Viimeinen

Eipä tässä muuta voi kuin ällistellä!

Taas on kuukauden viimeinen päivä.

Nopeasti on tämä syksy kulunut, ei ole ollenkaan tuntunut pitkältä.

Eipä kyllä ole ollut harmaata ja sateistakaan.

Pimeä vaan tulee ihan hirveän aikaisin jo.

Kuukauden puutarhakuvan aika.

Ensin syyskuun viimeisenä päivänä otetut syyskuun puutarhakuvat.

Kuvat ehdin silloin ottaa, mutta oli jotain kiirettä,

että niiden postaaminen aina vaan jäi......

Tuulinen päivä, aika vihreää kuitenkin vielä. 

 Mansikoita oli vielä tulossa.

 Lokakuun puutarhakuvat

Aurinko paistoi tänään pilvettömältä taivaalta.

Nurmikko vielä viheriöi, muuten melko ruskeaa.

Japaninriippalehtikuusi kullansävyistyy

Mustis ja ruusutarhan paleltuneet krassit.

Aurinkoisen päivän jälkeen olikin pimeää jo heti viiden jälkeen.

Tämä normaaliaika niin sopii minulle, ihanaa kun aamulla on valoisaa.

On niin äärettömän vaikeaa herätä, jos ulkona on vielä pimeää.

Melkein kuin yöllä joutuisi heräämään.

Illalla ei ole yhtään vaikeaa valvoa pimeässä!

Oikein mukavasti on lokakuun viimeinen päivä kulunut,

aamulla käytiin ystävän kanssa kaupungilla teellä Wanhan Rauman KaffeBar' issa.

Ihan paras paikka, ihana sisustus, haudutettua teetä, juuri uunista tulleita leivonnaisia!

Ainoa vaikeus on päättää, mitä haluaa syödä.

Kaupunkireissun jälkeen meillä kotona vielä kissaterapiaa.

Päivän mittaan olen vastaillut puhelimeen;

Mummun Pilkkumi-varauksia olen vastaanottanut ja

joulumyyjäisten paikkavarauksiakin olen kirjannut ylös.

Nyt illalla kävin vielä hakemassa kaupungista 15 kennoa kananmunia,

omaan käyttöön, kavereille ja Mummun Pilkkumin tarpeisiin.

Sain kaikki ehjänä perille!!

Eiliset Kekri-kekkerit.

Suunnittelin ensin, että oltaisiin ruokailtu kasvarissa,

mutta siellä olikin niin vilpoista, että ruoat olisivat jäähtyneet ihan liian nopeasti.

Sisällä syötiin lämpimät ruoat, mutta glögimukien kanssa suunnattiin kasvariin.

Kekrinä kuuluu syödä ylenpalttisesti.

Niin kyllä tehtiinkin.

aperitiivina marjasmoothie

Kotimaisia kasviksia ja italialaisia viinirypäleitä salaattivadilla

Hunajaisia uunijuureksia, lanttua, palsternakkaa, selleriä, naurista, punasipulia.......

rosmariiniperunoita

paistettua lohta

jälkkärinä lakritsipannacottaa ja vadelmakastiketta

 

   

Lopuksi vielä glögiä ja porkkanakakkua

Kaikki voitava tehty tulevan vuoden sadon turvaamiseksi!

Marraskuun alkaessa,

lumimyräkkää odotellessa,

 muistetaan myös pieniä lintuystäviä ja täytetään lintulaudat herkullisilla siemenillä! 

♥

Perinteisesti

Sunnuntaina meillä on kasvarissa juhlat!
Nyt juhlitaan tuhansia vuosia vanhojen perinteiden mukaista juhlaa, kekriä !

Pakanallisena aikana suomalaisten vuosi vaihtui perinteisesti syksyisenä kekrinä,

 jota vietettiin sadonkorjuun juhlana. 

 Kekrin aika alkaa Mikkelinpäivänä ja jatkuu Pyhäinpäivään saakka.

Kekrin vietolle ei siis ollut mitään tarkkaan määrättyä päivää,
vaan kun vuoden sato oli saatu korjatuksi
 ja kaikki maataloustyöt talvea vasten oli saatu tehdyksi, oli kekrin aika.

 Syystöiden päättymistä juhlittiin syömällä ja juomalla ylenpalttisesti,

näin pyrittiin turvaamaan myös seuraavan satokauden onnistuminen.

Monet kekrin perinteistä ja tavoista ovat myöhemmin siirtyneet jouluun ja Uuteen vuoteen.

 

Esi-isämme uskoivat, että suvun vainajat tulevat kekrinä katsomaan

miten paikat on pidetty kunnossa.

1800-luvulla kekri liitettiin yhteen kristillisen pyhäinpäivän kanssa.

Halloweenina nykyään vietettävä lokakuun 30.

on alunperin muinaisten kelttien talven alkamisen päivä.

”All Hallows' Eve”ä on alunperin vietetty siis Englannissa, Skotlannissa ja Irlannissa.

Sieltä se kulkeutui irlantilaisten ja skotlantilaisten siirtolaisten mukana Yhdysvaltoihin, jossa siitä muodostui se kaupallinen tapahtuma, jona se nykyään tunnetaan.

Minusta Halloween on erityisen ärsyttävä ja kaupallinen hömppätapahtuma.

Ei haittaa kuitenkaan, ihan rauhassa saavat halloweenia juhlia ne, jotka haluavat.

Tämä halloween-ärsytykseni johtuu aika paljon siitä, 

että muutama vuosi sitten meille tuli niitä karkinkerjääjiä 

soittamaan ovikelloa Pyhäinpäivänä, halloween oli ollut jo viikkoa aikaisemmin. 

Jotenkin järkytyin tästä kovin, sillä isäni oli haudattu juuri muutama viikko aikaisemmin.

Tästä on jo aikaa, mutta halloween-ärsytys vaan säilyy mielessäni.

Sunnuntaina meillä aiotaan  mässäillä perinteiseen tapaan.

Ei  ihan tuhansia vuosia vanhoja reseptejä ole käytössä,

mutta kotimaisia juureksia ja vihanneksia, itsetehtyä leipää,  porkkanakakkua.

Lammastakaan ei teurasteta, eikä edes ostettua lihaa ole meillä.

Kalaa sen sijaan aion laittaa.

Glögiä, sillä olut ei oikein maistu, vaikka sitä pitäisi kyllä olla seuraavan vuoden viljasadon onnistumisen turvaamiseksi.

Ehkä tuo glögi käy, kun meillä ei viljaakaan viljellä.....

Leivät olen jo leiponut, samalla olen harjoitellut taas kerran Mummun joululimpun leipomista

Isänpäivän Mummun Pilkkumia varten.

Sepä on tarkkaa säätöä taikinan pehmeyden, kohotusaikojen ja uunin lämpötilan kanssa,

etteivät limput repeäisi uunissa.

Siemenleipää

 Mummun joululimppua

Oikein herkullista viikonloppua!

♥

Odotus

Kaikkea voi odottaa.

Räntäsadetta ja liikennekaaosta ennustettiin.

Onni asettui odottamaan.

Räntäsadetta lähinnä.

Liikennekaaosta ei meidän nurkille saa millään aikaiseksi.

Joko se pian tulee?

Mistä se tulee?

 ei näy täällä.....

...eikä täälläkään

höpö-höpö ennuste.

Mitään räntää satanut!

Kun ei enää jaksettu odottaa räntäsadetta, alettiin kuvaamaan kaikkea muuta.

Onneksi kissanmintut ovat vielä iskussa.

 Adalmina-atsalea on oranssi

 Ruususen uni on pukeutunut punaiseen

Mustaseljassa lehdet tiukasti paikoillaan

Purppuraheisiangervo Little Angel ei ehkä aio luopua lehdistään ollenkaan

 

Peruukkipensas elelee vielä kesän tunnelmissa......

...kuten kääpiöhappomarja 'Admiration' kin

Tove Jansson on sävyttänyt lehtensä viereisen peruukkipensaan väreihin

Punalehtikoivussa vielä lehdet, vaikka

kaikki taviskoivujen lehdet viime viikonlopun tuuli riipi ja levitteli pitkin tonttia.

peittokurjenpolven ruskavärit

japaninriippalehtikuusi värjäytyy hitaasti kullanhohteiseksi

syysasteri kukkii.... aina vaan.

 Kääpiöpunalatva valmiina lähettämään siemenhahtuvansa maailman tuuliin.

  

Me mentiin sisälle ja laitettiin tuli leivinuuniin.

♥