Blogini lyhyin postaus.
Puutarhani keltaiset kukat.
Kallionauhus.
Helmikuun puolella postailin pihallamme kasvavista kukkivista kasveista,
sininen, vaaleanpunainen, valkoinen postaus.
Sitten lähdettiin Lappiin.
Nyt jatkuvat väripostaukset.
Vuorossa keltainen.
Kuva-arkistoja selaillessani ajattelin, että nyt tulee historian lyhyin postaus.
Ei juuri näkynyt keltaista kukkaa kuvissa.
Kallionauhuksia en ole edes kuvannut.
Ainostaan niissä istuskelevia perhosia.
Pääsiäisen väriksi mielletään keltainen, joka symbloi kevään tuloa ja aurinkoa.
(Liturgiset pääsiäisen värit ovat kuitenkin musta ja valkoinen).
Lähestyvän pääsiäisen innoittamana tutkin oikein tarkkaan kuvavarastoni.
Onhan niitä keltaisia kukkia luikerrellut meidänkin pihaan!
Kuten rakettinauhus.
Tuolla Mustilanhortensian takana.
Aicha, keltainen ruusu, joka onneksi kukan vanhetessa muuttuu melkein valkoiseksi .
Onnimanni-atsalea.
Mustan puutarhapantterin oma pensas.
Keväällä aikaisin keltainen väri tuntuu jotenkin siedettävämmältä.
Aika sieviä narskuja.
Täytyy myöntää, että parvitulppaanit ovat ihan herttaisia.
Koiranhammas
Bokharan kurjenmiekka
Kultatyräkki
Keltainen lupiini on salaa ujuttanut itsensä pihaamme.
Kehäkukalla on lupa olla myös keltainen
Kurpitsankukkia rivissä
Voikukka, vainottu alkukesän aurinko.
Kuvassa on sen hetken tunnelma, kun Ruusan kanssa loikoillaan nurtsilla
(jota en ole antanut miehen leikata muutamaan viikkoon..)
aamuaurinko kuivattelee kastepisarat, peipponen livertää sydämensä kyllyydestä pihakoivussa.
Kesä.
Löytyihän näitä.
Keltaisiakin.
Tänään on tikkutiistai. Oletkos muistanut vuolla sytykkeitä?
Kustaa Vilkunan vuotuisen ajantiedon mukaan
tikkutiistaina vuollut sytykkeet olivat erityisen hyvällä onnella varustettuja.
Huomenna on Kellokeskiviikko.
Muistathan laittaa kellot karjan kaulaan huomenna?
Kiirastorstai.
Kansankertomuksissa kiira oli pihapiirissä vaikuttava paha olento, joka karkotettiin pois.
Karkotus onnistui kiertämällä talo ja pellot
kelkassa kolisevan romun ja savuavan terva-astian kanssa.
Lankalauantaina pestiin ja värjättiin talven aikana kehrätyt langat.
Koko pääsiäisviikkoa eli hiljaista viikkoa säätelivät monet uskomukset ja tavat.
Silloin ei esimerkiksi saa rymytä tai tehdä liian raskaita töitä.
Laskiaisesta alkanut paaston aika huipentuu hiljaiseen viikkoon.
Uskottiin myös, että pääsiäisviikolla tehdyt taiat
vaikuttivat paremmin kuin muina aikoina tehdyt.
Myös pääsiäisen jälkeinen viikko oli syytä elää ihmisiksi.
Siivous ja kehräys oli rajoitettua ja riitely kiellettyä.
On tässä vielä monenlaista askaretta emännällä ennen pääsiäistä......
Kirja-arvontaan ehdit vielä osallistua täällä
Puutarhabloggaajien kesätapaamisen ryhmä on nyt koossa.
S-postia asian tiimoilta tulee pääsiäisen jälkeen.
Leppoisaa pääsiäisen odotusta sinulle!
♥
Monta keltaista löytyi, monille se on inhokkiväri numero yksi. Keltainenhan piristää ja tuo valoa.
VastaaPoistaMaatuska; on niitä kun oikein etsii.....
PoistaNoista monista keltaisita minäkin pidän, vaikkei se minullekaan ihan lempiväri ole. (Sanoo hän, joka asuu keltaisessa talossa ja on värin vielä itse valinnut. :))
VastaaPoistaTuo voikukka-kuva on aivan ihana. Ja noita pääsiäisviikon alkupäivien nimityksiä en ole kuullutkaan, loppuviikko onkin jo tuttu.
Leppoisaa pääsiäisen odotusta Suvikumpuun! Vaikka luulen, ettei Suvikummun emäntä kovin leppoisasti sitä ota. Taitaa ainakin keittiössä käydä aika hyörinä.
Riina; talo onkin ihan eri asia kuin kukat.....
PoistaAlkukesällä keltaiset ovat mukavan piristäviä, sitten myöhemmin alkaa keltainen väri tökkiä!
Vähän täytyy köökissä hääriä :)
Aicha ja kultatyräkkiä voisi meillekin tulla <3 Tykkään keltaisista kukista, varsinkin vaaleista versioista :)
VastaaPoistaViherrilli; Aicha on kyllä tosi kaunis! Hillitty vaalenkeltainen kyllä käy minullekin :)
PoistaIhania kuva-aarteita. Keltaiset kukat ovat kyllä niin ihania.
VastaaPoistaSuvituulia; kiva, että keltaisillakin kukilla on ystävänsä!
PoistaHyvin sanoit - keltainen luikertelee puutarhaan ja niinhän se tekeekin! Harvoin ihan varta vasten tulee keltaisia kukkia ostettua, narskut on poikkeus ja joku tosi ihana keltainen kuten pioni, keltakielokki tai joku muu sellainen herkku! Ihana tosiaan tuo voikukkapelto, kuvakulma niin ihanan kissamainen, pähkyläpellosta tosin en oikein välittäisi, meillä ainakin voikukka on vähän pannassa mutta se leviää loputtomasti vaikka isäntä sitä on kesäkaudet ja vuosikaudet kitkenytkin!
VastaaPoistaUpeita kuvia jälleen!
Saila; varsinainen luikertelija tosiaan! Ja tosiaan joillain herkuilla sallitaan keltainenkin väri.
PoistaVoikukasta on vaikea päästä eroon, meilläkin nuo leikataan ennen kuin ehtivät siementää. Silti niitä riittää!
Olen monesti ajatellut näin, miksi tämä keltainen väri puutarhassa ei ole suosittu.
VastaaPoistaKeltainen väri on minusta väri kesällä vasten sinistä taivasta, sehän on kuin aurinko jota niin kovasti taas tänäkin keväänä olemme odottaneet ja kaivanneet.
Kyllä minä pidän keltaisista kukista, myöskin tuosta harmillisesta voikukasta ja melkein olen samaa mieltä ranskalaisten kanssa jotka ihmettelevät suomalaisten inhoa voikukkia kohtaan.
Ehkei keltainen väri ole puutarhassa se hienostunein väri, mutta minulle se kelpaa.
Kaikki kukkakuvasi ovat tosi upeita ja keltaiset myöskin.
Molley; Ovathan ne keltaiset kukat sadepäivänäkin piristäviä aurinkoja, onkohan se jotenkin arkinen ja hyökkäävä väri, en tiedä....
PoistaKiitos!
Aicha on kyllä aivan hurmaava. Täytyypä sekin laittaa vinkkivihkoon.
VastaaPoistaTästä keltasävyisestä postauksesta tuli mieleen, että jospa perustaisi keltaisen kukkapenkin. Keräisi sinne eri aikoina kukkivia kasveja sulaan sopuun. Keltaisia kukkia löytyy kyllä pilvin pimein. Ja monet niistä ovat varsin sinnikkäitä, jopa liian innostuneita leviämään ja valtaamaan tilaa. Ehkä ne ovat yhdessä tuumin päättäneet löytää tiensä ihmisten sydämiin.
Between; Vakka-Taimesta olen omnan Aichani ostanut :)
PoistaEttä oikein keltainen penkki! Hauska idea kyllä!