Ensi kesänä......

Auringonpaiste saa päivät tuntumaan keväisiltä,
linnutkin jo varovasti kokeilevat kevätsäkeitä.
Ihan kuin aurinko jo vähän lämmittäisikin!
Muutamana iltana ilmassa on ollut selvästi kevään tuntua.
Kaikki tämä johdattaa ajatukset yhä useammin ensi kesään.

Kuukalenteria ja siemenpusseja selaillessa kuluu useampikin tovi.
Kylvömulta sekä kylvöruukut ja -kennot ovat valmiina.
Siemenpussukoitakin on kerääntynyt jo enemmän kuin riittävästi.
Ihan ensimmäiset kylvöt tein jo pari viikkoa sitten.
Vähän on jo uutta vihreääkin näkyvissä mullan pinnalla.

Myös ostoslista kesän taimistoretkiä varten alkaa muotoutua.
Nämä "pakko saada"-kasvini ovat vähän vaikeammin löydettäviä,
ihan joka taimistolta ei näitä löydy.
Kiva. Saavat Ladyt istahtaa takapenkille useammankin kerran :D

Ensimmäisenä ostoslistalle löysi tiensä
Alppipaju Salix helvetica

Siitä on aikaa varmaan kymmenen vuotta,
 kun meillä oli töissä myynnissä rungollisia alppipajuja.
Sellaisen ostin omallekin pihalle, se kasvoi oikein hyvin,
 pari metriä korkeaksi, tuuhealatvuksiseksi pikku puuksi.
 Sievät pienet pajunkissat avautuivat oksiin keväällä
ja kukinnan jälkeen puhkesivat hopeisen harmaat, oliivin lehtiä muistuttavat lehdet.
Muutama vuosi sitten vähän järjestelin pihan istutuksia ja paju piti siirtää toiseen paikkaan.
Siitä tämä kaunis herkkis tykännyt yhtään, vaan mielenosoituksellisesti kuolla kupsahti.
Nyt pitää löytää jostain uusi ja nimenomaan rungollisena versiona.

Jo viime kesänä  metsästin tätä ihanuutta

Kiinanhortensia

Hydrangea bretschneideri 'Bougie' (FinE)

kuva lainattu netistä

Mustilan taimitarhan sivuilta:

"Hydrangea bretschneider `Bougie´ eli kiinanhortensia (Hydrangea bretschneideri `Bougie´ kesähortensia). `Bougie´ on noin kolmen metrin korkuiseksi kasvava pensas joka viihtyy puolivarjossa, ravinteikkaassa ja happamassa maassa. Vyöhykkeet I-III. Pitkänomainen, vaalea, riippuva kukinto on osittain kerrottu. Kukissa voi nähdä viitteitä ihmeköynnöksen (Bougainvillea) kukintoihin, josta lajikenimi `Bougie´ onkin johdettu."
Zetasilla pitäisi löytyä kiinanhortensia H. heteromalla 'Snowcap'.
Tässä nyt pitää harkita katsooko sitä sieltä keväällä, vai pitääkö kesällä järjestää
Takapenkin Ladyjen reissu myös Mustilaan...
 'Bougie' kun löytyy ehkä vain Mustilasta.


Ostoslistalla on myös

Pallolumikki

Sanguinaria Canadensis 'Multiplex' 

Kuvan yksilön ostin viime keväänä Vakka-Taimesta.
Nyt vaan en yhtään muista, minne sen tulin istuttaneeksi!
Toivottavasti se keväämmällä putkahtaa jostain esiin.
Hyvin todennäköisti siitä kohtaa, minne sen olen istuttanut,
ellei ole kuollut talven aikana!

kuva lainattu netistä

Nimenomaan tätä kerrattukukallista haluaisin pari lisää.
Lupaan laittaa itselleni muistiin istutuspaikan, jos vielä jostain löydän näitä.

Haavelistalla on myös Nietospensas

kuva lainattu netistä

 Silonietospensas, Deutzia glabrata,
saattaisi menestyä täällä 1b-vyöhykkeellä, talvisuojaus kyllä pitäisi muistaa.
Puutarha Tahvosilla olisi tänä keväänä kolme nietospensasuutuutta,
Deutzia gracilis Yuki Cherry Blossom, Yuki Snowflake ja Dippon, isonietospensas.
Uskaltaisikohan niistä jotain kokeilla, jos jostain löytyisi?

Ostoslistan ensimmäinen sivu oli se.
Seuraaviin sivuihin palaan taas toisella kerralla.
Kesään on vielä aikaa, ostoslistaan ehtii kertyä uusiakin sivuja....

Keittiön ilonaiheet, kevään tuojat.

Herkät ja sievät siniset helmililjat

Uups!
Mansikkapaikan varastossa talvehtimassa ollut
  kääpiökirsikka Prunus incisa 'Kojou-no-mai' ei jaksanut enää odottaa,
vaan avasi kukkansa. Pienet vihreät lehdetkin punkevat itseään ulos silmuista!

Toin puun risuverstaalle parempiin valo-olosuhteisiin

pelakuiden 

(+oliivipuun+kissanhännän+banaanipassion+rosmariinin+neilikoiden+muratin)

seuraan. Alkaa olla täyttä risuverstaalla.

Varastossa on lämpötila n. +5-6 astetta, ikkunasta tulee jonkin verran päivänvaloa.

Silti kirsikka uskoi kevään saapuneen.

Risuverstaalla on lämpimämpää, +10 astetta, mutta myös kolme kasvivaloa,

näillä nyt mennään, kunnes kasvit pärjäävät kasvarissa.

Nyt menen ottamaan Ruusan pois matkalaukusta ja

pakkaan viimeiset tavarat.

Aamulla lähdetään kohti pohjoista.

Eilen oli Kilpisjärvi Suomen lämpimin paikka,

jospa sielläkin ensi viikolla olisi edes vähän talvisempaa.

Ainakin lunta.

Mukavaa viikonvaihdetta!

♥

Kevättalvivirkistyspäivä

Virkistyspäivän virallinen valvoja

Eilen oli virallinen Takapenkin Ladyjen kevättalvivirkistyspäivä.

Nyt ei istahdettukaan takapenkille, 

vaan virkistyspäivän ohjelmassa oli leipomista ja virkkausta.

Leipomusten syömistä unohtamatta!

Päivän lista:

Tomaatti-mozzarellapiirakkaa, kylmäsavulohi-vuohenjuustopiirakkaa,

Salted caramel cheesecake-piirakkaa, voisilmäpullia, sopivasti juomia.

Tomaatti-mozzarella piirakka työn alla....

..valmiina uuniin

..kypsänä, päällä sormisuolaa ja rucolan versoja

 Vuohjenjuustopiirakan pohja odottaa täytteitä

  

 Voisilmäpullat uuniin menossa...

 ...ja juuri uunista tulleina

 

 Salted caramel cheesecake-piirakka,

niin herkullista,

 sitruunaista täytettä, makeaa kinuskia, sormisuola kruunaa maun!

Iltapäivällä päästiin vihdoin maistelemaan.

 Basilika ja aurinkokuivatut tomaatit täydensivät piirakan maun täydellisen herkulliseksi!

 

Kylmäsavulohi-vuohenjuustopiirakan pohja on sopivan ruokaisa ja täyteläinen mantelijauheen ja-rouheen ansiosta.

Tomaatti ja basilika sopivat myös makumaailmaan.

 Salted caramel cheesecake-piirakkaa jälkkäriksi, melkein parasta ikinä juustokakkua!

Näiden jälkeen ei ollut enää yhtään nälkä, mutta yhdet voisilmäpullat silti vielä syötiin.

Tuoretta, lämmintä pullaa ei voi vastustaa!

Toinen Ladyista, joka ei ole minä, ei oikein ollenkaan tule toimeen amppareiden kanssa.

Niinpä virkattiin ensi kesää varten hämäyspesiä amppareille.

Näiden pitäisi tehokkaasti karkoittaa ampiaiset, sillä ne ovat reviiritietoisia, 

eivätkä tee pesää paikalle, josta jo löytyy toinen ampiaispesä.

Ensi kesänä testataan, pitääkö tieto paikkansa!

Kiitos Outille oikein kivasta päivästä!

Seuraavana virkistyspäivänä päästäänkin valmiiseen pöytään :)

Tänään aamulla kasvari vaikutti melkein satumaiselta alhaalla paistavan auringon valossa.

 Kasvarin talviasu muuttuu taas keväiseksi, kun pian täällä pärjäävät jo kevään sipulikukat

ja leikkotulppaanitkin kukkivat monta viikkoa.

Viimeistään maaliskuussa juodaan iltapäiväkahvit auringon lämmittämässä kasvarissa.

Helmikuussa voi alkaa harjoitella kaakaolla ja laskiaispullilla.

 Valkoinen amaryllis kukki jo jouluna, mutta teki vielä pari uutta kukkavanaa.

Aika ihana!

 

Runebergin tortut jo tänään.

Sunnuntaina lähdetään Lappiin ja kotona ollaan vasta seuraavan sunnuntain iltana.

Ei silloin enää mitään torttuja tehdä.

Voi ne syödä viikon etuajassakin.

Ei haittaa yhtään :)

Kukkaisaa tammikuun viimeistä viikonloppua!

♥

#Luontorakkautta

 

Riinan Versoja Vaahteramäeltä-blogista löysin tämän kivan haasteen.

Alkuperäinen haaste löytyy Viherrillin blogista:

"Armas itsenäinen kotimaamme täyttää tänä vuonna sata vuotta!

Päätin juhlistaa sitä nauttimalla entistä enemmän luonnon ihanuudesta

ihan tässä kotikulmilla ja postaamalla niistä hetkistä teillekin useammin!

Luonto tarjoaa jatkuvasti elämyksiä kaikille aisteillemme.
Nauttikaamme niistä tänä vuonna erityisellä kiitollisuudella!

Haastan myös teidät bloggaavat lukijani postaamaan kuvia ja ajatuksia 

kotiseutunne luonnon helmassa kokemistanne elämyksistä! "

Huikemmat luontoelämykseni olen kokenut Lapissa,

 kun sinne kerran menee, sydän jää sinne.

Toki Suomen luonto tarjoaa mahtavia luontoelämyksiä 

myös täällä lounaisrannikolla, kotiseudullani.

Rauma on merenrantakaupunki, satamakaupunki.

Täällä on hyvin vähän kaikkien vapaassa käytössä olevaa merenrantaa.

Pari paikkaa kuitenkin löytyy, 

joissa voi käydä nuuhkimassa merituulta ja tuijotella horisonttiin.

Maanpään niemi on yleisessä virkistyskäytössä melko lähellä kaupungin keskustaa.

Talvi tekee taideteoksia rantakallioihin.

Rihtniemen nokka on vähän kauempana kaupungista, avomeren äärellä.

Aurinko katoaa horisonttiin


Sorsat ovat oleellinen osa kaupunkiluontoa

Kotiseudukseni miellän myös Euran, olen siellä elänyt 20 ensimmäistä vuottani.
Kauttuan koskien rannalla lapsena käytiin leikkimässä ja keräämässä
keväiset valkovuokkokimput.
Kosken kuohuja ei milloinkaan kyllästy katselemaan,
kivien lomassa ja yli vallattomasti ryöppyävää vettä,
kuohuihin sukeltelevia koskikaroja.
 Kohinalta ei kuule lintujen lauluakaan, silti kosken rannalla
on levollinen olo.




Talven pakkaspäivinä kosken ylle kaartuvat puut ovat untuvaisen huurteen peitossa.

Kosken jälkeen seuraa suvantopaikka.


Kevään tullessa koski pulppuaa entistä iloisemmin.




Rannan tuomiin puhkeavat hennon vihreät lehdet.


Sammakotkin heräilevät.

Kodin lähiympäristöstä, kylätien varresta, voi kesällä vielä löytää luonnonkukkia.

Luonnon helmaan pääsee jo takapihan metsikössä, josta löytyvät

hämpyn taidonnäyte....


....pikkulintujen kodit

Nämä elämykset löytyivät kuva-arkistoistani.
Juuri nyt täällä on ulkona niin tylsää, melkein lumetonta ja vähän pilvistäkin.
Suomen 100-vuotisjuhlavuotta on vielä jäljellä yli 11 kuukautta,
tuoreitakin elämyksiä tulee varmasti tänne blogiin postattua vuoden aikana.

Tartu tähän haasteeseen ja jaa luontoelämyksesi blogissasi tai instassa tai facebookissa.
Käythän tutustumassa haasteeseen ja linkittämässä postauksesi Viherrillin blogissa.


Elämyksellistä tammikuun loppua!