Kukkaislunta ja muita ihania pihalla

Eilen pidettiin kissojen kanssa pihastelupäivä.

Oltiin vaan pihalla, istuskeltiin kasvihuoneessa iltapäiväkahvilla,

 kiertelin kameran kanssa ja kissat pitivät seuraa, vaikka eivät tällä kertaa halunneet tulla kuvatuiksi.

Piti tehdä tämä postaus jo eilen illalla, mutta mutta kävinkin keräämässä

ystävälle lupaamani pensasmustikat. 

Mustikoiden kerääminen otti oman aikansa ja tänään oli toripäivä, joten piti mennä ajoissa nukkumaan.

Viime viikon lauantaina torilla oli tukahduttavan kuuma, tänään hytistiin kylmässä tuulessa,

toppatakki ja vanttuut eivät olisi olleet yhtään liikaa.

Ainakin ovat vaihtelevia Suomen kesäiset säät.

Tämä Larin-Kyöstin runo, erityisesti Tauno Palon laulamana,

tulee aina mieleeni, kun kuljen lavakauluskasvimaan portista,

jota tuskin näkyy lumikärhön alta.

Portista kulkiessa sataa aina kukkaislunta.

Suvisia suruja

 (Larin-Kyösti)

Maantien vartta mä vaellan ja kaunis on luomakunta,
töllin töyräillä yrtit tuoksuu ja sataa kukkaislunta.

Vihreän viileän oksan alta näen sinisen taivaan kaistan,
lähteensilmässä jalkani kylven ja polkujen marjoja maistan.

Keltavarpunen aidalla hyppii ja eelläni näyttää tietä:
No etkös tililili, etkö tuliluli, mittumaaria vietä!

Hyttyset, hetken heiluvat lapset, ne alkavat purpuriansa.
Päivän paisteessa hyörii ja häärää ahkera muurahaiskansa.

Käki se korvan rannasta kukkuu kuin mittumaarina aina.
Sinisellä oksalla, sinisessä salossa, ei sitä huolet paina.

Keltavarpunen aidalla hyppii ja eelläni näyttää tietä:
No etkös tililili, etkö tuliluli, mittumaaria vietä!

Kylän ohi kulkeissa tuttuja löydän ja heitän ne huolet liiat.
"Saakos kulkuri kurkistaa, miten pitkät täällä on piiat?"

Huomisen huoli se sydäntä painaa kuin viime syksyn lehti
suuressa saatossa suviset keijut jo sydämeni tarhaan ehti.

Maantien vartta mä vaellan ja kaunis on luomakunta,
töllin töyräillä yrtit tuoksuu ja sataa kukkaislunta.

Runon yläpuolella olevassa kuvassa tämä Mantsuriankärhö, joka kasvaa kasvihuoneen vieressä.

Vihdoin tänä kesänä olen saanut pidettyä sen edes jotenkin aisoissa;

parimetristen tolppien ja köyden avulla!

Lavakauluskasvimaan kukkaislumiportti, lumikärhö, summersnow, clematis Paul Farges.

Mennäänpä ensin portista lavakauluskasvimaan puolelle.

Jätetään persiljat, purjot, sipulit ja kurpitsat rauhaan ja katsellaan kukkia.

Clematis Piilu yrittää pärjäillä kehäkukkien ja unikkojen seassa.

Iloisesti näyttää kukkivan, vaikka vähän ahdasta onkin.

Seuraavaksi ehdottomat lempparit.

Keväisillä Tukholman puutarhamessuilla Kivipellon Sailan ja Intianmintun kanssa meillä oli yksi ehdoton ja melkein tärkein kohde, Cecilia Wingårdin osasto. Hänellä on myytävänä lukematon määrä erilaisten tuoksuherneiden siemeniä. Aika monta pussillista meillä jokaisella olikin kotiintuomisina.

Lisäksi ostettiin juuri ilmestynyt Cecilian Luktärt-kirja.

Ihana teos, kauniit kuvat ja mainiot ohjeet tuoksuherneiden kasvattamiseen.

Istutin keväällä tuoksuherneiden taimia moneen eri paikkaan lavakauluskasvimaalla,

 melkein jokaiseen laatikkoon!

Niin kauniita, kuin maalauksia ja aivan hurmaavan tuoksuisia!

Lavakauluskasvimaan yhdellä reunalla oli itsestään kylväytneitä kehäkukan ja unikon taimia keväällä jo valmiina, vähän lisääkin ripottelin kummankin siemeniä. Nyt on laatikossa aika tiivis tunnelma.

Käytävällä kasvaa pieniä itsekylväytyneitä orvokkeja.

Saavat olla siellä, salaatin- ja kakunkoristeet :)

Kosmoskukat, zinniat ja asterit ovat vasta nupulla, jättiverbenan kukat avautuvat ihan pian.

Tämän kesän uusi kokeilu, daaliat ovat myös avautumassa, pari on jo aukaissut kukkansa.

Lavakauluskasvimaan vieressä kärhöaidassa kukkivat Loistokärhö ' Clematis 'Romantika' ja viinikärhö Clematis viticella 'Purpurea Plena Elegans'

Tämäkin kukkii, mutta nimi on hukassa.......

Mitä, jos kaikki pihan kukat ovat lemppareita?

Supersuloiset valkoalpit, Lysimachia clethroides, ovat perhostenkin suosikkeja.

Valkoalpit viihtyvät aurinkoisella tai puolivarjoisalla kasvupaikalla, joka on tuore-kostea, ravinteikas hiekkamultamaa. 

Syysleimu Phlox paniculata 'Morfar Albert' on yksi niistä kukista, jonka olen hankkinut pelkästään nimen perusteella. Vaarini, äidinisä, oli nimeltään Albert, joten tämä oli pakko ostaa, kun sen kerran huomasin jossain Ruotsin taimimyymälässä. On Ruotsissa perinneperenna, kuuluu grönt kulturarv-kasveihin siellä.

Talon päätyyn puolivarjopenkkiin istutin viime kesänä jaloangervoja, että sain sinnekin väriä myös loppukesäksi.

Taustalla Mustilanhortensia alkaa olla myös täydessä kukassa.

MUITA IHANIA!

Villanukkajäkkärä, Anaphalis triplinervis ja kukkakärpänen

Otapallo-ohdake, Echinops ritro  'Veitch's Blue'

Tähtiputket, tässä Astrantia major 'Star of Billion'

Punahatutkin availevat ensimmäisiä kukkiaan.

Perhosia odotellessa.

Viimeisimmällä Turun-reissulla löysin tämän soman sinipiikkiputken,

 Eryngium planum 'Blue Hobbit'.  

Tämä ihana hobitti kasvaa vain n. 20 cm korkuiseksi, viihtyy aurinkoisella ja niukkaravinteisella, mutta silti syvämultaisella kasvupaikalla. Pitäisi olla myös perhosten mieleen. 

Kun kerran kissat eivät olleet poseeraustuulella, edes kissanhäntäkukkia!

Komealuppio Sanguisorba hakusanensis

Nuokkuluppio, Sanguisorba obtusa

Siinäpä leppoisan kesäpäivän pihakierros tällä kertaa.

Seuraavalla kerralla pelakuujuttu jatkuu......

Mukavaa sunnuntaita!

♥