Harvinaista herkkua

Kaikenkaista harvinaista herkkua.

Kai sekin jonkinlaista herkkua on, että saan aikaiseksi jotain tänne blogiinkin välillä.

Mitenkähän tämä blogin päivitys mahtaakaan sujua näin pitkän tauon jälkeen.....

Erityisen herkullinen on ollut tämä lämmin syksy, vielä ei ole ollut yhtään yöpakkasta ja ollaan jo lokakuun puolivälissä.

Kaikki syksyiset perennat ovat ehtineet tänä syksynä kukkia.

Syyskimikit (Actaea simplex) ovat niin ihania ja tuoksuvat huumaavasti.

Syyskimikkejä minulla on neljässä eri kukkapenkissä.

Tummalehtiset Brunettet ovat kasvattaneet monta kukkavanaa

Viime syksynä, kun vielä pääsi ja uskalsi matkustaa Ruotsiin, ostin Zetazilta tämän Chocoholicin, joka teki tänä vuonna yhden kukkavanan, Toinen, Pink Spike, ei vielä tänä vuonna kukkinut.

Vanhin kimikeistäni on Atropurpurea, siinäkin on muutama kukkavana, mutta se on innostunut kasvattamaan niin pitkät kukkavarret, että kukat keikkuvat parin metrin korkeudessa!

Katvio  (Kirengeshoma palmata) on Japanista kotoisin oleva perenna, jolla on erikoiset, vaahteramaiset lehdet ja nuokkuvat, keltaiset kellokukat. Katvio viihtyy puolivarjoisalla tai varjoisalla kasvupaikalla tuoreessa, kosteutta pidättävässä kasvulaustassa.

Tänä syksynä katviokin on ehtinyt aukaista kaikki kukkansa.

Melkein joka syksy se ehtii paleltua ennen kukintaa, se tosiaan paleltuu heti ensimmäisenä pakkasyönä.

Tähtiputket (Astrantia major) kukkivat jo toista kierrosta tänä vuonna.

Jättiverbena (Verbena bonariensis) on kukkinut jo monta kuukautta.

Yritän taas talvettaa sen, talvetus aikaistaa kukintaa monella viikolla verrattuna siihen, jos aloittaisi kasvatuksen kylvämällä tammikuussa siemeniä.

Viime talvenakin talvetus onnistui kuitenkin, vaikka luulin sen paleltuneen,

kun se joutui vahingossa liian kylmään talvetuspaikkaan.

Onneksi viime talvi oli niin leuto, eipä juuri ollut pakkaspäiviä.

Kelloköynnöksen taimet ostin kesäkuun alussa työpaikaltani.

Ne ovatkin tänä kesänä kukkineet jo kesäkuustä alkaen.

Näistäkin voisi ottaa pistokkaita ja yrittää talvettaa ne.

Katsotaan viitsinkö, kun puutarhalta saa kuitenkin keväällä muhkeat taimet.....

Helmipihlajalla (Sorbus koehneana) on upea syysväri.

Se on jo varistanut ison osan lehdistään ja mustarastaat ovat syöneet valkoiset marjat. 

Ei se haittaa kuitenkaan, mustarastaat ovat mukavia puutarhaseuralaisia ja niitä onkin tänä vuonna paljon tässä pihapiirissä.

Viikonloppuna siirsin pelakuut kasvihuoneesta talvehtimaan risuverstaalle.

Lämmintä olisi vielä riittänyt ja kasvihuoneessa on vielä toistaiseksi lämmitinkin kylmien öiden varalta, mutta siellä alkoi olla niin kosteaa, että harmaahome uhkasi levitä pelakuun kukkiin.

Samalla pestiin kasvihuone höyrypesurilla sisäpuolelta.

Nyt siellä ovat vielä muratti, rosmariini ja oliivipuu ja vähän ensimmäisiä syksyn kausikukkiakin.

Huonekuusi saa olla kasvarissa pakkasiin asti.

Tomaatti saa olla kasvihuoneessa siihen asti, kun tomaatit vielä punastuvat ja kypsyvät siellä.

Päivä siinä meni, että sain siirrettyä nuo pelakuut ja toinen päivä kasvarin pesussa ja desinfioinnissa.

Pihalla riittää vielä monenlaisia syystöitä, lavakauluskasvimaa on osittain vielä tyhjentämättä ja muutama perennakin on istuttamatta.

Kukkasipulit laitan maahan vasta marraskuun puolella, jos maa siihen mennessä viilenee riittävästi.

Talvivalkosipuleillakaan ei ole vielä kiire ja porkkanat ja tillit kylvin viimeksi joulun välipäivinä.

Katsotaan, tuleeko lunta tänä vuonna, ennen lumentuloa nekin olisi hyvä saada kylvettyä....

Mukavia lokakuisia päiviä Sinulle!

♥