tiistai 24. huhtikuuta 2012

Valkovuokot



Kun taasen kevät saa, 
murtunut on valta lumen, jään, 
niin pienet valkovuokot silloin nostaa pään. 
Ne sammalmättäällään ihmetellen hiljaa kuuntelee 
kun metsätuuli puissa humisee. 

Se kertoo kuinka lähteellä 
keijut karkeloi ja kuinka kesäyössä 
noin sirkkain viulut soi. 
Ja kuinka jälkeen sen 
syksyn alle hiljaa nukkuu maa 
ja kuinka valkovuokot katoaa. 
-Usko Kemppi-

  

Pakko saada nämä heti blogiin.
Kevään ensimmäiset valkovuokot.

Tämä on taas pikapostaus.
Sen lisäksi, että aloitin taas työt viikko sitten,
on joka päivälle riittänyt "ylimääräisiä" tapahtumia ja talkootöitä.
Huomisen illan jälkeen alkaa onneksi normaali arki,
pystyn taas jakamaan ajan työn ja kotihommien kesken.
Ehtii tänne blogimaailmaankin paremmin ;)

Hurmaavan keväistä loppuviikkoa sinulle!


Marja

9 kommenttia:

  1. Hmm, mä vasta näin sinivuokkoja alkuviikosta ja sinä jo blokkailet valkovuokoista! Kauniita ne on, aina.

    VastaaPoista
  2. Ovat ne joka kevät yhtä hurmaavan kauniita!

    VastaaPoista
  3. Niin hienot vaslkovuokot peittää maan. meillä vasta pikkuruisilla nupuilla.

    VastaaPoista
  4. Kuulin eilen, että meidänkin nurkilla olisi nähty valkovuokkoja. Tänään siis tutkimaan asiaa.

    VastaaPoista
  5. Ihania vuokkoja! Ei meillä vielä...

    VastaaPoista
  6. Hienoja kuvia ja ihania vuokkoja :)

    VastaaPoista
  7. Ihania kuvia! Ja tuo kappale on niin kaunis!

    VastaaPoista
  8. Ihana tuo runo <3 Sopii jotenkin tosi hyvin tämänhetkisiin ajatelmiini. Hyvää viikonloppua!

    VastaaPoista
  9. Pistinpä tässä ihan lauluksi. Ihanat kuvat. Meidän pihan vuokot ovat vasta nupulla.

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi ♥