Kaikenlaista

Kruunutikankontin ensimmäinen kukka on auennut!

Kaikenlaista hassua, hauskaa, kivaa, mielenkiintoista, kiirettäkin, on sisältynyt viikkoon.

Blogiin ei ole ehtinyt millään, kun muutenkin yöunet ovat jääneet muutamaan hassuun tuntiin.

Vähän nyt niitä tunteja lisää vuorokauteen jos saisi,  kun valoa kyllä riittäisi......

Viime viikon illat kuluivat puoleen yöhön asti pihapuuhissa, Artistin synttäreitä varten
 muovikasvari ja piha piti siivota ja esiintymislava rakentaa.
Ihan kivaa, mutta aikaa vievää....

Runkoruusu Crystal Palace

Torstai-illalla oltiin vielä kesäteatterissakin.

Perjantai-illan tein niitä synttäreille tilattuja mansikkakakkuja.

Artistin ja ystäviensä yhteiset synttäri-festivaalit onnistuivat oikein hienosti.
Sadekin loppui juuri kun synttärit alkoivat.

Hienosti oli järjestetty juhlat, pihalla esiintymislava, jonka mieheni teki markkinateltasta vanerilevyjen päälle.


Muovikasvarissa oli jazz-lounge, terassilla lavatanssit.

 

Nämä nuoret ovat todella niin upeita, tekevät ihan mitä vaan.   

Synttäreiden tarjoilutkin tekivät itse.

Loppuviikolla töistä tullessani oli iloisia tyttöjä leipomassa yhtenä iltana hodari-sämpylöitä,

toisena iltana pizzaa, vegaani-vaihtoehdot mukaanlukien.

Viirejäkin ompelivat varmaan monta kymmentä metriä yhteensä.

Ohjelmaa oli monenlaista ja omat bändit esiintyivät.

Me miehen kanssa lähdimme hyvissä ajoin illan alussa naapuriin evakkoon,

kissat sen sijaan viihtyivät hyvin kotona, rapsuttelijoita riitti :)

Aamulla tultiin takaisin siistiin kotiin, rakennelmia ainoastaan piti purkaa.

Roskat ja tyhjät pullot olivat siististi säkeissä.

Kyllä niin ylpeä saa olla näistä nuorista!



Nipsun kissa-akne on paranemaan päin, kiitos kaikille kommenteista ja paranemistoivotuksista!

juhannusruusut, vihdoin kukassa

Maanantaina käytiin Turussa hakemassa muurikiviä uuden kirsikkapuiston reunuskiviksi,

samalla ehdin hyvin poiketa myös Viherlassilassa, josta löytyi mm. Onnimanni-atsalea, joka on jo jonkin aikaa ollutkin ostoslistalla.
Kauppilasta ostin peruukkipensaan, kun etsimääni helmipihlajaa ei sieltä löytynyt.
 Pinsiöllä oli niin täydelliset helmipihlajan taimet, että varmaan täytyy vielä käydä siellä uuden kerran..

Kauppilassa petti itsehillintä kärhöjen kohdalla, siellä oli niin upeita kärhöjä.

En kuitenkaan ostanut kuin kolme!

Lankamaailmassakin oli juuri kesäale, yhtään lankakerää en olisi tarvinnut, mutta kun oli niin halpaa.

Onneksi mies kuitenkin totesi, että "noin pieni kassillinen tällä kertaa". 

Enhän oikeastaan ostanutkaan melkein mitään tuolla mittapuulla!

sinivaleunikko kukkii aina vaan

Kivikuorman purkamisessa ja muissa puuhissa meni illalla vielä niin paljon aikaa,

että nukkumaan päästiin vasta puolen yön maissa.

Mies lähti tiistaina aamukoneella Turusta Tukholmaan, joten herätys oli aamulla kolmelta.

Yöunet jäivät taas noin kolmeen tuntiin, ajattelin hänen lähdettyään nukkua vielä muutaman tunnin,

mutta puoli viideltä Ruusa tuli ilmoittamaan sängyn viereen, että hän oli pyydystänyt muhkean vesimyyrän, eikä jaksanut syödä sitä itse kokonaan. Minä saisin sen peräpään, joka oli verisenä olkkarin matolla....

Eipä siinä muuta kuin yritin saada tahraa matosta pois heti, ei oikein irronnut.

Ihana naapuri oli päivällä pessyt meidän muut matot ja ajattelin silloin,
että olkkarin keväällä ostettua mattoa ei olisi tarvinnut vielä pestä.

Onneksi oli vielä pesutarvikkeet esillä naapurissa ja vein vielä olkkarinkin maton pesuun.

Normaaleilla konsteilla ei lähtenyt matto puhtaaksi, mutta onneksi muistin sappisaippuan,

jolla tahra vihdoin lähti!

Kolmen tunnin yöunien ja edellisen viikon lyhyiden öiden jälkeen olin eilisen työpäivän ja hierojalla käynnin jälkeen niin väsynyt, että menin nukkumaan jo kuudelta illalla.

Heräsin, seinäkello oli varttia vaille kymmenen, katsoin ulos ikkunasta, aurinko paistoi!

Ensimmäinen ajatus; miten heräsin vasta nyt, minunhan piti olla torilla puoli yhdeksältä! Apua!

Onko nyt aamu vai ilta? Kännykästä piti tarkistaa, oikea aika 21.45!

Huh, helpotus, jatkoin nukkumista vielä aamuun kello kuuteen.

12 tunnin yöunilla taisi tulla univelat kuitattua.

akileijat...

Jospa tässä vähitellen pääsisi normaaliin rytmiin ja riittäviin yöuniin!

Juuri nyt pihalla olisi vaikka mitä kuvattavaa ja koko ajan aukeaa uusia kukkia.

Muutaman kerran olen viikon aikana ehtinyt ottaa kameran esille,

sekalaisia otoksia tässä postauksessa siis......



Siperiankurjenmiekat, intensiivisen siniset

Keskeneräisiä projekteja on pihalla useampiakin,
huomenna laitetaan rojektit tärkeysjärjestykseen,
varataan aikaa myös blogille, valokuvaamiselle, kuohuviiniaamupaloille kasvarissa.


neidonkurjenpolvi



Navettapiialle oikein paljon kiitoksia haasteesta;
otan haasteen mielelläni vastaan.
Palaan siihen seuraavassa postauksessa.

Hilpeää Heinäkuuta!

♥