keskiviikko 21. helmikuuta 2024

Vain kolme kuvaa, helmikuu



Helmikuun loppu alkaa olla käsillä, joten taas on Kristiina K:n 
Nyt helmikuussa on vuorossa H-kirjaimella alkavista asioista kolme kuvaa.
En ole vielä käynyt katsomassa muiden haastekuvia, 
vaan ihan itsekseni mietin H:lla alkavia juttuja.
 Hevonen, hylje, hiiri, hillo, haikara, hattara, hiillos, heinäsirkka........
 H-sanoja, mutta ei kuvaa mistään näistä!

HakoneheinäHakonechloa macra 'Aureola'
 saa nyt edustaa kaikkia heiniä.
Hakoneheinä on monivuotinen näyttävä, keltaraitainen koristeheinä, 
joka muodostaa leveän mättään. 
Se viihtyy puolivarjoisassa, tuoreessa, kosteahkossa kasvupaikassa.
Se on hyvä suojata talveksi vaikka havuilla.
Koristeheinillä saa puutarhaan uutta, erilaista ilmettä. 
Ne sopivat sekä yksittäiskasveiksi, että rauhalliseksi taustaksi perennaryhmiin.
Heinien määrä on minunkin puutarhassani lisääntynyt;
erilaisia kastikoita, siniheiniä, palmusara on voimakaskavuinen, kivan limenvihreä heinä. 
Hentohöyhenheinää olen kasvattanut ruukuissa, samoin 
 kuin hurmesilkkiheinä Red Baronia. Nyt kokeilen talvettaa niitä molempia kasvihuoneessa.
Jos ne eivät selviäkään talvesta, pitää vaan ostaa keväällä uudet!
Yksivuotinen lännenhirssi 'Fontaine' on ihana ja se kyllä kylväytyy itsekseen tehokkaasti.
Jänönhäntä on aivan ihana yksivuotinen heinä.


HömötiainenParus montanus
Ihana, pikkuinen ja rohkea ruokavieras. 
Kun ruokinta-automaattia täyttää, se odottaa viereisellä oksalla.
Hömötiaisten kanta on ihan hälyttävän alhainen ja sen on kyllä huomannut
ihan omallakin ruokintapaikalla.
Meillä niitä käy 3-4 yksilöä, kiva kuitenkin, että päivittäin käyvät.

BirdLife Suomi:
Hömötiaisen Suomen pesimäkanta on vähentynyt 2000-luvulla alle puoleen entisestä. 
Nopean vähenemisen vuoksi hömötiainen on luokiteltu Suomessa erittäin uhanlaiseksi lintulajiksi. Muutos on ollut nopea: vielä vuoden 2010 uhanalaisuusarvioinnissa hömötiainen luokiteltiin elinvoimaiseksi ja vuonna 2015 vaarantuneeksi lajiksi. 
Hömötiainen kärsii metsätaloudesta

Ympäri vuoden samoilla alueilla elävänä paikkalintuna hömötiainen on riippuvainen suomalaisen metsäelinympäristön tilasta. Muun muassa Oulun yliopistossa tehdyt tutkimukset osoittavat hömötiaisen vähenemisen johtuvan pääosin metsätaloudesta. Pesivä hömötiaiskanta on sitä harvempi, mitä enemmän metsämaisemassa on hakkuualoja ja nuoria talousmetsiä. Tällaisissa metsissä hömötiaiset joutuvat myös liikkumaan pidempiä matkoja sopivan pesimäreviirin löytääkseen. Pökkelöiden runsaudella on tutkimusten mukaan puolestaan positiivinen vaikutus hömötiaiskannan tiheyteen.

Metsien käsittely vaikuttaa myös hömötiaisen selviämiseen talvesta. Nuorissa talousmetsissä hömötiaisen talvikuolleisuus on tutkimusten mukaan suurempaa. Hakkuiden ja taimikoiden kirjomilla metsäalueilla hömötiaisten on todettu tarvitsevan ravinnonhankintaansa varten suuremman talvireviirin kuin yhtenäisillä varttuneen metsän alueilla.

Hömötiaisen kaltaisen monenlaisissa metsissä viihtyvän linnun nopea väheneminen on hälyttävä merkki suomalaisen metsäluonnon tilasta. Hömötiaiskannan elvyttämiseksi ja metsien luontokadon pysäyttämiseksi tarvitaan muutoksia metsien käsittelytavoissa, kuten hakkuumäärien vähentämistä, jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen osuuden lisäämistä, lahopuun määrän kasvattamista ja sekapuustoisuuden osuuden lisäämistä. Myös metsien lisäsuojelu on välttämätöntä erityisesti Etelä-Suomessa, missä joissakin maakunnissa vain alle kaksi prosenttia metsämaasta on nykyisin suojeltu.


HernePisum sativum
Parasta kesäherkkua mansikoiden ohella.
Herne kuuluu vanhimpiin viljelyskasveihin. 
Se on maistuva, helppo ja varmakasvuinen laji pieneenkin hyötytarhaan. 
Kotipuutarhoissa viljellään yleisimmin sokerihernettä ja silpoydinhernettä. 
 Herneet sisältävät runsaasti kuituja sekä proteiinia. 
Lisäksi niistä saa hyvin C- ja K-vitamiineja.
Jo näin talvella voi kylvää herneitä ruukkuun ikkunalle, 
viikossa saa jo herkullisia herneen versoja leivän päälle tai salaattiin.
Kuivatuista herneistä syntyy perinteinen torstai-ruoka; hernekeitto.
 
Hernekasvusto sitoo maahan typpeä. 
Typensidonta on voimakkaimmillaan kukinnan loppuvaiheessa ja palkojen täyttyessä. 
Maahan jätetyn herneen juuriston, Rhizobium-bakteerin keräämä typpi 
koituu seuraavan viljelykasvin eduksi.


Siinä kolme H-kuvaa!
Nyt menen katsomaan muiden kuvat täältä :)

Marja


16 kommenttia:

  1. Hömötiaisen kohtalo kyllä surettaa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pirjo; se on kyllä ikävää ja ihminen on toiminnallaan saattanut sukupuuton partaalle monta muutakin lajia.

      Poista
  2. Heinät ovat minunkin suosikkeja puutarhassa. Niitä haluaisin aina lisää ja pidänkin niistä enemmän kuin kirkkaissa väreissä kukkivista kasveista.
    Suloinen hömötiainen. Ja herneet ovat mieheni herkkua.
    Hienot kuvat ja kiva kun olit paneutunut aiheisiin ja kirjoittanut tietoa enemmänkin.
    Ihanaa helmikuun loppua sinulle ja kiitos kun olet mukana!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kristiina K; Heinät tosiaan ovat näyttäviä ja helppohoitoisiakin.
      Herneet kyllä kuuluvat kesään, ellei itse kasvata, niin torilta pitää käydä ostamassa :)
      Mukavaa helmikuun loppua sinullekin!

      Poista
  3. Ihana hömötiainen! Meillä naapurustossa on laittoman paljon tehty avohakkuita ja kun pakollista taimettamista ei ainakaan vielä ole, kaikki eivät hakuuaukioita ole taimettaneet ja sekös sapettaa! Meillä on vanhaa kuusikkoa ja se ei kaadu, tuulikaadot vain harvennetaan polttopuuksi. Olen nähnyt meillä muutaman harvan kerran hömötiaisia ja isäntä oli nähnyt töyhtötiaisenkin metsäreissulla.

    Jotenkin olen heinät missannut, no joitakin on mutta vähemmän - täytyy ottaa tarkasteluun se alue. Nyt saniaiset ovat hypänneet mielenkiinnonkohteeksi. Ja herneet! Herneet ovat mun ikisuosikkeja - aina ja ikuisesti ihan joka muodossa - keittona, tuoreena, versona!

    Mukavaa alkavaa viikonloppua Marja!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saila; hömötiainen on niin suloinen♥
      Muutama vuosi sitten olin aivan järkyttynyt, kun naapuri teki isot avohakkuut, varsinkin se ajankohta; aloitti viikkoa ennen juhannusta, lintujen parhaaseen pesintäaikaan. Eikö linnuillakin pitäisi olla pesintärauha!?
      Heinät ovat kiva lisä puutarhaan muiden kasvien lisäksi. Saniaiset ovat kyllä myös mielenkiintoisia, niitäkin olen muutamia hankkinut, toiset ovat pärjänneet ja selvinneet talvista, toiset taas ei ;)
      Kivaa viikonloppua sinullekin!

      Poista
  4. Hyvät kuvat helmikuulle. Tuo heinä on kaunis, mutta minulle vieras kasvi.
    Hömötiaset ovat runsain laji meidän pihapiirissä. Ehkä juuri siksi, että ympäristö on vanhaa metsää.. Surullista ontämän lajon väheneminen , olen seurannut Bird Life lehdestä.
    Herne kuva on herkullinen. Kohta jo nappaisin suuhuni nuo.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. aimarii; Kiitos!
      Hakoneheinä tuo vähän väriä kukkapenkkiin, vähän se on talvenarka, mutta on se tuossa jo muutaman vuoden pärjännyt.
      Onpa ihanaa, että edes jossain hömötiaiskanta on voimissaan ♥
      Herneet maistuvat kesältä :)

      Poista
  5. Kivat h-kuvat! Heinät ovat pikkuhiljaa lisääntyneet meilläkin, onneksi löytyy useita erilaisia jotka talvehtivat. Ja sitten kesäksi niitä yksivuotisia lisäksi:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. pioni; kiitos!
      Heinät ovat viime aikoina lisänneet suosioitaan ja niitä löytyykin puutarhamyymälöistä jo laaja valikoima!

      Poista
  6. Söpö hömötiainen, joita tapaa pihapiirissäkin todella harvoin, jos ollenkaan.
    Heinät ovat kivasti tulleet yhä suuremmaksi osaksi mm. kesäkukkaistutuksia. Hurmesilkkiheinää ihastelin viime kesänä parissakin blogissa ja lisäsin sen tulevan kesän hankintalistalle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Between; hömötiainen on nykyään todella harvinainen vieras ruokintapaikoilla.
      Heinät ovat tosiaan lisänneet suosiotaan viime vuosina. Minulla on ollut useana kesänä hurmesilkkiheinä ruukussa kasvihuoneen edustalla. En ole edes yrittänyt talvettaa sitä, mutta nyt vein ruukun kasvihuoneeseen talveksi. Saa nähdä, lähteekö keväällä kasvuun.....

      Poista
  7. Ihanat h-kuvat ja tekstit! Tuosta hömötiaisen vähenemisestä puhuimme koulussakin oppilaiden kanssa, kun oli talven linnut aiheena. Jotain tarttis tosiaan tehdä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hitunen; kiitos!
      Hömötiaisella tosiaan on nyt asiat aika huonosti. Liikaa on ajateltu vain tehokkuutta ja voittoa luonnon kustannuksella. Kyllä se ahneus lopulta koituu ihmisellekin vahingoksi.

      Poista
  8. Ihanaa kun olet palannut takaisin Marja 💕 Minulla niin satunnaista tämä blogeilu niin en valitettavasti ole huomannut. Ihanat lintukuvat🐦
    Lintuasiantuntija arveli hömötiaiskannan vähentyneen lintujen ruokinnan vuoksi, joka vahvistaa mm. tiaisia. Hömötiaiset kun useimmiten syö metsän antimia. Siten ihmiset vahingossa omalla toiminnallaan vahvistavat osaa lintukannoista toisten lajien kustannuksella. Lopetin nyt itsekin ruokinnan etten järkyttäisi luonnon tasapainoa..tiedä sitten onko sillä merkitystä.

    Kerrothan sitten meillekin miten heinien talvetus sujui, ihana idea! olen niin iloinen kun olet palannut 🥰 Itse en ehdi instaa niin paljon seuraamaan työn ja perheen takia valitettavasti 🥺 Täällä on rauhallinen tahti 🙂

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samettihortensia; nyt tuntuu olevan enemmän aikaa, kun päätin vihdoin jäädä eläkkeelle puutarhasta, riittää aikaa blogillekin ja kevään ja kesän saan olla päivät pitkät omassa puutarhassa ♥
      Saattaa ruokintakin vääristää lintukantoja, mutta toisaalta onhan lintuja kautta aikojen ruokittu talvella ja kannat ovat pysyneet tasapainossa siitä huolimatta. Itse uskon enemmän tehometsätalouden vaikutukseen, jolla on tuhottu hömötiaisten luontaiset elinympäristöt. Surullista joka tapauksessa.
      Mielenkiinnolla odotan itsekin mitä heinille kuuluu keväällä. Onneksi puutarhamyymälästä saa uusia, jos eivät selviä talvesta.
      Oikein ihanaa kevättä sinulle ♥

      Poista

Kiitos kommentistasi ♥