkyvissä vain tämä yksi reittimerkki. Ja kelkka sammuksissa ylämäessä. Oli vitsit vähissä.
Sielläkin sää ollut Herra Murphyna, ei varmasti kyllä naurattanut tuossa tilanteessa.
VastaaPoistaEhkä neiti fortuna uhmasi herra murphya ja auttoi teidät takaisin lopulta!? ;D
VastaaPoistaNo hui, onneksi olette näemmä päässeet sieltä lopulta pois8)
VastaaPoistaSellaista sattuu. Onneksi yleensä jälkikäteen nuo muistot on vain kivoja.
VastaaPoistaEi tainnut olla mikään nautittava retki. Onneksi pääsitte pois.
VastaaPoistaPäästiin kyllä lopulta takaisin ihmisten ilmoille.
VastaaPoistaSiitä vasta kiintoisia kuvia olisi saanut, kun kelkkaa käännettiin takaisin tulosuuntaan, lunta oli kainaloihin asti ja rinne kohtuullisen jyrkkä jo tuolla korkeudella. Eipä ollut kuvaaminen siinä vaiheessa päällimmäisenä mielessä ;)
Tulitteko kompassisuunnalla pois?
VastaaPoistaNimimerkki kerran sekin koettu sankassa sumussa :)
Suunnasta sekaisin
VastaaPoistaTunturissa pitää aina olla varovainen...
VastaaPoistaOnneksi Sinusta on kuulunut Sen jälkee, eli kaikki meni hyvin lopulta.
VastaaPoistaOlen ollut Alpeilla lasketellessa samantapaisessa tilanteessa: ympärillä vain pilviä (sumua), etäisesti kuuluu joitakin ääniä. Mitään ei näe. Mutta selvitty on kaikesta sellaisesta poiskin.
VastaaPoistaValoisaa kevättä!
Kaikesta huolimatta selvisitte tunturista pois.
VastaaPoistaOpettiko tilanne varovaisuutta vastaisen varalle?
Itse jäin kerran tyhmyyksissäni Pirunkurua suksella noustessani sakeaan sumuun. Huipulla löytyi onneksi löytyi havuja tökittynä ladun viereen merkiksi.
Pelotti, mutta opin, että katson säätä hyvin tarkkaan, jos yksin olen reissussa.
Selvittiin kyllä pois, vaikka perus-satakuntalaisena realistina olinkin välillä sitä mieltä, että tänne sitä kuollaan. Oli meillä kännykät mukana ja reittikartta, että olisi voitu soittaa vuokraamoon, että täällä ollaan, tulkaa löytämään. Vaikeinta oli se kelkan kääntäminen. Niin ankarasti ei kuitenkaan tuiskannut, että palatessamme omat jälkemme olivat vielä näkyvissä, ja kovin pitkään ei tarvinnut alaspäin mennä, kun sumu alkoi oheta.
VastaaPoistaMinä en yleensäkään suostu kulkemaan muita,kuin merkittyjä reittejä ja kartasta pitää nähdä missä kohtaa mennään.
aimarii* oletkos ollut Pirunkurussa suksilla !? Olen joskus syksyllä tullut sitä alas kävellen ja ainoa lohtuni silloin oli, että en ollut siellä sukset jalassa ;)
Tässä toteutuu Murphyn laki ihan sillai kuin mie sen ymmärrän. Kiva, että on kuva.
VastaaPoistaAuringon paisteessa 1,5 km:n korkeuteen kavunneenna, pilven harmaudessa "huikaisevia maisemia" vain unelmissa katselleena tunnen tuon tunteen. Pahus.
VastaaPoistaKai edes pelkäsit ?
VastaaPoista