Tasapaino

 Ihan ensimmäiseksi kiitän oikein sydämellisesti teitä kaikkia kommenteistanne
ja siitä, että olette täällä blogissa käyneet, vaikka itse en niinkään ole tänne ehtinyt!
Kiitos myös monista haasteista, kyllä minä vielä niihinkin vastaan!

Vähitellen alkaa löytyä tasapaino arkeen.

Kesästä lähtien olen käynyt jotenkin ylikierroksilla,

tehtävälista on tuntunut päättymättömältä, aina kun on saanut jonkun asian valmiiksi,

mielessä on ollut jo loputon määrä uusia tehtäviä.

Mihinkään ei ole ollut kiire, mutta se päättymätön tehtävälista oli aina mielessä.

Vaikka keittiössä puuhailu onkin yksi hauskimmista asioista, mitä tiedän,

muodostuu sekin rasitteeksi, 

kun ei osaa sanoa ei ja lupaa aina uudestaan tehdä vielä muutaman laatikon tai kakun.



Nämä vaaleat pikkuleivät ovat niin herkullisia. 
Taikinassa on kermaa ja mantelijauhoa, inkivääriä mausteena.
 Varsinkin nuo kissapikkuleivät katosivat nopeasti myyjäispöydältä.
Kirjoitan joku päivä reseptin tänne blogiinkin.

Nyt kun en viikkoon ole leiponut kenellekään mitään,

hauskuus alkaa löytyä uudestaan.

Ei siihen tasapainottumiseen loppujen lopuksi pitkää aikaa mennyt,
mutta oli tuo syksy kuitenkin aika rasittava.

Tänään olenkin taas tehnyt mieli iloisena kaikenlaista 

meidän omiin Teehuoneen Uuden Vuoden kekkereihin.

Teehuoneellakin on valmista Uuden Vuoden vastaanottoa varten

Kaikki on jo valmiina huomista iltaa varten,

niinpä huomenna päivällä otan pitkästä aikaa langat ja puikot esille.

Mielen tyyneyden säilyttämiseen tarvitaan ehdottomasti kissaterapiaa ja

muutama hetki kutomista joka päivä.

Kissat ovat oikein ansiokkaasti jakaneet kissaterapiaa,

mutta koko syksynä en ole kutonut kuin parit pienet vauvasukat!

Kamerakin on saanut nököttää yksikseen kameralaukussa.

Ennätykselliset joulukuun sateet ja pimeys ovat tukahduttaneet orastavan kuvausinnon.

Meillä on todellakin satanut lähes pelkästään vettä,
ainoastaan muutama lumihiutale silloin tällöin on ehtinyt maahan asti.

Vaikka päivä on jo pidentynyt minuuteilla, 

silti vieläkin aamun hämärä ehtii vain muutamaksi hetkeksi vaihtua päivän valoisuuteen,

 kunnes illan hämärä jo laskeutuu.

Kun ei ole ollut kuvia, ei ole tullut blogiinkaan mitään kirjoitettua.

Vieläpä tein tässä havainnon, että blogini täyttää ensi vuonna 10 vuotta!

Aloitin vuodatuksen puolella 21.3.2008, klo 23.31 tein ihka ensimmäisen postaukseni.

Ensimmäisessä postauksessa oli Ruusa, tuolloin hänellä oli ikää vasta 3 kuukautta.
Olisi kiva muistella sitäkin, kuka kommentoi ensimmäisenä blogiani,

mutta jo vuosia sitten piti poistaa sieltä vuodatuksen blogista kaikki kommentit ja kommentointimahdollisuus. 

Siellä ei taitanut olla minkäänlaista roskapostisuodatusta, 

kommenttikentät täyttyivät sadoista roskaposteista.

Jos olisin vähän aikaisemmin joulun alla stressaantuneena pohtinut asiaa, 

olisin mitä ilmeisimmin tullut tulokseen, että 10 vuotta on säädyllinen aika 

lopettaa blogin pitäminen.

Nyt kun mieli alkaa taas olla levollinen ja asiat tasapainossa,

päätin, että koko ensi vuodesta tuleekin blogin 10-vuotisjuhlavuosi!

Paljon kissa-, puutarha- leipomis- ja puutarharetkijuttuja.

Ensi vuodesta tulee ennenkokemattoman ihana puutarhavuosi!

Enkä järjestä mitään synttäriarvontaa, vaan kutsun jossain vaiheessa kesää

blogikaverit synttärikekkereille Teehuoneelle. 

Samalla kertaa voidaan vaikka piipahtaa Vakka-Taimessa!
Tähän asiaan palataan keväällä!

Tämän päivän lumihiutaleet ja ruokavieraat.
Kamerakin pääsi pois kameralaukusta tänään :)

Kuu-ukko aikoo mitä ilmeisimmin valvottaa minua ensi yönäkin.
Pari yötä olenkin jo valvonut.......
No, tiistaina on täysikuu, viimeistään silloin minäkin taas nukun kunnolla.

Oikein ihanaa vuoden viimeistä päivää Sinulle ystäväni!

♥